seuraava »

[May]

Onpa mielenkiintoinen keskustelu, joka antaa taas paljon ajattelemisen aihetta. Siitä olen monen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että sielun iän määrittäminen ei ole kovinkaan tarkoituksenmukaista. Minusta Pietron mielipide asiasta oli tosi hauska ja ah niin totuudenmukainen. Pietro kirjoitti: "Ehkä selkeintä on pyytää konsultaatiota henkilöltä, joka tietää!! Väärin " arvattu ", vääristää suhtautumista kanssakulkijoihin!!" Kun vain vielä löytäisi sen tietävän tahon. 

Jos joku nyt kuitenkin haluaa arvuutella ihan itse, niin kyllähän karttakin joitain viitteitä antaa. Noita-akka jo muistelikin Astro Logoksessa olleen joskus artikkelin asiasta. Lainailen sitä tänne joskus myöhemmin, jos lehti löytyy. Suomen Astrologisen Seuran vuoden 2000 kesäpäivillä Lahdessa oli esitelmä aiheesta "Vanhan sielun tuntomerkkejä kartalla". Lainailen tähän omia muistiinpanojani luennosta. Kovin valaisevia saati täydellisiä ruutupaperisuttuni eivät valitettavasti ole, mutta yrittäkää saada jotain tolkkua.

Merkkejä vanhasta sielusta:

I Erityistehtävää osoittavat

- ns. muukalaisuus
- transdenttiset planeetat  ,  ,  kartalla seuraavasti:
  :aspect_con:max 8 astetta = instrumentti, välittäjä
  max 15 astetta: voima, säteily
  max 12 astetta = muuntaja, peili, resonoi

  sähköistää, teemana yksilöllisyys
  liuottaa, henkistää, virkistää
  varjo esille, muutos
  kiteyttää, konkretisoi
  eheyttää, parantaa

II Aspektimuodostelmat

- stelliumit, T-ristit, kultainen kolmio, Yod
- korkeimmat harmoniat, noviilit

III Laadut

- Kultainen kolmio, jokin tehtävä viety jo loppuun omassa kehityksessä
- Elementit tai ainoa omassa elementissään > puuttuvan hallitsee jo entisestään
- Kiinteät merkit = kiteytyneimmät

IV Vesta sijainti ja aspektit

- henkisyys, etsintä, kutsumus

V Pimennykset

- synt. + transiitit

Peräytyvät planeetat kartalla = karmaa

Monista esitelmistä kirjoitetaan myöhemmin moniste tai Astro Logoksen artikkeli, joten jos joku tietää tällaisesta, niin antakaapa vinkkejä. Täydentäisin mielelläni ylläolevan listan paremmaksi ainakin omaan pääkoppaani.

[CorvusLeonis]

Merkkejä vanhasta sielusta:

I Erityistehtävää osoittavat

- ns. muukalaisuus
- transdenttiset planeetat  ,  ,  kartalla seuraavasti:
  :aspect_con:max 8 astetta = instrumentti, välittäjä
  max 15 astetta: voima, säteily
  max 12 astetta = muuntaja, peili, resonoi

 

Aargh! Minulla    ja  ....
Olen seniili! Tervemenoa vaan meikäläiselle sielulliseen vanhainkotiin.

Hei, nyt tajuan! Tsernobylin räjähdys.

[Kotkansilmä]

.

Merkkejä vanhasta sielusta:

I Erityistehtävää osoittavat

- ns. muukalaisuus
.

   OHOH! Ompas, jotenkin tie´teellistä, kaikkine merkkeineen, totuus lienee, että näitä tähtimerkkejä meillä riiiitttäää, ihan kiitettävästi joka lähtöön, ja perillekin!!
   Jospa katsoisi peiliin, jos ei sieltä  ketään näe, olet jo perillä, mutta jos!! olet vielä matkalla---- kotiin -- älä hätäile, ei kaveritkaan!!


         

[Hiisitär]

Heippa jälleen ihmiset! Onpas täällä virinnyt mielenkiintoinen keskustelu aiheesta, jatketaan vain samaan malliin! 

Todellakin, nuo kirjoittamani Vanhan Sielun kuvaukset, joita lainasin Michaelin kanavoinnista sen verran kuin itse muistin, on vain eräänlainen ohjekartta siihen, millainen vanha sielu yleensä on. Se ei tarkoita, että niiden, jotka ovat vanhoja sieluja, täytyy täyttää kaikki Michaelin kertomat kohdat, esimerkiksi erakoitua täysin tai luopua maallisen elämän iloista, kuten vaikka juhlimisesta ystävien kanssa  Sielunikään vaikuttaa hyvin, hyvin moni asia, kuten eletyt elämät ja niiden mukana tähän elämään tulevat asiat (mieltymykset, pelot, toiveet, sairaudet, ihmissuhteet, karma, dharma jne), persoona eri päällyslehtineen  ja kuinka sielu ilmaisee noita persoonansa päällyslehtiä, oma moraalinen, eettinen, kulttuurellinen ja yhteiskunnallinen näkemys, ympäristö, lähipiiri kaikkine ihmissuhteineen jne.

Kirjoittamani Michaelin määritys Vanhasta Sielusta on ikäänkuin luonnemääritys jostain tietystä horoskooppimerkistä. Itse esimerkiksi olen Oinas, mutta minusta löytyy todella paljon sellaisia piirteitä, joita ei Oinaille lasketa, samoin minusta uupuu aikalailla Oinaan piirteitä. Silti olen Oinas  Oinasmerkkiini vaikuttaa koko astrologinen kartta, aivan kuin Vanhaan Sieluun (tai mihin sielunikään tahansa) vaikuttaa sielun koko "elämänkartta" kokonaisuudessaan. Sieltä löytyy jotain joka ei kuulu tuohon sielun ikään ja sieltä myös uupuu jotain, jonka pitäisi sielun ikään kuulua.


SADHAKA:
Kysyit 7. sielun alatasosta. Nekin tiedot olen napannut Michaelin kanavoinnista. Itse olen vasta nuoren ikäni vuoksi lähestymässä 35-ikävuoden tienoilla alkavaa, ehkä kaikista rankinta alatasoa, mutta tähän mennessä olleet syntymä-, lapsi- ja nuoruusalatasot ovat menneet aikalailla siten, kun Michael niistä puhuikin. Alatasot vaikuttavat hänen mukaansa kaikkiin ihmisiin, tiedostipa hän niitä tai ei. Toisilla koettelemukset ovat rankempia, toisilla helpompia. Kyseessä on aivan normaali kehitys sieluna ja fyysisenä ihmisenä.
Sama tieto suomalaisten tasosta on Michaelilta. Kaikki aiheeseen liittyvä info on peräisin Michaelilta ja siihen voi itse tutustua käymällä kirjastossa tai Michaelin nettisivuilla. Tiedot löytyvät linkkiosiosta täältä forumista minun aloittamastani ketjusta  

Vanha Sielu saattaa olla itsessään onnellinen ja rauhallinen, mutta yhteiskunnan ja kanssaihmisten painostus saattaa aiheuttaa heille masennusta (näin olen itse käsittänyt asian  ) Yleensä vanhat sielut vain haluavat olla mitä ovat, mutta heiltä vaaditaan sitä samaa mitä kaikilta muiltakin (hyvä koulutus, hyvä työpaikka, mahtava uraputki, täydellinen perhe ja parisuhde, sinun itsesi täytyy olla suunnilleen Da Vinci erikoistuneena eri aloille mestarillisesti, täytyy elää tietyn kaavan mukaan jne). Vanhoja sieluja ei välttämättä kiinnosta mikään noista ja se aiheuttaa heille stressiä. Hauska esimerkki vanhoista sieluista näkyy tv-sarjassa Dharma ja Greg, jossa Dharman henkistä tietä kulkevat vanhemmat on kuvattu stereotypisesti täysinä hörhöinä, joille voi nauraa vapaasti, koska he eivät täytä materialistisen maailman vaatimuksia. (Vastaavasti materiaalisen maailman stereotypiaa edustavat Gregin vanhemmat  )

Kun puhutaan sielujen iästä, minusta tulisi ihan kokonaan unohtaa tuo määritelmä "ikä". Ihmiset käsittävät yleensä sen väärin ja ehkä siinä on eräänlainen negatiivinen kaiku, jos joku sanoo olevansa vanha ja toinen nuori. Jo itsestään sanat vanha ja nuori soivat niin eritavoin. Vanhuuteen yhdistetään viisaus, erakkomaisuus, rauhallisuus, ymmärrys ja eräänlainen koppavuus tyyliin "kyllä ME tiedämme, olemme vanhempia ja siksi pakostakin viisaampia kuin te", kun taas nuori kuvastaa energiaa, hallitsematonta voimaa, oppimista ja johon liittyy eräänlainen suvaitsemattomaisuus tyyliin "Sä et kuulu meihin, jos et oo kuten me!". Minusta pitäisi ehkä puhua sielun kokemustasosta kuin iästä  Sielun "ikä" määrittää vain sen kuinka kauan olet jo kiertänyt maallista elämää, mitä olet oppimassa, miksi elämäsi menee  niin kuin menee noin pääpiirteittäin ja paljonko elämänkiertoja on mahdollisesti vielä edessä.

Haluan vielä lisätä tänne loppuun, että Michael vastaillessaan kysymyksiin ja kertoessaan näistä asioista korosti, että jos jostakusta asia ei tunnu hyvälle tai hänen mielestään se ei vain mene niin kuin hän sanoo, tämä henkilö saa aivan vapaasti kyseenalaistaa Michaelin sanomiset ja opetukset. Ketäänhän ei missään nimessä pakoteta uskomaan asiaa.
Michaelista oli hyvä, että emme jämähtäisi valmiiksi pureskeltuun ruokaan vaan tutkisimme myös itse asioita ja hänen sanomisiaan. Katselisimme kuinka hänen kertomansa asiat vaikuttavat elämäämme, miten voimme hyödyntää niitä jne. Eräänlaista käytäntöön soveltuvaa tietoutta siis 

[Lilli]

SADHAKA:
Kysyit 7. sielun alatasosta. Nekin tiedot olen napannut Michaelin kanavoinnista. Itse olen vasta nuoren ikäni vuoksi lähestymässä 35-ikävuoden tienoilla alkavaa, ehkä kaikista rankinta alatasoa, mutta tähän mennessä olleet syntymä-, lapsi- ja nuoruusalatasot ovat menneet aikalailla siten, kun Michael niistä puhuikin. Alatasot vaikuttavat hänen mukaansa kaikkiin ihmisiin, tiedostipa hän niitä tai ei. Toisilla koettelemukset ovat rankempia, toisilla helpompia. Kyseessä on aivan normaali kehitys sieluna ja fyysisenä ihmisenä.

Michael-fanina en voi olla oikomatta pikku virhettä. Alatasot ja sisäiset monadit ovat tässä viestissä menneet sekaisin. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Sielunikiä on Michaelin mukaan 7 ja ne ovat vastasyntynyt, lapsi, nuori, kypsä, vanha, transendenttinen ja ääretön sielu. Kahta viimeksimainittua sielunikää on tavattu Tellukselta vain aniharvoin. Äärettömiä sieluja on käsittääkseni ollut inkarnoituneena vain 3-4, joista yksi on kaikille tuttu Jeesus, toinen Buddhaksi kutsuttu Siddharta Gautama.

Kussakin sieluniässä on vielä 7 alatasoa, voit olla esim. vanhan sieluniän 1:llä alatasolla. Yhden alatason voi selvittää yhdessä elämässä, mutta pitempäänkin siinä saattaa mennä.

Yhden elämän aikana on 7 sisäistä monadia eli taitekohtaa, joiden pitäisi olla kaikille melko tuttuja, vaikkei olisi sanaakaan lukenut Michael-kirjallisuutta. Sisäiset monadit ovat

1. Syntymä
2. Oman erillisyyden tajuaminen n. 2-vuotiaana.
3. Murrosikä ja vanhemmista irrottautuminen. Itsenäistyminen ja egon muodostuminen. Alkaa teini-iässä, mutta saattaa jatkua pitkälti yli parikymppiseksi.
4. Toinen murrosikä n. 35-vuotiaana. Sisäisen olemuksen esiintulo - vaihtoehtoisesti egon eli väärän persoonallisuuden vangiksi joutuminen loppuiäksi.
5. Elämän tarkastelua taaksepäin 50-60 -vuotiaana. Tutkitaan siis, mitä ollaan saatu aikaiseksi.
6. Kuolemaan valmistautuminen. Voi olla erittäinkin lyhyt monadi. Käsittää kuitenkin sen ajan, jolloin tajuaa hetkensä koettaneen.
7. Kuolema

Vanhan sielun ei todellakaan tarvitse olla yksinäinen, masentunut ja välinpitämätön, mikäli hän pystyy toimimaan omasta sisäisestä olemuksestaan käsin. Jotta tähän päästäisiin, ainakin monadit 3 ja 4 pitäisi käydä perusteellisesti lävitse, jotta uskaltaisi olla rohkeasti oma itsensä.

[Hiisitär]

Hupsista, anteeksi! Nyt huomasin itsekin tuon kirjoitusvirheeni 
Kiitos kun korjasit asian! 

[Linn]

Kiitos mielenkiintoisista kommenteista ja selvennyksistä.

Haluan vielä korostaa, että pidän teitä, AthaMaarit ja Lilli, erittäin suuressa arvossa tällä forumilla, joten tarkoitukseni ei ollut tosiaan teilata näkemyksiänne, vaan avautua itseäni silloin tällöin häiritsevästä asiasta. Hienoa, että ette ottaneet itseenne. 

Linn

[Lilli]

Hei Linn,

nou hätä. Nämä kirjoitukset eivät ole itseni eikä AthaMaaritin keksimiä, mutta itse lainaan usein Michael-kirjoituksia, koska ne oman kokemuspohjani mukaan ovat hyvin paikkansapitäviä.

Siitähän voi tietenkin keskustella, vanheneeko sielu. Sehän on tietenkin ikuisesta lähteestä peräisin, eikä tällä perusteella vanhene. Mutta kyllä sitä jo tässä yhden elämän aikana huomaa, että sielu kypsyy kuin tammitynnyrissä varastoitu viini. Se litku, mitä tynnyriin on alunperin pistetty, on periaatteessa samaa viiniä, kuin mitä sieltä otetaan pois epämääräisen ajan kuluttua, mutta kuitenkaan se ei ole ihan samaa. Olkoon tässä tammitynnyri ruumiin ja fyysisen maailman symboli, viini sielun symboli.

Jos joku erehtyy pitämään jotain tiettyä sielunikää toista sielunikää parempana, niin veikkaisin hänen kantavan ylpeyden perusominaisuutta...

[Hiisitär]

Sielu voi myös olla vanha, vaikka maapallo elämiä ei olisi muita kuin tämä yksi mitä juuri eläisi täällä maassa juuri tällä hetkellä!

Heippa vedenneito!

sinulla oli oikein mielenkiintoinen näkemys tähän asiaan - että sielu olisi jo vanha syntyessään tänne ensimmäistä kertaa. Periaatteessa se pitää paikkaansa - sielu olevaisena energiana on iätöntä, kuten Alkulähdekin, mutta kun se saapuu maan päälle ensimmäisen kerran, se on täysin kokematon sielu - siis vastasyntynyt. Kun sielu elelee elämiään eteen päin toisesta toiseen se kehittyy saamansa kokemuksen, opin ja oivalluksen avulla ensin Lapsi sieluksi, sitten Nuoreksi sieluksi, sen jälkeen Kypsäksi sieluksi ja siitä Vanhaksi sieluksi. Sielun ikä ei periaatteessa muutu, mutta kokemustaso muuttu ja tätä kutsuisin siksi "sielun iäksi" (kuten tuossa aiemmin sanoin  )

Itse en näe yhtään pahana sitä, että seurailen neuvoja, joita jo Toiselle Tasolle ehtineet meille antavat - Michaelin tapauksessa on kyse entiteetistä, jossa oli useita satoja elämänkierron lopettaneita sieluja ja niiden yhdistynyt viisaus sekä kyky nähdä asiat laajemmin. Ainahan ihmisillä on ollut joku suunnan näyttäjä, jota muut ovat seuranneet - aina siitä lähtien, kun joku keksi miten luodaan tulta ja muut seurasivat perässä! Jokainen voi varmasti mainita elämästään useitakin henkilöitä, joiden näkemykset, kokemukset ja sanat oat vaikuttaneet sinuun pysyvästi.

Itse seuraan mieluiten minua viisaampien ohjeistuksia ja havaintoja kui toikkaroin itse kaikesta läpi  Vähän sama kuin tulen luomisen keksinyt henkilö sanoisi, että "varo, tuli polttaa". Voin uskoa häntä tai sitten tuikata sormeni tuleen vai nähdäkseni puhuukon hän totta 

Ja sehän tässä elämässä on hienointa - vapaus valita! 

[Julietta]

Luin juuri tuoreeltaan Michaelia, ja minulle jäi se vaikutelma, että masentuneisuus ja eristyneisyys olisi kypsille sieluille tyypillisintä. Ei siis vanhoille sieluille, jotka olisivat tasapainoisempia ja välinpitämättömämpiä.

Muutoin tuo sielunikä antaa hyvin avaimia tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ja elämäntehtävät. Päällyslehdet ovat sitten niin oma viidakkonsa, että niihin pitäisi perehtyä pitempään...

[Rakkauden enkeli]

Hhhmmm...pari kommenttia :

Minä olen ymmärtänyt hieman toisin, mikä ei tietenkään tarkoita että olisin ymmärtänyt.
Tietoisuuden lisääntyminen, rakkauden ja myötätunnon kasvu luomista ja luomakuntaa kohtaan ovat käsittääkseni tiedostavan tai "valaistumista" kohti kulkevan tallaajan ominaisuuksia. En tunnista masentuneisuutta tai muitakaan noita piirteitä tällaisen henkilön omiksi. Saati sitten että hän tuntisi olevansa väärässä paikassa. Olen ymmärtänyt, että kyseisillä henkilöillä ei ole oikeaa tai väärää paikkaa, he vain ovat. Ja nimenomaan onnellisia ja myös jakavat ympärilleen rauhaa ja rakkautta.

Hmm... Mutta eikös tuo ole juuri "valaistuneen", eli "mestarin" tapa ajatella? Vanha sielu varmasti kokee myös aika paljon hetkittäin tällaista, mutta ei koko ajan täydellisen jatkuvana ja pysyvänä olotilana. Siis ilman hetkittäisiä "retkahduksia" synkkyyteen, turhautumiseen yms.  Toisaalta tähän loppuun heitänkin kysymyksen, ovatko täällä maan päällä tallaavat "mestarit" hekään aina ihan "täydellisiä"? Sillä täällä fyysisen maailman parissa on kuitenkin hiukka erilaista ja ollaan tavallaan eri "taajuuksilla" ja erilaisten vaikutusten/"lakien" alaisena kuin "kotona"...  : Mistä tunnet sä "mestarin" ja tunteeko "mestari" itsekään aina olevansa sellainen?

[Hiisitär]

Ihana pointti sinulla, Rakkauden enkeli! 

Itse sortuu välillä siihen, että "ei hyvänen aika, olen jo vanha ja silti minua vaivaa tällainen pessimistisyys/synkkyys/ahdistus/epätoivo/epäusko! Eihän näin saisi ajatella, ei!" Minä en kuitenkaan ole mikään Mestari sielu, joten tuskin kukaan tulee minua läimäyttämään ajoittaisesta ahdituskaudesta  ...Noh, ehkä läimin itse itseäni, välillä niinkin paljon ettei se ahdistus tule millään ulos vaan kytee sisällä, kunnes poks! Kroppa ei enää jaksa.

Hei Julietta!
Olet ihan oikeassa, että kaikista vaativin ikäkausi on juuri tuo Kypsän Sielunikä, jolloin ihminen joutuu maksamaan paljon pois karmanvelkaansa. Mielisairaudet ja muut mielenterveysongelmat aina masentuneisuudesta skitsofrenian kautta itsemurhiin kuuluvat Kypsään Sielunikään. Kypsät sielun joutuvat yleensä jossain vaiheessa elämäänsä turvautumaan myös ammattiauttajaan. Suomalaisista suurin osa on Kypsän sielun tasolla ja tämä näkyy yhteiskunnallisestikin: mielenterveysongelmat ovat kansantautimme, tarvetta jonkinasteiseen hoitoon on enemmän kuin meillä on mahdollisuutta tarjota sitä, itsemurhaluvut ovat väkilukuun suhteutettuna maailman huippuluokkaa (käsittääkseni vain USA:n itsemurhatilastot menevät Suomen edelle). Lapsetkin ovat jo masentuneita tavalla tai toisella. Tämä kaikki on erittäin tyypillistä Kypsien sielujen keskuudessa.

Ja ne päällyslehdet, huh! Se on todellakin aikamoinen viidakko! 

[Lilli]

Moi,

kävin vähän kurkkaamassa, mitä www.michaelteachings.com -sivuilla sanottiin kypsistä sieluista. Avainsanoina tuntuu olevan ihmissuhteet, koulutuksen arvostaminen ihan tiedon takia sekä psykologiasta ja eettisistä asioista kiinnostuminen. Kypsät sielut parantavat maailmaa huomattavasti innokkaammin kuin vanhat sielut, jotka eivät usko tällaisten ponnistelujen tuottavan mitään tulosta. Jostain olen nähnyt, että kypsien sielujen ihmissuhteet ovat usein saippuaoopperamaisia ja oikein sotkuisia, vaikkakin myös todellisen rakkauden kokeminen on tässä sieluniässä todennäköisempää kuin varhaisemmissa kierron vaiheissa. Vanhemmat sielut muodostavat mieluiten löyhiä verkostoja muiden vanhojen sielujen kanssa ja bailaavat puhumalla keskenään itseään kiinnostavista asioista (tarot, astrologia, rajatieto  :)

Kypsässä sieluniässä myös karma alkaa romahtaa päälle, ja tästä syystä se psykologiakin voi alkaa kiinnostaa. Neljännellä sisäisellä monadilla ja kypsällä sieluniällä on tiettyjä yhtymäkohtia toisiinsa. Kypsän sielun motto on "Minä ymmärrän miltä sinusta tuntuu".

Juu, on helppo uskoa, että suomalaisista suurin osa olisi kypsässä sieluniässä.

[Gimmy]

Ihana keskustelu, olen vain seuraillut tätä sivusta!
Kävin myös kurkkaamassa noita michaelin sivuja ja tunnistin itsessäni eniten noita kypsän sielun ominaisuuksia, mutta ehkäpä olen siinäkin vasta alkuvaiheessa...

Jotenkin tuntuu, että tässä elämässä mun tarkoitus on nimenomaan TOIMIA ja PARANTAA MAAILMAA! Maallisen mammonan kerääminen ei kiinnosta, vaan nimeomaan uusien asioiden oppiminen ja tuon tiedon soveltaminen käytännön elämään.

Minua kiinnostaisi todellakin etsiä omalta kartaltani merkkejä entisistä "tehtävistäni", mun laskusolmuni (ketu) on leijonassa 9. huoneessa. Noususolmu (rahu) puolestaan 3. huoneessa vesimiehessä...

Trooppisesti nämä sijainnit ovat: laskusolmu neitsyessä 10. huoneessa ja noususolmu kaloissa/oinaassa 4. huoneessa.

Mitä muita juttuja olisi hyvä katsoa kartalta, jos haluaisi tietää enemmän omasta karmastaan?

[Seija78]

Yhden elämän aikana on 7 sisäistä monadia eli taitekohtaa, joiden pitäisi olla kaikille melko tuttuja, vaikkei olisi sanaakaan lukenut Michael-kirjallisuutta. Sisäiset monadit ovat

1. Syntymä
2. Oman erillisyyden tajuaminen n. 2-vuotiaana.
3. Murrosikä ja vanhemmista irrottautuminen. Itsenäistyminen ja egon muodostuminen. Alkaa teini-iässä, mutta saattaa jatkua pitkälti yli parikymppiseksi.
4. Toinen murrosikä n. 35-vuotiaana. Sisäisen olemuksen esiintulo - vaihtoehtoisesti egon eli väärän persoonallisuuden vangiksi joutuminen loppuiäksi.
5. Elämän tarkastelua taaksepäin 50-60 -vuotiaana. Tutkitaan siis, mitä ollaan saatu aikaiseksi.
6. Kuolemaan valmistautuminen. Voi olla erittäinkin lyhyt monadi. Käsittää kuitenkin sen ajan, jolloin tajuaa hetkensä koettaneen.
7. Kuolema

Tämähän on tuttua lukion psykologiasta.