Mitenkähän tämän nyt aloittaisi...?!
No, jospa sanon vaan kaiken taivastelun keskelle että: 'Voi Herraj Jumala!'
Pitääkö kaikkien ja kaikkialla ajattelultaan ja toimintaperiaatteiltaankin pyrkiä similoitumaan (samankaltaistumaan) vai saako tässä maailmassa olla assimilaareja (eriytyneitä, itsenäisesti ajattelevia, vapaasieluisia) persoonallisuuksia? Saako!?
Pitääkö minun sanoa, mitä Julietta ja Jadienna saavat tehdä ja saavatko he antaa lahjoja, kun siltä tuntuu?! Uh... no voihan nenä! No ei todellakaan pidä.
Etteköhän te voi tehdä miten tahdotte, minulta siihen lupaa kysymättä. Te olette erilaisia (kuin minä / joku muu / jo keskenännekin) persoonallisuuksia ja toimitte omien sisäisten intuitioittenne mukaan. Siitä vaan antamaan lahjoina vaikka kaikki ennustukset ja muut avut. Mietin vain, mitä hyväksyntää tai arvonantoa te tällä äititeresa-myytillänne oikein haette?!
Okei okei! Vakavoidun. (Naurattaa vieläkin, että joku voikin ajatella kaikkien toimijoitten pakosta samanlaisin periaattein toimia. Hirtehisyyttä pukkaa.)
Suomen kansa on jotenkin liian samasta puusta veistettyä. Ja jollei ole, niin sittenkö pitäisi samanlaistua ja toimia jokainen yhtenäisin periaattein. Ei hitossa, eikä ihan vieressäkään.
Suomalaiset on kautta vuosisatojen pakotettu ulkoisten valtojen vasallien (ja peloteltu 'rytsölöitten' ryöstelyjen taholta itäosissa) toimesta alistumaan ja samankaltaistumaan tai jalkapuu odottaa kirkonmäellä / -porstuassa. Ollaan niiiin protestanttia että.
Aikoinaan, kun kansannaiset hallitsivat yrttien salat, keksi kirkko ottaa vain pappien haltuun parannustieto (näin saatiin arvovaltaa roomalaiskatoliselle kirkolle, joka tuotiin piskuiseen maahamme valloittamaan kansa luonnonuskonnoilta). Jos tauti oli yrtein ja rukouksin parannettavissa, se oli vain Jumalan vitsaus. Mikäli siihen tarvittiin enemmän tietoa ja taitoa, oli sairas kirottu ja joutui (kirkon) pannaan. Eräässä vaiheessa yrttiparantajat poltettiin noitina roviolla, samoin selvänäkijät (tuolloin näkijöiksi vain kutsutut). Tuolta ajalta oli peräisin Suomen lakiin kirjattu (jo n. 25v sitten laista poistettu) yrttiparantajana, selvänäkijänä tai povaajana toimimisen kielto sakon tai kovemmankin rangaistuksen uhalla. Näkijänä toiminnan rangaistusperuste oli maksun ottaminen katsomuksista. Tämä ajatus istuu vieläkin tiukassa suurimmassa osassa kansalaisiamme.
Nykyisin voi kuka tahansa aloittaa näillä toimialoilla yrittämisen. Asiakkaitten onneksi kuitenkin ollaan standardoimassa vaatimustasoa varsinkin parantamisen ollessa kyseessä. Puoskaroijat makselevat kovia korvauksia, mikäli asiakkaalle ei ole hoidosta hyötyä tai jos hänen sairautensa entisestään pahenee 'hoidon' aikana.
Selvänäkijätoiminnasta on monella vielä tuo keskiaikainen käsitys, kiitos kansankirkkomme 'kasvattavan' vaikutuksen. (Huomautan, että olen kirkon jäsen ja toimin aktiivisti siellä. Noitavainoinen asenne ei ole rasitteenani.)
Hiukan asian ohi mainitsen, että kirkon homofobiakin pohjautuu vuosisatojen takaisiin ajatuksiin, että samaa sukupuolta kohtaan seksuaalista mielenkiintoa osoittava on 'jotenkin sairas' ja parannettavissa. Tarvitaankohan siihen loitsuja tai rukouksia tai mitä?! Katsotaan nyt, kuinka kauan kestää tieteellisen totuuden lanseeraus kirkkokansan ajatuksiin. Tieteellisestihän ei voida osoittaa rajaa sille kumpaa sukupuolta kukakin ihminen on. Siten tämäkin aihe on katsottava 'per henkilö'.
Raamatun sanaa lainatakseni: 'Kaikki on teille sallittua, mutta kaikki ei ole teille hyväksi. Katsokaa siis kukin vaellustanne ja tekojanne, että ette joutuisi kauhun valtaan, kun joudutte Tuomarin eteen.' (Tämä tuomari on useimmiten yleinen mielipide tai henkilön omatunto.)
Lisäksi sanon:
Tehkää aivan kuten teille sopii, mutta älkää vaatiko toisia toimimaan samoin. Jokainen vastaa omista teoistaan. Jenkki-tyylinen (similarisoitumis-vaatimuksinen) vouhkaus saa minut ainakin voimaan pahoin. Sisäinen ääni (=intuitio) kyllä itse kullekin kertoo miten juuri hänen tulee toimia, että omatunto ja itsetunto pysyvät kuosissaan.
Mihinkö tämän ajatukseni perustan? -Yksinkertaisuudessaan siihen, etä jokaiselle meille on jo syntymälahjana annettu erilaiset valmiudet ja taipumukset, joita tulee kehittää. Vain siten yksilö pystyy olemaan itselleen ja yhteiskunnalle hyödyksi.
Usein kuulen, että olisi helpompaa, kun mahdollisimman moni olisi mahdollisimman samanlainen. No vot! Kaikkienko meidän tulisi olla suutareita tai kirjanoppineita? Mistä sitten muihin töihin löytyvät tekijät? Miksi suomalaiset vastustavat muualta maahamme tulijoita, kun heillä on sellaista osaamista, mitä maastamme puuttuu.
Laaja-alaisesti ajattelevana vastasin myös perusteluinani käyttämin aihe-aluein, jotta ymmärrätte tämän ilmaisen työn vaatimuksen olevan todella absurdi. Samoin kuin samanlaisin perustein toimimisen myös näissä selvänäköisyys-asiakkuuksissa.
Sinä joka tahdot antaa energiasi kaikille muille tarvitseville, jääden itse ilman, mieti nyt ihmeessä, keneltä sitten käyt varastamassa energioita jotta pysyt ehjänä ja terveenä. Jostainhan sinäkin korvaavaa energiaa tarvitset.
Aina, kun palvelu tai tavara vaihtaa 'omistajaa', siirtyy energia henkilöltä tai yritykseltä toiselle. Yksi energian ilmenemismuoto on raha, valuutta.
Kiitollisuudenvelka rasittaa ilmaiseksi palvelua saanutta ihmistä ja jättää hänen energiakenttänsä auki, jolloin hän tyhjenee entisestään. Kiitollisuudenvelkaiset ihmiset takertuvat auttajiinsa ajatuksinkin ja toimivat kaukoenergia-rosvoina tietämättään.
Tällaisia ihmisiä olen usein tavannut vuosikymmenten aikana ja heille olen tietoisella päätökselläni lähettänyt parantavaa energiaa muutaman päivän hoitojaksoina, jotta hekin voivat tervehtyä ja päästä irti 'äititeresa-imagoisista' 'ilmais'-auttajista.
