seuraava »

[Asterix]

Tässä kun olen lueskellut näitä topiceja,
en nyt mitään erityistä topicia, vaan ihan yleisesti,
niin on hiukan väkisinkin noussut mieleen
kuinka hyvin ihmiset ovat ns. grounded, eli
ankkuroituneet, maadoittuneet eli onko jalat maassa
ja järki päässä.

Lähes joka ainoa ideologia, uskonto ja uskomus
korostaa korostamisenkin jälkeen maadoittamista,
eli järkeä, eli viisauden käyttöä elämän eri tilanteissa.


Jos ihminen alkaa selittää joka pikkusormen kolotusta
hengellisillä energioilla ja/tai  esim. ihmissuhteet
tai työ kärsivät
hengellisyyden vuoksi, niin on hyvä aika iskeä
kintut tukevasti maahan.

Usein kysymys on paljon yksinkertaisimmista asioista,
joihin on usein yksinkertainen ratkaisukin.

Ihmiselle ei ole annettu mitään turhaa, joten
puhtaan järjen ja viisauden käyttö henkisellä tiellä
on enemmän kuin suotavaa
ja siihen kehoittavat yksimielisesti poikkeuksetta
lähes kaikki uskonnot, ideologiat ja uskomukset.

Olen joskus ihmetellyt, että onko sillä nyt niin
väliä, onko maadoittunut vai ei, mutta tajusin
tämän asian itsekin kirkkaana vasta hiljattain,
kun huomasin eron olotilassani ja elämän hallinnassani.

Siis nimenomaan elämän hallinnassa.

Tunne on erittäin miellyttävä, kun ajatus on kirkas
ja ohjakset ovat tukevasti omissa käsissäni
ja vahva kokemus siitä, että luo itse oman onnellisuutensa/onnettomuutensa.

Toisin sanoen varsin jumalainen luova olotila, sanan
pikkutarkassa merkityksessä.

Olen huomannut, että omaan maadoittumiseeni vaikuttavat
paljon liikunta, ravinto ja yllätys-yllätys, seksi,
ja varmaankin siksi, että silloin ollaan tekemisissä
juuri-chakran kanssa, joka säätelee juuri maadoittumista(-kin).

Jokainen tietää, että jos mieli on väsynyt, niin kannattaa
rasittaa ruumista (liikunta), jolloin mieli kirkastuu
-> maadoittuminen.

Sopimaton ravinto ajaa helposti epätasapainoon myöskin,
koska suolisto on jälleen tekemisissä juuri-chakran kanssa.

Ajatuksia/ideoita asiasta?

[*Kide*]

Mielenkiintoinen pointti... aloin heti pohtimaan erästä tapausta, kun katselin useaan otteeseen silmät ymmyrkäisinä kun ihminen koheltaa ja koheltaa. Lopulta ajoi itsensä hermoromahduksen partaalle  toipui ja jatkoi samalla tahdilla 
Elämänhallinta... kokonaisuuksien näkemistä ja näin luovimistaitoa, selviytymistaitoa. Vauhti lisää itseään jos jarrut puuttuu ja mitä kovempaa mennään, sitä vähemmän näkee.
Tämä ihminen selitti toimintaansa sillä, että tämä hänen elämänsä nyt vaan on tälläistä ja enempää hän ei Herralta saa kuin mitä jaksaa kantaa  siis myös hermoromahduksenkin...mutta silti ei nähnyt sen ehkä tarkoitavan hiljentämisen tai pysähtymisen tarvetta...
On hienoa, kun voi luottaa johonkin korkeampaan, mutta itse myös en tahtoisia olla ihan tuuliajolla tai vapaassa syöksyssä. Nämä ovat taatusti kaksi eri asiaa... uskoisin? Vastuu omasta elämästä ja luottaminen korkeampaan kannatteluun ja johdatteluun sopivat kuvaan yhtä aikaa... yhteistyötä 

[*yildirim*]

siis tuo kertomasi maadoitushan on hyvin tärkeä osa ainakin minun elämääni.kutsumukseni varmasti kärsisi jos niin ylimielinen olisin etten välillä jalat maassa kävisi enrgioita keräämässä.

se kun ei ole hyväksi aina leijua tuolla muissa maailmoissa vaan pitää tosiaan myös jalat tukevasti maassa.

itsellä pidän luonnossa liikkumista ja siellä itsekseni rauhoittumista...vaan luonnon ääniä kuunnellen hyvänä tapana maadoittua takaisin tähän maailmaan.

minulle on ainakin tärkeää pitää järki ja se mitä oma sydämmeni sanoo hyvässä tasapainossa keskenään...ilman jokapäiväistä maadoitusta tämä tasapainoni varmasti häiriintyisi pahan kerran..

[Rakkauden enkeli]

Hyvä aihe Asterix ja asiaa kirjoitit.  Mutta muistutan myös, että kaikilla, jopa pikkusormen kolotuksillakin on myös henkiset merkityksensä. Olemmehan henkiä ihmiskehoissa.  Tärkeintä on kuitenkin tosiaan on se jalat maassa asenne, terve maalaisjärki ja se että on kaikinpuolin tasapainossa, jolloin säilyy se oma elämänhallintakin.  Ja jos on jano niin pitää juoda vettä, eikä jäädä vain pohtimaan, että mistähän tämä jano nyt johtuu. Pohtii sitä vaikka sitten, kun on juonut.  Asiat siis myös tärkeysjärjestykseen. 

[astraali]

Minullakin on ajoittain tosi irrallinen olo... Menen jossain tosi korkealla... Esimerkiksi päiväunien jälkeen on välillä tosi "heikkopäinen" olo.
Minäkään en aikaisemmin ole ajatellut maadoituksen tärkeyttä mutta nyt "opiskelu-aikana" se on ihan täyttä totta; autoakaan ei voi ajaa ilman maadoitusta.
Maadoitus on tärkeää myöskin sen kehittymisen kannalta; niin ylhäällä kuin alhaallakin. Jos pyrkii ylös, täytyy alaosaston olla kunnossa. Ennen en tajunnut tätä vaan koin maadoituksen joten "hidastavana" momenttina : "miksi en muka voi olla kokoajan korkeuksissa...?"

Oletteko kokeilleet eri kivilajien maadoittavia ominaisuuksia? Esimerkiksi hematiitti maadoittaa.

[nikki]

"kännä sina fötter" sanoi ruotsinkielinen elokuvaohjaaja vastikään tv:ssä,on tärkeää tuntea juurensa,
minä en ymmärrä koko "maadoitus"-sanaa,
minulle se on niin itsestäänselvä asia,
että nykyaikana pitää tälläistäkin erikseen pohtia,
että kuinka m a a d o i t a t itsesi,
kovin on kaukana jalat maasta..

[selkälokki]

mulla on kaiken luonnossa liikkumisen lisäksi oma maadottaja täällä kotona. Noususaturnuksella varustettu "tupajäärä", eli armas mieheni...Pitää kyllä maadoituksesta huolen  

[Tähdenvalvoja]

Minulle tuli tuossa viime keväänä valtava tarve maadoitukseen. Kaikki punainen, kalliot ja maan multien tonkiminen olivat silloin todella voimakkaana tarpeena.Kaverini kertoikin että juuri punaisen energiat maadoittavat ja kalliossa ja kivissä on paljon punaisen energiaa.

Jos kuuntelee itseään niin huomaa kyllä miten saa sitä maan voimaa.
Minulla on sellainen käsitys, että mm. kasvimaahommat, paljain jaloin kävely nurmikolla (kesällä )ja luultavasti myös siivoaminen maadoittavat.Kaikki sielun temppelin huolto(juoksu,kävely,uinti,kaikki liikunta ylipäätään)ja terveellinen ravinto,joka on mieluiten itse tehtyä, pitävät meidät hyvissä asemissa kiinnekohdassamme, eli ainoassa ruumiissamme.

Ravintoa kannattaa syödä n.3 tunnin välein jotta suolisto ja aineenvaihdunta pysyvät virkeinä eivätkä laiskistu. Eli: kolme ateriaa ja välipalat riittävät pitämään tasapainon elimistössä.

Kaikilla on varmaan ne omat erityiset tapansa, jotka on ajan mittaan itselleen hyväksi kokenut. Eikä niitä välttämättä ole sen kummemmin edes ajatellut maadoittavina juttuina.

[TaruTuulia]

Olen käynyt oikein kursseja aiheesta, mutta en vieläkään osaa seurata, milloin olisi jo pakko tehdä jotain. Maalle muutto oli minulle pakkomielle, eikä varmaan turhaan, koska elämänmuoto pakottaa maadoituspuuhiin vähän väliä. Fyysistä tulee tehtyä pakkasessakin polttopuiden kanssa. Sisällä uunejen kanssa on puuta, tuhkaa, tulta, tiiliä jne. kosketella. Paprikat aijon koulia tänään omiin purkkeihin, että multakosketusta tiedossa. Pari päivää sitten tuli taas yksi väläys liian pitkän kävelylenkin lopuksi. Otin kengät pois loppumatkasta    ja kävelin sukilla viimeisen kilometrin. Se on sitten upea maadoitusjuttu ja hauskaa, kun lumeen jää varpaanjäljet.

  Ihan älyttömän hauska juttu ja niin tuttua 

Mulla oli ihan samanlainen pakkomielle ja onneksi sitten lähdinkin toteuttamaan sitä pari vuotta sitten. En ole koskaan kasvanut maadoittumisessa niin paljon kuin viimeisenä kahtena vuotena yhteensä, muuttoa ennen leijailin neptunus sfääreissä edelliset 10 vuotta lujaa..Tässä kun on sairaslomalla nyt ja toipilaana, niin sain tästä kyllä kimmokkeen, että josko tänään vetäisi uuteen ruukkuun mehitähden ikkunalaudalta 

[Hiisitär]

Minulla on Astraalin tapaan paha tapa olla liian paljon irti maasta. Se on seikka, joka on kulkenut mukanani lapsesta saakka. Olen iin muissa sfääreissä, etten yleensä edes huomaa ympärilläni olevia ihmisiä tai tapahtumia. Puolimeditaatiossa siis koko ajan!

Itse huomasin sellaisen selkeän seikan, että mitä pidemmälle olen lähtenyt ihan tietoisesti tätä henkistä tietä kulkemaan, sen tummemmaksi muuttui vaatetus ja musiikki. Varsinkin ihan alkuaikoina oli pakko pukeutua pelkkään mustaan ja kuunnella oikein raskasta metallia (joka on muuten tullut yhä vain raskaammaksi, joskin väistänyt kauniisti sivuun esim. aasialaisen popmusiikin tieltä).

Inhottaa olla kengät jalassa! Juoksentelen aina sukat jalassa, jos mahdollista tai kesäisin paljain jaloin. Harmillista, ettei kaupungissa voi käppäillä avojaloin - maassa on epäpuhtauksia ja lasinsiruja, puhumattakaan siitä, miten paljon kova asfaltipinta rasittaa jalkapöytää (on tullut testattua)!

Pidän tällaisena kotitaiteilijana hyvin paljon myös voimakkaista kuvista, joissa on likaisia värejä. Mustaa, ruskeaa, tummaa vihreää, kuivuneen verenpunaista, likaista oranssia... Mitä fyysisempi kuva, sen parempi, esimerkiksi vaikka tuossa alhaalla oleva kuva, johon olen TÄYSIN rakastanut! Ihan minun värinen ja kauniin verinen vielä (verihän on fyysisen ruumiin elinehto ja koen sen näin ollen maadoittavaksi)

(http://tn3-1.deviantart.com/fs8/300W/i/2005/300/4/b/____RENO_ver_666_____by_aKiRa_666.jpg)
(~aKIRA~666 : Reno ver.666)

Hyvin, hyvin maadoittavaa. Sellaiset New Age-kuvat, vaikka ne ovatkin kauniita, saavat minut ihan pois raiteilta, ikään kuin potkivat irti maadoituksesta vielä enemmän!
Ja kuulemma myös suklaa maadoittaa! Eteenkin tumma suklaa.
Ihmekös kun tulee himoittua suklaata aina välistä ihan hirveästi!

[Asterix]

Kotona olen lähes koko ajan paljain jaloin,
ellei sitten ole erityisen kylmä varpailleni.

Kotonani on sekä puulattiaa, että kivilattiaa laajoilla pinnoilla.
Tälläiset materiaalit ovat aika tavallista Itävaltalais-kodeissa.
Tykkään tuntea puun ja kiven jalkojeni alla.

Vaaka-mieheni, joka antoi tämän asunnon minulle,
on erittäin kiinnostunut Feng Suista ja kaikki
hänen uudet taloyhtiöt ja kiinteistöt, jotka
rempataan tai rakennetaan, noudattaa Feng Suita.

Hän sanoo, että ne menevät paremmin kaupaksi
ja vuokralle paremmalla hinnalla,
kun ne on fixattu Feng Suita noudatten.

Liikunta on minusta edelleen parasta maadoittumiseen,
kuten myös... no rakastelu, vaikka kaikki on varmasti
kyllästynyt tähän minun missiooni kauniin seksin puolesta.

[maallikko]

Sanoisin että olen tukevasti maadoitettu. Syön ja olen syönyt lapsuudesta saakka noin 3 tunnin välein. Fyysisiä harrastuksia minulla on saunominen ja avantouinti sekä kevyt liikunta ( voimailu ja kävely ) ja venyttely. Kaikkien näiden harjoittaminen ajatuksen kanssa ja keskittyneesti on eräänlaista henkistä harjoitusta tai läsnäolon ja maadoituksen voimistamista.

[Eufrasyne]

Heipsan 

Aikas jänskää, et joku pystyy maadoittumaan seksin avulla 

Itse kun todellakin siinä vaiheessa olen täysin muissa maailmoissa  Ja vielä sen jälkeenkin menee aikaa, et maailma "palautuu" 

Kyllä mut maadoittaa ihan tavallinen arki ja järkipuhe, jos osaa mut taitavasti asioista vakuutettua      

Ja elämä opettaa, koulii kyllä järkeä liiteleväänkin mieleen.

Mutta täytyy myöntää, et leijuminen on joskus taivaallista 

[Asterix]

Heipsan 

Aikas jänskää, et joku pystyy maadoittumaan seksin avulla 

Itse kun todellakin siinä vaiheessa olen täysin muissa maailmoissa  Ja vielä sen jälkeenkin menee aikaa, et maailma "palautuu" 

Se onkin sen jälkeinen tila arkielämässä jokaisessa tilanteessa
Tiedäthän, mitä seksitön elämä esim. naiselle tekee?
Niistä tulee hiukan  ajatusmaailmaltaan
ja suhtautumisessa esim. muihin ihmisiin, joissa ne näkee
vain vikoja toisensa perään ja ne ovat herkkiä panikoimaan
ja tekemään draamoja ja kärpäsistä härkäsiä.
Todellisuus -ja tilannetaju kärsii.

Suomessa on jokin sanontakin tuolle, olen ainakin kuullut,
mutta en muista sitä juuri nyt.

Sama tapahtuu miehelle, joka on pitkiä aikoja ilman seksiä,
mutta niistä enemmän kaikenlaisen juttujensa ylilyöjiä
ja sähläälijä ja harkintakyky puuttuu kaikesta tekemisestä.

[Asterix]

Hmmmm? Ei kaikkia ole tehty tuon kaavan mukaan. Mielestäni yksineläjät ovat pikemminkin valinneet tyynen ja rauhaisan elämän, siis jos ovat sen todella hyväksyneet elämäntavakseen. Mielestäni he vaikuttavat erittäin maadoittuneilta ja tyytyväisiltä. Enpä ole kuitenkaan tehnyt galluppia heidän seksielämästään  :

Kaikki yksineläjät, veikkaampa että suurin osa yksineläjistä
eivät ole vapaa-ehtoisesti valinnut osaansa.

Vain harva loppujen lopuksi valitsee jonkun
aivan speciaalin henkisen tien vapaa-ehtoisesti,
joka edellyttää yksinoloa.

Toisekseen, uskon, että myös aika moni ihminen, joka ei ole
kykenevä syystä tai toisesta solmimaan normaaleja
rakkaussuhteita toiseen ihmiseen usein peittää
sen yksinäisyyden ja torjutuksi tulemisen häpeän
juuri ylipursuavaan henkisyyteen, jolla ei oikeastaan
ole mitään tekemistä henkisen tien kulkemisella.