seuraava »

[kaiko]

Tunteeko kukaan muu itseään koskaan täysin yksinäiseksi?
Minulla on lapsia,mies ja paljon sukulaisia ympärillä, mutta tunnen usein itseni täysin yksinäiseksi. Mietin asioita paljon, ehkä liikaakin, masennun helposti. Tuntuu,että en ole löytänyt paikkaani vielä. Haluan hirvittävästi auttaa ihmisiä, tuntuu pahalta kuulla toisten ahdingosta. Minulla ei ole ainuttakaan todellista ystävää jonka kanssa voisin vapautuneesti keskustella kertoa huolista ja ajatuksista. En osaa itkeä muiden nähden, mieluiten itken yksin muilta piilossa, varsinkaan mieheni edessä en koskaan halua itkeä, en tahdo nähdä sitä halveksivaa katsetta. Rakastuneet ihmiset saavat hymyn huulille, toisten ilo....olen kauhuissani maailman puolesta, mitä tälle kauniille maapallolle tapahtuu, kuinka moni täällä kärsii. Miksi ihmiset satuttavat toisiaan, miksi emme auta vähäosaisia ja lohtua kaipaavia, onko ihmisistä tullut sokeita? Niin moni asia myllertää mieltä, itsekkään en pysy mukana. Eräs ilta itkin ja rukoilin kuolemaa, tuntui että en jaksa, sisälläni on tyhjyys ja kylmyys, palelen vaikka ei olekkaan kylmä. Ehkä olen menettämässä järkeni, sekoamassa. Olen alkanut täysin erakoitumaan. Rakastan kuitenkin ihmisiä, kaikkea tässä ihmeellisessä maailmassa joka on niin kaunis. Sekavaa kirjoitusta sekavalta ihmiseltä...

[taiska]

Luulempa, että suurin osa ihmisistä joskus tuntee.Itselläni tuo ongelma on ollut aina, että voin hetkittäin tuntea olevani satojen mailien päässä muista juuri ajatusteni takia, mutta se ei kuitenkaan ole masentanut minua, koska se vain on ollut aina osa minua ja en oikeastaan haluakkaan, että kukaan tuntee minut täysin.Osa minua kuuluu vain minulle.Minä rakastan rauhaa, kun saan olla yksin ja touhuta omiani ja mitä vanhemmaksi tulen sitä paremmalta tämä elämä tuntuu ja pystyy jo eritavalla hyväksymään itsensä ja myöskin tämä astrologia on auttanut ymmärtämään itseä paremmin    .
Neuvo sinulle ystävä hyvä: Pura ajatuksesi vaikka kirjoittaen foorumille ja täältä varmasti löytyy ihmisiä jotka ymmärtävät ja ovat samaa mieltä kanssasi  . Älä anna masennuksen viedä sinua mukanaan, sillä sieltä on vaikea nousta  . Kaikkea hyvää sinulle  .

[selkälokki]

Voi Kaiko, onpa siulla myllertävän kuuloinen olo juuri nyt. Itseasiassa kuulostat tosi paljon mieheni ajatuksilta juuri nyt. Hänkin jotenkin oudosti erakoituu ja voi tosi pahoin maailman ongelmien vuoksi. Jotenkin ottaa ne niin itseensä.
Rohkenisitko laittamaan syntymäaikasi, paikkasi ja kellonajan, niin voisi hieman siun karttaa tiirailla.
Itsellänikin oli jossain vaiheessa aika, että sellainen sielunystävä puuttui. Mutta onneksi tilanne muuttui. Ensin purin itseäni vain päiväkirjaan, mutta nyt on jo muutama sellainen luotettava ystävä, joiden kanssa voin jakaa elämääni.
Ja onneksi on tämä foorumi. En osaa sanoakaan, miten iso apu tämä on.

[Ave^^]

Olen myös sitä mieltä että jokainen tuntee itsensä joskus yksinäiseksi.
Yksinäisyys on sellainen salakavala peto, joka iskee jostain nurkasta, vaikkei syytä olisikaan.
Kun ei ole ketään, toivoo edes yhtä hyvää ystävää, kun sellaisen löytää, hetken päästä kaipaa jo toista, jolla on hieman erilainen näkemys jne.

Kehotan sinua kaiko katsomaan elämääsi ja miettimään mikä tekee siitä sellaisen, että kuitenkin jaksat nousta joka aamu uudestaan. Mistä asioista et haluaisi luopua? Mitä asioita sinulla olisi vielä edessäsi, jotka haluat ehdottomasti nähdä? Jokaisella on näitä asioita, kun ne huomaa, elämä yhtäkkiä alkaakin tuntua paremmalta. Itse asiassa se koostuu hyvin pienistä iloista.
Uskon myös, että jokainen ihminen hakee paikkaansa koko elämänsä ajan. Vasta kuoltuaan sen voi olla löytänyt.

[kaiko]

Minulla on lapsia joiden vuoksi nousen joka aamu sängystä. He ovat minulle tärkeintä tässä maailmassa, siksi minä yritän. Tahdon nähdä heidän pääsevän elämässä eteenpäin, tuntevan että heitä rakastetaan ja että he ovat tärkeitä. Lapset pitävät minut pystyssä,vaikka sisällä myllertää. Jostain syystä oloni on kutenkin yksinäinen, en tiedä mistä tämä olo tulee, olen aina masentunut herkästi. En osaa selittää ajatuksiani järkevästi.

[Ave^^]

Viime aikoina etsin kovasti jotakin, mitä elämästäni tuntui puuttuvan. Sitten tajusin, ettei minulta puutukaan mitään, minulla kaikki tässä, kaikki ne pienet asiat ovat ainoita, joita tarvitsen. Se oli vain vaihe mikä piti käydä läpi.

Ehkä se on sinullakin vain vaihe.
En tiedä.
Kartastasi voisi ehkä katsoa.
Ja täältä foorumillta todellakin löytyy paljon samanhenkisiä ihmisiä, lueskele ja kirjoittele. 

[Yulunga]

Kovin tuttu tunne. Minulla se on tosin helpottanut vuosien myötä kun sain ikään kuin eheytettyä persoonaani. Yksinäisyys oli heijastuma lapsuudesta. En tarkoita kuitenkaan että sinulla välttämättä olisi niin.

Nyt puhun kaipuusta, en yksinäisyydestä, joka kaivertaa enkä aina ymmärrä mitä se on. Nautin yksinolosta, minulle se on välttämätöntä koska olen samalla tavalla empaattinen kuin sinä:kärsin maailman kurjasta tilasta eikä se ulotu pelkästään ihmisiin vaan myös luonto huutaa toisinaan. Mutta kun se kaipuu tulee, itken itken ja itken.

Foorumi on minullekin paikka, missä on paljon samanhenkisiä sielukkaita ihmisiä... helpottaa usein kun täältä joku vastaa... 

[inkivääri]

Kaiko

Jokainen tarvitsee ympärilleen omanlaistaan seuraa, joka hyväksyy sellaisena kuin on. Täältä varmasti löytyy ymmärrystä ja tukea. Olet eksynyt oikealle foorumille! Hienoa, että uskaltauduit avautumaan. Siitä se lähtee!

 

[Irish]

Aina kun minulla on todella vaikeaa, kun olen masentunut, pohjalla, tunnen menettäneeni jotain itselleni "elintärkeää" tms, herää minussa suuri maailmantuska samaan syssyyn ja halu parantaa tämä maailma millä keinolla hyvänsä ja tehdä kaikki onnellisiksi, auttaa.

Syvä auttamisen halu yleensä kumpuaa juurikin niistä omista kivuista,
herää myötätunto ja ymmärrys kaikkea kohtaan, mikä on yhtä "vaikeaa" kuin oma tilanne.

Ihminen on aika kompleksinen kokonaisuus,
yleensä ihminen näkee omat tarpeensa toisista ihmisistä paremmin kuin itsestään.

Tiedätkä kaiko, niin hienoa kuin onkin että haluat auttaa toisia ja tätä maailmaa,
niin ehkä se sinun auttamisesi olisi parempi kohdistaa nyt suoraan itseesi. 

Unohda muu maailma hetkeksi.
Ajattele, että oma hyvinvointisi on nyt tärkeintä.
Kysy itseltäsi miksi sinun on paha olla ja hyväksy se, että sinä tarvitset apua ja olet siihen oikeutettu. Luulen että olet tähän asti laiminlyönyt itseäsi. Muista että parhaiten autat maailmaa eheänä ja itseäsi rakastavana - joten katso nyt sisällesi ja tutki mitä voit tehdä ITSESI AUTTAMISEKSI.
 

[kaiko]

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille, että olette olemassa!

[Esmiralda]

On olemassa myös syitäkin yksinäisyyteen, ei pahojakaan. Mutta haastetta se antaa.

Muistan itse, kun aloin tutkimaan henkisiä ilmiöitä omien kokemuksieni kautta, sanoi eräs hyvä ystäväni näin:
- Lähdet vaikealle mutta ihanalle polulle. Mitä rikkaammaksi sen koet, sitä yksinäisemmäksi myös koet itsesi. On asioita, mitä pitää pohtia kauan yksin ja kun aika on kypsä, oikeanlaiset ihmiset tulevat aivan itsestään luoksesi.

Oli aika, jolloin koin aivan tuskallista yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Kuljin itsekin syvissä vesissä yrittäen oppia tuntemaan itseäni.

Ja BOKS!

Yksi päivä löysin edestäni taas ihania,juuri niitä ihmisiä, joiden kanssa saatoin vaihtaa nuo kaikki tunteet ja ajatukset. 

Olisikohan sinulla tuota samaa vaihetta nyt elämässäsi, ihmettelen?

[sirahvi]

Hei, minuakin on yksinäisyys viime aikoina puhutellut.. Fyysistä yksinäisyyttä syytän iltapainoitteisista menoistani, olen silloin vapaana kun muut puurtavat töissä tai koulussa, joten ystävien kanssa vietetty laatuaika on ollut kortilla.

Pelkään kovin menettäväni ystäviäni.

[Ippuska]

- Lähdet vaikealle mutta ihanalle polulle. Mitä rikkaammaksi sen koet, sitä yksinäisemmäksi myös koet itsesi. On asioita, mitä pitää pohtia kauan yksin ja kun aika on kypsä, oikeanlaiset ihmiset tulevat aivan itsestään luoksesi.

Esmiralda, todella viisaita sanoja ystävältäsi 

Tämä foorumi ON todellinen henkireikä joskun muuten niin arkisessa aherruksessa 
Vaikka tätä vähätellään VAIN foorumina, niin kyllä näissä jokaisen omissa sanoissa ON voimaa.

Et ole yksinäisyydessäsikään yksin, sinulla ON suojelusenkeli: Häneltä voi AINA kysyä neuvoa ja vastaus tulee suoraan sydämeen 

[Rakkauden enkeli]

Voimia ja rakkauden valoa sinulle! Muista ettet ole koskaan täysin yksin, vaikka se joskus siltä saattaa tuntuakin. 

(http://www.ellymreeve.com/Images/you%20are%20never%20alone4.jpg)

[*yildirim*]

en ehkä sanan varsinaisessa merkityksessä yksinäiseksi.pikemminkin välillä hieman erilaiseksi kun muut.

joka tietenkin joskus saattaa johtaa siihen että ajautuu olemaan itsekseen.välillä se häiritsee mutta joskus sitä ihan jopa hakeutuu olemaan vaan oman itsensä kanssa.

jollain tavalla joskus tuntuu että tästä omasta yksinäisyydestä saa voimaa johonkin uuteen ja parempaan.