seuraava »

[mii-i]

Omassa vakikäytössä on vasemman korvan Kalevalakorun Torin vasara ja samoin Kalevalan käärmesormus, molemmat pronssia. Olkavarteenkin haen jotain käärmemäistä pronssia. Toisinaan ranteessa nahkanauhakerrosta tai yksi kuparirengas.
Joskus käytän yksinkertaista vuorikrisralliriipusta nahkanauhassa. Kaulasta löytyy useimmin kuitenkin jonkun kotimaisen suunnittelema nahkanauha-krustallipallo (kiven laadusta ei tosin tietoa, mutta näyttää ihan siltä ennustuspallolta), jossa myös muutama kirkas kivikide.
Lapsesta asti olen viehättynyt medaljonkeihin (jotka voivat kätkeä sisäänsä vaikka mitä), ja minulta löytyy yhä sirohko, pronssinen Kalevala-medaljonki. Sitten on tietysti rippikouluperua oleva pikkuruinen, veistetysti muotoiltu kultaristi.

Käytän vain yhtä tai muutamaa korua kerrallaan. Olen tarkka siitä, mitä ja mistä pidän. Väritykseeni sopii parhaiten lämpimät sävyt, kulta ja pronssi, eikä muuta luokkasormusmuistoa lukuunottamatta löydykään. Omasta mielestäni koruni heijastelevat tunnetta menneestä (elämiä?), muistoja ja sanoja, joita en tavoita, mutta jotka ovat minussa. Vähäeleistä mystiikkaa, kaipuuta, lapsuutta, romantiikkaakin. Itselleni siis

[Esmiralda]

Hei Evea!  

Kyllähän se kulta ja risti varmaan tuovat vakautta elämään, jotakin juurtuneena, josta nousee perimmäinen juurivoima.

Tuo laulu kyllä sopinee minuun, kun haaveilen tässä viettäväni kaksi viikkoa kesällä maantien päällä ruusuja etsien. Eli tahtoisin tutustua suomalaisiin ruusutarhoihin, puutarhoihin ja kesäkahviloihin. Saas nähdä.

Ehkä tällä topikilla olisi jälleen tarvis pompata esille. Huomasin, että Kidekin on ollut paikalla ja toivon näkeväni täälläkin, kuten Diamondia myös, kulkijaystävääni.    Jos luotaisiin taas visioita! Onhan Oinaan uusi astrologinen vuosi alkanut, Merkuriuskin siinä ja uusi Kuu!
Minua on kiehtonut myös tuo meripihka, josta sain lukea upean suomenkielisien kirjankin. Tässä blogini sivu siitä:
http://ruusutarha.blogspot.fi/2013/02/meripihka-pohjolaista-voimaa.html

[Esmiralda]

Omassa vakikäytössä on vasemman korvan Kalevalakorun Torin vasara ja samoin Kalevalan käärmesormus, molemmat pronssia. Olkavarteenkin haen jotain käärmemäistä pronssia. Toisinaan ranteessa nahkanauhakerrosta tai yksi kuparirengas.
Joskus käytän yksinkertaista vuorikrisralliriipusta nahkanauhassa. Kaulasta löytyy useimmin kuitenkin jonkun kotimaisen suunnittelema nahkanauha-krustallipallo (kiven laadusta ei tosin tietoa, mutta näyttää ihan siltä ennustuspallolta), jossa myös muutama kirkas kivikide.
Lapsesta asti olen viehättynyt medaljonkeihin (jotka voivat kätkeä sisäänsä vaikka mitä), ja minulta löytyy yhä sirohko, pronssinen Kakevala-medaljonki. Sitten on tietysti rippikouluperua oleva pikkuruinen, veistetysti muotoiltu kultaristi.

Käytän vain yhtä tai muutamaa korua kerrallaan. Olen tarkka siitä, mitä ja mistä pidän. Väritykseeni sopii parhaiten lämpimät sävyt, kulta ja pronssi, eikä muuta luokkasormusmuistoa lukuunottamatta löydykään. Omasta mielestäni koruni heijastelevat tunnetta menneestä (elämiä?), muistoja ja sanoja, joita en tavoita, mutta jotka ovat minussa. Vähäeleistä mystiikkaa, kaipuuta, lapsuutta, romantiikkaakin. Itselleni siis

Mielenkiintoista!  Torin vasara! Minusta se kuuluu tälle kaudelle ehdottomasti. Jotain uutta pitää iskeä. Tulta ja energiaa, kipinöitä. Jospa saat siitä juuri tätä voimaa. Käärmeen näkisin kuvaavan 'uutta tietoa'. Itselleni unen käärme on aina aukaissut uudenlaista ymmärrystä asioihin. Varmaan kaipaat sitä. Ja pronssi on minusta lämmin, pehmeä ja äidillinen. Yhdistäisin sen melkein Pohjolan Louheen, vanhaan jumalattareemme, kuten nykyään on tulkittu jopa. Että olisimmekin muinoin palvoneet naisjumalattaria!???

Anteeksi vain, mutta eittämättä tuleekin mieleen, että taidat symbolisesti olla itse Pohjolan tytär. Ittelleni kerran rummutettiin tietoa Väinämöisen tyttärestä  . Nämäkin näitä mielikuvajuttuja!

Kauniisti kuvaat itse tuntoja korujesi ympärille. Kun ne puhuttelevat sinua noin kauniisti, ovat ne osa sinua, osa kutakin ajanjaksoa tai hetkeä mitä elät. Ne keskustelevat kanssasi. He jotka 'lukevat' symboleja, tunnistavat sinua niistä. Kunpa oppisimme näkemään tällaisiakin asioita. Tiedämme Rahan symbolin, mutta nyt kun meillä on mahdollisuus olla yksilöitä vaatetuksessa ja koruissa ynnä muissa, niin meitä voisi katsella tarkemmin ja ymmärtää muitakin symboleja. Vai mitä ajattelet tästä?

[Esmiralda]

 
Olipa kauniita meripihkakoruja. Oletko värianalyysin mukaan kevät tai syksy? Lämmin ihonsävy. Minun tulisi käyttää hopeaa tai valkokultaa/platinaa ihoni sävyn takia. Olen vaalea, sinertävä kesä.

Olen kesällä kuparin ruskea, talvella harmaankeltainen.    Eli ihoni on vähän tummahko. Siksipä tykkään käyttää kesällä pronssia ja meripihkaa, värikkäitä koruja. Talvella en osaa kuin hopeaa pitää, harvoin muuta.

[mii-i]

Mielenkiintoista!   Torin vasara! Minusta se kuuluu tälle kaudelle ehdottomasti. Jotain uutta pitää iskeä. Tulta ja energiaa, kipinöitä. Jospa saat siitä juuri tätä voimaa. Käärmeen näkisin kuvaavan 'uutta tietoa'. Itselleni unen käärme on aina aukaissut uudenlaista ymmärrystä asioihin. Varmaan kaipaat sitä. Ja pronssi on minusta lämmin, pehmeä ja äidillinen. Yhdistäisin sen melkein Pohjolan Louheen, vanhaan jumalattareemme, kuten nykyään on tulkittu jopa. Että olisimmekin muinoin palvoneet naisjumalattaria!???

Anteeksi vain, mutta eittämättä tuleekin mieleen, että taidat symbolisesti olla itse Pohjolan tytär. Ittelleni kerran rummutettiin tietoa Väinämöisen tyttärestä  . Nämäkin näitä mielikuvajuttuja!

Kauniisti kuvaat itse tuntoja korujesi ympärille. Kun ne puhuttelevat sinua noin kauniisti, ovat ne osa sinua, osa kutakin ajanjaksoa tai hetkeä mitä elät. Ne keskustelevat kanssasi. He jotka 'lukevat' symboleja, tunnistavat sinua niistä. Kunpa oppisimme näkemään tällaisiakin asioita. Tiedämme Rahan symbolin, mutta nyt kun meillä on mahdollisuus olla yksilöitä vaatetuksessa ja koruissa ynnä muissa, niin meitä voisi katsella tarkemmin ja ymmärtää muitakin symboleja. Vai mitä ajattelet tästä?

Tuli, kipinät ja energia on kyllä tervetulleita tähän aikaan, en itse ollut tullut ajatelleeksikaan korun tuota symbolista puolta, kiitos!

Käärme on minulle myös vahvasti kiehtova, viettelevä kuolema. 'Uusi tieto' liittyy nahan luontiin, uudestisyntymiseen, seksuaalienergiaan ja kundaliniin. Koen käärmeen yhtenä voimaeläimistänikin.

Mielenkiintoinen tuo Väinämöisen tytär-mielleyhtymä. Toiko tuo rummutus ko. tyttärestä enemmänki mielikuvatietoa? Omiin mielikuviini ja tietoon Pohjolan tyttäristä pystyn kyllä hienoisesti samaistumaan.
Caroline Myssin persoonallisuuskartoituksessa sain muuten yhdeksi sisimmän arkkityypikseni aikoinaan jumalattaren.

Koen ulkonäköni, vaate- ja asustevalintojeni symboloivan sisintäni. Tummat värit suojelevat, yksinkertaiset linjat rauhoittavat. Olen mielelläni 'tarkkaileva hallitsija', 'tarttumaton pinta'.
Olisi hienoa, jos todella osaisimme sujuvasti/ enemmänkin viestiä ulkoisella symboliikalla, vaikka ongelmana on tietenkin se, että usein eri asiat symboloivat eri ihmisille hyvinkin erilaisia asioita (ajat muuttuvat, eri sukupolvet ja kulttuurit yhdistävät eri asioita toisiinsa). Varsinkin nuoret ironisoivat ja leikkivät sillä, miltä näyttävät. On kiinnostavaa tavata ihmisiä, joiden sisin ja ulkonäkö ovat harkitusti sopusoinnussa, ehkä linkitettykin kuva- tai korusymblein.

[Esmiralda]

Enpä muista rummutuksesta paljoakaan...

Hyvin  pohdit pinta-asuamme. Totta on tuo nuoruuden etsintä, kokeileminen, nuorta ei pitäisi koskaan katsoa pinnalta. Ja suotakoon heille leikki. Miksi ei myös vanhemmille. Ja totta myös, että symbolit merkitsevät eri ihmisille eri asioita. Uskon myös jonkinlaiseen kollektiiviseen symbolismiin, josta Jung paljon puhui. Ja uskon jopa yksilön kykyyn nähdä asioita vaistonvaraisesti eri ihmisistä.

On mielenkiintoista, että aikakausi ja kulttuuri leimaa pukeutumista, kuten korujakin. Senkin sisällä voi kuitenkin olla persoonallinen. 

[Esmiralda]

Nyt täällä tulikin hiljaista! Voi harmi.

Olisin innostunutkin taas luomaan mielikuvia näistä koru- ja pukeutumisasioista. 

Hyvää Vappua kaikille!  Esmis 

[*Kide*]

Esmiralda  Kiitos, kun muistat ja muistutat... olin jo unohtanut tulkkauksen ja jopa silloisen oman koruni... missähän se on? 
Ruusu on asia, joka koskettaa minuakin hyvin syvältä, mutta en puhu siitä enempää vaan kerron faktaa jota olen ruususta löytänyt... johtuen yhteydestäni ruusuun tai ruusuihin 
Ensimmäisen ruusun sanotaan syntyneen merenvaahdosta ja juuri siitä, mistä Afroditekin ja koska Afrodite kantoi ruususeppelettä, joutui ruusu synnin kukkaseksi... vaikka myöhemmin taipu komiasta Jeesuksen, Marian ja marttyyyrien kukkaseksi. Noh, toisen uskomuksen mukaan valkoinen ruusu syntyi profeetta Muhammed´n kyynelistä.

Siionin luostarin aikaan ruusu sai myös symbolisen merkityksen ihmisestä ja ihmisen elämästä. Elämä alkaa nupusta, terälehti kerrallaan se aukeaa ja ne edustavat elämän syklisyyttä, jokainen on uniikki. Kun ensimmäiset terälehdet ovat täysin auki ja valmiina putoamaan, vielä keskeltä löytyy uusia ja hehkuvia terälehtiä, jotka jatkavat ruusun hehkua pitkään... Jotkut ruusut kuivuvat pystyyn ja toiset lakastuvat nopeaan... näinhän tämä menee 

Ruusu liittyy moniin tapahtumiin maailmassa, varsinkin Euroopan alueella ja jopa Suomen historiassa. Valkoinen ruusu keikkuu vieläkin sotilasuniformuissa ja Suomen korkein valtiollinen kunniamerkki on Valkoisen Ruusun Ritakunnan suurristi 

Ruusu on kukkien kuningas ja ymmärrän hyvin, miksi kannat mielelläsi hopeisia ruusuja korvissasi. Hopea luo korviksiin ruusun loisteen rinnalle viisautta ja hillittyä himoa  ...itse päätät mihin himois kohdistuu...

Kiitos Esmiralda Vappu toivottelusta, samoin  Toivottavasti Vappusi oli kaunis?
Mietin pitkään mitä korua nykyään mieluiten kannan... se oli todella vaikeaa, koska en pahemmin käytä enään koruja.
Mutta sitten tajusin... ensinnäkin käyttökoruni ovat nykyään kultaa lähes poikkeuksetta, lisäksi aukaisin ikivanhan reijän vasempaan korvaani, jotta sain kiinalaisen kirjainsymbolin mukaani, kun laitan korut. Tämä kirjain symboli tarkoittaa pitkää ja hyvää elämää. Hyvin usein korvissani killuu tämän kaverina kultaiset sydämet, joissa on aidot oliviinit (lähes omenan vihreät ja läpinäkyvät kivet) 
Näin paljon on muututtu sitten rubiini /tinakorusta kaulalla 

[Lilli]

No jos Esmiralda olet taas innostunut tulkitsemaan koruaiheita, niin täältä tulee lisää:

Käytän jatkuvasti itse suunnittelemaani hopeakorua. Idea koruun tuli unesta, jossa olin alakoulun liitutaululla ja opettaja (=henkiopas) määräsi minut piirtämään itselleni symbolin. Aloin piirtää kärjellään olevaa nelikulmiota, jonka kullakin sisäsivulla oli puolikaaret. Uni loppui tähän, mutta piirsin symbolin valmiiksi herättyäni. Symbolin sisustaan tuli X:n muodossa olevaa neljä kättä, jotka pitivät kiinni em. puolikaarista. Kun symboli valmistettiin hopeakoruksi, X:n keskustaan istuttiin ruusukvartsi.

Olen nähnyt paljonkin samantyyppisiä symboleita ja koruja, mutta identtiseen en ole missään törmännyt. Koru oli useamman vuoden kateissa ja luulin sen jääneen ulkomaille muuton yhteydessä, mutta niin vain tuo meidän juniori kaivoi sen esiin jostain lipaston laatikosta pari vuotta sitten. Sen koommin en ole korua riisunut kaulastani.

[Esmiralda]

Voi Kide, kun puhut kauniisti, juuri ne ydinasiat ruususta!! Ihana kun jaksoit kertoa. Varmaan asiaa muillekin, sillä ruusu on kaikissa nyt hyvin trendikkäästi esillä.

Todellakin ruusut ovat olleet intohimoni sen jälkeen kun mieheni kuoli. Hän ikään kuin siirsi sen rakkauden minuun, sillä hänen lempikukkanasa oli ruusu ja aina hän kaikki ruusut puhutteli. Minä en aikaisemmin ruusuista välittänyt. Mutta nyt ne ovat olleet tukeni ja saavat vereni kiertämään. Se että ruusuni on hopeaa ja hillittyä himoa, pitää kyllä paikkansa. Kun Rapu olen, lillun jossain menneen ja tulevan rajamailla, siinä tarttee hillintää.

Luulen että kulta on turvallisuutta, kuin se onkin rahamaailman kiinnekohta ja alku arvossa. Ilmankos sitä eräät tahot nyt ostelevat ja varastoivat sitten pahan päivän varalle. Minä myin kaikki kultaesineeni pois, koska en tunne sitä itselleni oikeaksi. Jouduin ne rahat käyttämään tosi tarpeeseen muualla. Oikeastaan kävin itse Ruusulaaksossa Bulgariassa. Tarvitsin sen reissun ja tutustua maailman ruusujen rikkaimpaan öljyntuottajamaahan.

Joten tässä tuli vahvennos monenlaiselle symboliikalle.

[Esmiralda]

Kide, sinulle vielä, kun puhuit oliviinista 

Minullakin sitä on, uusin lahjani mitä olen saanut, on oliviinista tehty pieni pöllö, Kanarian saarelta tuotuna. Siellähän oliviinia esiintyy, varsinkin Lanzarotella, suoraan tulivuorten saattelemana maan uumenista syntyneenä. Se on luonnostaan haurasta, hyvin kiteenomaista, eikö, mutta se sisältää voimia, jotka puhdistaa. Miten se olikaan?

Siis jos kulta takaa turvallisuutta tämän maailman rahan kellumisen ja arvaamattomuuden vuoksikin, niin oliviini hälventää pelkoja, ymmärtäisin. 

Pitäähän meidän muuttua, kasvaa ja kehittyä ajan mukaan! 

[Esmiralda]

No jos Esmiralda olet taas innostunut tulkitsemaan koruaiheita, niin täältä tulee lisää:

Käytän jatkuvasti itse suunnittelemaani hopeakorua. Idea koruun tuli unesta, jossa olin alakoulun liitutaululla ja opettaja (=henkiopas) määräsi minut piirtämään itselleni symbolin. Aloin piirtää kärjellään olevaa nelikulmiota, jonka kullakin sisäsivulla oli puolikaaret. Uni loppui tähän, mutta piirsin symbolin valmiiksi herättyäni. Symbolin sisustaan tuli X:n muodossa olevaa neljä kättä, jotka pitivät kiinni em. puolikaarista. Kun symboli valmistettiin hopeakoruksi, X:n keskustaan istuttiin ruusukvartsi.

Olen nähnyt paljonkin samantyyppisiä symboleita ja koruja, mutta identtiseen en ole missään törmännyt. Koru oli useamman vuoden kateissa ja luulin sen jääneen ulkomaille muuton yhteydessä, mutta niin vain tuo meidän juniori kaivoi sen esiin jostain lipaston laatikosta pari vuotta sitten. Sen koommin en ole korua riisunut kaulastani.

Upea juttu koko tarinasi!!!

Tiedän, että sinä olet voimakas persoona, sinulla on kasvotkin hyvin persoonalliset ja tiedät mitä tahdot. Siksi on helppoa kuvitella, että teet korusi ITSE. Ja kun se on hopeaa, se on samalla rauhoittava ja viilentävä. Sopii tuohon Kiteen mainintaan 'hillittyä himoa', jonne vähän kuin kätket tai suojaat herkän sydämesi ruusukvartsin avulla. Jospa se symboli viittaa ikivanhaan tieteeseen, josta nappaat sitten intuitiivisesti tietoa. Se varmaan luo sinuun luottamusta johonkin, jota et tiedostakaan. Neliö järkeä ja elämän haasteita ja kaaret sydämen symbolin muodosta. Uskoisin melkein, että sinulla on neljä kättä; kaksi tähän elämään ja toiset kaksi jonnekin kauas, josta ammennat voimaa kun tarvitset. Poikasi on ollut tukemassa tuota voimaa ja muistutti löydöllään siitä mitä sinulla on. 

[isla-vera]

Tämä on mielenkiintoista!

Lempikoruni on sormus, joka on silmä. Suunnilleen tämän näköinen: http://lambsbreath.bigcartel.com/product/angel-eye-ring
Hypnoosisilmäksi sitä kutsun.

Kaulakoruista lempparini oli kuparin/pronssinvärinen (ehkä kuparista valmistettu) pieni luoti. Harmikseni ketju hajosi, enkä hatarassa päässäni saa muistetuksi, minne korun piilotin. Tämän kaltainen koru kyseessä, mutta sirompi: http://www.belleroad.co.nz/products/bullet-necklace

Korvakoruista lempparini on hamsa. Näyttää hieman tältä: http://www.pondicherryshop.com/shop/hamsa-earrings-gold/
Toinen korvani on venytetty ja siinä tykkään pitää valkoista helmiäistä korua.

Jännityksellä odotan, mitä korut kertovat 

[Esmiralda]

Tämä on mielenkiintoista!

Lempikoruni on sormus, joka on silmä. Suunnilleen tämän näköinen: http://lambsbreath.bigcartel.com/product/angel-eye-ring
Hypnoosisilmäksi sitä kutsun.

Kaulakoruista lempparini oli kuparin/pronssinvärinen (ehkä kuparista valmistettu) pieni luoti. Harmikseni ketju hajosi, enkä hatarassa päässäni saa muistetuksi, minne korun piilotin. Tämän kaltainen koru kyseessä, mutta sirompi: http://www.belleroad.co.nz/products/bullet-necklace

Korvakoruista lempparini on hamsa. Näyttää hieman tältä: http://www.pondicherryshop.com/shop/hamsa-earrings-gold/
Toinen korvani on venytetty ja siinä tykkään pitää valkoista helmiäistä korua.

Jännityksellä odotan, mitä korut kertovat 

Jestas sentään kuinka korujen maailma on muuttunut! Se on muuttunut siitä kun itse olin nuori ja se on muuttunut ihan nyt 2000-luvulla hurjasti. Symbolirikkautta, paljon sellaista mikä minulle on uutta.

Sinun silmäsi ei ole Horuksen silmä, http://solekoru.blogspot.fi/2012/04/horuksen-silma-eye-of-horus.html
vaan sillä nähtävästi on toisenlainen ulottuvuus. Se ei ehkä ole se suojeleva silmä, vaan se on läpikatsova silmä. Onko sinulla tarve nähdä tämän hitaastivärähtelevän maailman toiselle puolelle? Aivan kuin sitä vahvistaaksesi tuo silmä on tullut mukaasi. 

Luoti!? Enpäs tuollaiseen ole vielä törmännyt. Luotihan voisi kuvata kuolemaa, voisi kuvata tässäkin, vaan ei sitä miten kuolema yleensä ymmärretään. Olisiko Pluto-energia tässä kyseessä? Kuolema kuten uuden nahan luominen, egon kuolema, muutosvoima. Vanhan tulee siirtyä syrjään uusilta virroilta, uusilta näkökannoilta ja uusilta 'maailmoilta'.

Hamsa? Ensimmäiseksi minulla tuli mieleen tiibetiläinen kulttuuri, sillä olen saanut joskus tiibetiläiseltä nunnalta oman mantran ja siinä on tavu 'ham'. Mutta näin ei ollutkaan, vaan mentiinkin arabikulttuuriin. http://tukkukauppa.hopeakorut-finland.com/hamsa-valtetaan-kielteiset-vaikutukset-elamastasi.html

Eli kaiken silmän ja luodin mukanaoloon tarvitaankin tällainen suojeleva talismanni. Näkisin että sinulla on aika hyvä kokonaisuus. 

Mutta tähän tarvittaisiin varmasti vielä Diamondin tulkintaa. Pyysin häntä kyllä vierailemaan täällä...

[isla-vera]

Oi-oi-oi 

Mieletöntä, mitä voitkaan tulkita koruista!
Kyllä, minulla on tarve nähdä ihan kaiken läpi. Maailman, ihmisten, sanojen, tekojen, kaiken mahdollisen. En esimerkiksi enää tartu ihmisten tekoihin, vaan motiiveihin tekojen takana. Muutenkin minulle on tärkeää nähdä pinnan alle ja hyvin usein näenkin. Varmasti on Pluto-energiaa, Pluto on hyvin tärkeä minulle. Egoa vastaan olen käynyt "taistelua" jo jonkin aikaa, lähiaikoina on alkanut helpottaa, osaan jo sanoa, milloin se on ego joka korvaan kuiskailee. Ja aina syksyisin herää voimakas uudistumisen ja muutoksen tarve.

Erittäin mielenkiintoista, vielä kerran sanon sen! Ja kiitos paljon  ! Ehkä Diamond vielä tulkitsee myös, pitää tarkkailla ketjua..