seuraava »

[astrofriikki]

Hei !

Rakastan koruja, olisiko tuo kuu härkä jolla on osuutta asiaan.  

Kaulakoruna pidin pitkään pelkkää kultaista ristiä, jossa ristissä on ikäänkuin orjantappuroita ristin kultakehysten sisällä. Nyttemin olen lisännyt kultaketjuun sydämen, ankkurin ja pienen enkelin. Kaikki ovat kultaa. Symboloivat uskoa, toivoa ja rakkautta, sekä enkeli symboloi suojelusta.

Toinen lempikoruni on kultasormus, jossa 2 pyöreää timanttia. Pidän siitä kovasti. Ranteessa on ollut melkein säännöllisesti kultainen rengas käsirengas, joka on kuvioitu kauniilla kuviolla niin että se kimaltelee.

Nämä ovat lempikoruni. Koruja on paljon, mutta näitä käytän eniten.  

[Esmiralda]

En itse osaa hirveästi pitää muita koruja kuin korviksia ja nekin samat killuvat korvassa vähintään vuoden putkeen! Mutta joitakin suosikkeja löytyy:

Miun lempikoruni on oikeastaan nahkainen kaulapanta, jossa on puöreitä rinkuloita pitkin matkaa. Pidän siitä ihan hirveän paljon (Tampereen miitissä olleet ovatkin sen nähneet ) ja se on niin erityinen, ettö pidän sitä vain erityistilaisuuksissa. Olen saanut sen ystävältäni.

(http://hoopee.fi/images/kaulap_6_rengasta.jpg)

Toinen koru, jota pidän jonkinverran on toisen ystäväni Lyonista, Ranskasta, tuoma hopeinen riipus, jossa arkkienkeli Mikael iskee alas paholaista (tämän kuuluisan puupiirroksen mukaan, josta en tosin nyt löytänyt tähän hätään kuvaa....) Hyvin pieni ja siro koru, usein minulla on se samaan aikaan tuon kaulapannan kanssa.

Pehmeä ja kova. Oletko äärimmäisyyksien ihminen, tohditko kokeilla rajoja?

Maskuliinisen komeasta pannasta tulee mieleen kylläkin se, kohteletko itseäsi joskus hyvin kriittisesti ja jopa ankarasti. Kuin komentelisit ja laittaisit jotakin aisoihin, jotakin vanhaa mikä joskus on saanut vähän villisti rellestää. Vai pelkäätkö että jokin rellestäisi?

Kun taas tuo pieni ja siro painii vankan tahtosi ja periaatteittesi kanssa pikkupainia. Ehkä annat sittenkin välillä periksi ja annat tuulien tuivertaa.
Ainakin salaa...

[Esmiralda]

Minun tärkeimmät koruni ovat isäni antama rippiristi, joka on kaulassani aina, sekä äitini antama 18-vuotissormus, joka on minulle vähintään yhtä tärkeä. Oikeastaan tuo äitini antama sormus kuvastaa jotenkin todella paljon suhdetta äitiini, tai muistuttaa siitä, tuo rippiristi muistuttaa minua oikeastaan enemmän suuremmista voimista, jotka suojelevat (toivottavasti ainakin) minua.

Muuten käytän kaikkia ihania heliseviä ja kiliseviä koruja, isojaisoja ja upeita kimaltevia roikkuvia korvakoruja mielelläni. Kaikki suuri ja näyttävä on koruissa mieleeni.  Ei ihme, onhan minulla  . 

Tulee mieleen mukava perhetyttö ja säntillinen mallioppilas, mutta nuo helisevät ja kilisevät sekä isot rikkovat iloisesti kuvaa ja kuuluu jostakin iloinen nauru ja sellainen soliseva puhetapa.

Niiden suojassa istuu sitten jotakin kuin pieni enkeli ja suree maailman meininkiä. Sinun oma itsesi mieli. Jossakin sinulle on kasvanut turvallisuus ja varmuus omasta tiestä.

[Esmiralda]

Mulla on timanttinen kihlasormus, joka on valkokultaa, siinä on sellainen aika iso neliönmuotoinen timantti, tykkään siitä.

Ja sitten sellainen valkokultainen kaulakoru, jossa on myös neliönmuotoinen timantti, jossa on yläpuolella kolme pientä timanttia.

Ei kerro varmaan muusta kuin mun tylsyydestä ja konsevartiivisuudesta 

Tylsyydestä ja konservatiivisuudesta? Tuon sanoit itse. 
Neliö on toiminnallisuuden merkki. Et viihdy kuin pakosta paikassa missä on tylsää ja vanhoillista. Haluat kokea ja oppia erilaisia asioita.

Numero kolme on yhteistyön merkki. Synteesi. Taidat olla hyvinkin yhteistyökykyinen ja reilu.

Enpä ihmettelis jos joskus ovet paukkuisi ja jalka heilahtaisi, tukka vain viuhoo perässä! 

[Esmiralda]

Minun koruni ovat seuraavanlaiset:kaulassani roikkuu pieni kultainen enkeli,korvissa neljät kultaiset pienet ja ohuet renkaat ja sitten vähän erikoiset toisetkin kultaiset korvikset... aivan kuin olisi kuu,sulkia ja silmä jonka sisällä on timantti(en osaa paremmin selittää niiden muotoa...)sitten tietenkin sormukset joita en aina voi pitää käsiongelmieni takia, yhteensä sormuksia on neljä,kihlat(tähtikuvio)ja mummolta perittyjä vanhoja kultaisia sormuksia kaksi.Mutta näistä merkittävin tietenkin vihkisormukseni kultainen ehkä n.3mm leveä jossa viisi timanttia. Mitähä nää musta meinaa?

Ensimmäiseksi tulee mieleen 'unelmoitsija'. Unelmat ovat ihania asioita, mutta saattaa ne todeksi, onko se vähän vaikeampaa...

Korvissa noin paljon tavaraa, herkkää pientä ympyrää...romanttinen olet, järjestät mielessäsi ympärillesi jotain kivaa ja nautit tunnelmallisesta olotilasta. Käpertyminen sohvalle kynttilöiden valossa, katselet kaihoten joitain kuvia...kaipaat muutoksia, mutta et halua jättää myöskään sitä turvallisuutta ja järjestystä minkä olet saanut ympärillesi.

Tällaista tuli mieleen...vähän palelevana, onneksi sauna kutsuu.

Tulisikohan erilaisia aatoksia, jos olisi lämmin? Korut kun eivät paljoa lämmitä kenenkään päällä. Niiden merkitys onkin aivan toisenlainen!

[Esmiralda]

Itselläni on hopeinen suomi-leijona riipus jossa on hopeinen sydämenpuolikas jossa on mieheni nimi  en ole rasisti vaan suomi leijonan tarkoitus on kunnioittaa sodassa kaatuneita ja veteraaneja

Kyllä minustakin Suomi-Leijona kuvaa myös itsenäistä, vahvaa persoonaa.
Eikö tämä symboli rakentunutkin joskus Suomen itsenäisyyden ajoilta?
Suomi halusi erottua kartalta.

Kuin myös ihmisen tarve persoonana...korut ovat oiva kaveri osoittamaan tätä eriytyvää luonteenpiirrettä. Vaikka etsimme samanlaisia, ihailemme salaa erilaisia ja luomme sen itsestämmekin, usein tiedostamattakin. Koska siinä on vahvuutemme. Sillä voimalla taas yhdistymme...

[Esmiralda]

Kaulassani ollut monet vuodet
kultainen risti 12mm korkea 2mm paksu sileä,
kultaisella ketjulla.
Aina kaulassa, päivin öin, saunassa ym.

Kerran ristini oli lainassa puolisolla ulkomaanreissussa Italiassa,
kävi myös Vatikaanissa!

Käytän joskus heilurina.
Tosi "arvokas" koru mulle.

Tuleepa mieleen ihminen, joka ei kätkeydy, vetäydy syrjään, vaan helposti vetää kädet levälleen toisen tulla, jakaa omastaan ja osaa toimia tarpeen tullen, tekee vaikka risusta majan ja tuohesta jalkineen.

Luin tuon tavasta jolla käytät koruasi. Uskon, että olet oppinut kuulemaan heiluriasi pienellä varaukselle, sillä siihen mukaan voi aina kätkeytyä omien unelmien sanavoimaa. 

[Esmiralda]

Heips!

Minulla on hopeisessa kaulaketjussa kaksipäinen/-kärkinen kristallisauva 

Tuleepa mieleen Tarot-korttien 'Vaunut'. Suuntaa on kaksi. Etkä varmaan koskaan kulje tai toimikaan laput silmillä vain yhden suunnan kulkijana. Vaan tasapainottelet unelmiesi ja järjen sanalemien totuuksien välillä.
Kristallisauva...en ole koskaan sellaista nähnytkään.

Kuulostaa sinun 'aseelta' täällä maailman markkinoilla! 

[Asterix]

Lempikoruni ovat korvissani olevat pienet nappi timantit
ja pienet helminapit. Varsin klassista siis.
Vaihtelen näitä kaksia vähän mielen
ja asusteiden mukaan, mutta en oikein osaa käyttää korvissani
mitään muuta ja tunnen oloni epämukavaksi isoissa korvakoruissa.

Enpä ihmettelisi. Olet persoonana niin vahva, tietyllä lailla elämään ja omaan itseesi lämpimästi tyytyväinen, että et tarvitse sijaiskorostajia. Arvostat aidosti omaa kehoasi. Eli nuo pienet helmet tai timantit eivät saakaan ottaa liikaa tilaa, osoittavat kuitenkin tarkkuuttasi ja tiedon varmuutta arvostuskyvyssäsi valita se oikea.

Koruna ja lempikoruna voi pitää myös Dolce & Gabbanan kelloani,
johon olen jostain syystä niin kiintynyt,
että en osaa vaihtaa kelloa asusteen mukaan.

Tätä en hämmästy lainkaan. Nyt valitettavasti tähän assosioituu sinun tapasi kirjoittaa ja tietää asioista. Kello kuvaa hyvin ajan hermolla olemista. Haluat varmuuden siitä missä juuri nyt seisot. Kello on tänä päivänä myös koru, sillähän ei ole enää tarvetta niinkään ajannäyttäjänä, kun niitä on muita.

Kellon näen sympolisoivat myös kaiken tietojen liikkumista, miten tiettyjä asioita herää esiin tiettyinä aikoina ja miten ne ovat vaikuttamassa ympäristöönsä sinä aikana. Jotenkin sinulla on tällainen ajantaju, myös sen myötä ymmärrät hyvin kokonaisuuksia, miten kaikki ovat vaikuttamassa kaikkeen.

Hm. Oletkohan sinä vielä löytänyt elämäsi työpaikkaa, jossa sinä tosiaan voisit käyttää kaikki lahjasi? Tätäpä jäin miettimään. 


Sinä olet myös sana- ja käsitetaiteen mestari. Ja tässä juuri tulee esiin tämä miten osaat liittää asioita yhteen niin että niistä löytää monipuolisen, rationaalisen ja esteettisen käyttöarvon. Uskon että samalla lailla löydät tämän taidon henkiselläkin puolella.


Päässäsi pienet korut, koska ajattelusi on kirkasta ja vahvaa.
Käsissäsi suuret korut, koska kätesi eivät ehkä ole se elämääsi osoittava voima, kuten ns. taiteilijoilla ja käsityöläisillä voisi olla.

Ohoh, mitähän tuli sanoneeksi! Kunhan muistat, että paukutan tulemaan hetken mielijohteesta. Minä en pidä pienistä koruista korvissa, ne pitää olla isommat ja vähän roikkua, heilua, antaa vauhtia. Mutta sormissa ja kädessä en useinkaan halua oikeastaan muuta kuin hyvin ohuet sormukset. Joten ajatuksenikin juoksee vähän eritavalla kuin sinulla. 
Voisko näissä asioissa todella olla jotakin perää! 

Kiitos Esmiralda! 

Kauniita sanoja käytät.
Olet oikeassa siinä, että en tällä hetkellä työskentele alalla,
jossa voisin käyttää kaikkia lahjojani hyväksi,
mutta neuvottelujen alla on tälläinen paikka tällä hetkellä
ja saapa nähdä saanko ko. paikan.

Se veisi mukavasti huomiota pois myös noista mieskiemuroista. 

[Rakkaudenliekki]

Olen ennenkin innostunut jonkinlaisiin visioihin, joita luen eläimistä, kukista, monista jutuista tietty huumori silmäkulmassa.

Se on minusta kutkuttavan hauskaa, maalata mielikuvia siis...

Mikä on sinun mielikorusi, missä sitä pidät, värit, muoto, koko?

Kerro, niin minä kerron mielikuviani sinusta. Ja olisi hauskaa jos muutkin kokeilisivat.

Minun mielikoruni tällä hetkellä on hopeiset riippuvat 'ankh'-korvikseni, jotka ostin Egyptistä. Jotenkin ne vain kuuluvat osana minuun. Eli 'elämän avaimet'. Koruissani on mukana papyryksen kukka.

(http://images.google.fi/images?q=tbn:KkubaiNyC6Oa8M:http://www.ikologiks.org/images/Ankh01.jpg)

Hei Esmiralda...tässä päivän pari...on ollut "vielä aika hiljaista"    ja itse olen  katsellut, tarkkaillut, kuulostellut, ympäristöä ja itseäni täältä puiden tai kivien suojista  - näkyvillä vain pienen hetken kerrallaan  ...toisaalta ympärillä kuhisee oikea tähtien ja meteoriittien sade    - jos näin vaikka kuvailen "mitä on ilmassa" eli pienempää ja suurempaa törmäyskurssia itsensä ja  ympäristön kanssa - itse olen koettanut, parhaani mukaan pysyä "keskuksessani"    ja katson sitten - millaiseksi tilanteet asettuu - ja minä kanssa...NO MUTTA koruista oli puhe....

Minäkin olen varsinainen visionääri        nouseva  ...
KORUISTA , itse tykkään korviksista ja kaulariipuksista, ja hiuskoruista- vielä rohkenen joskus pitää otsariipusta-se vetää puoleensa??? - lempikiveni on eittämättä kristalli ja myös akvamariini . sekä yönsininen sinisafiiri ja zirkoni....tällä hetkellä useimmin minulla on kaulalla hopeoidussa ketjussa halkasijaltaan n. 5cm. kristallisydän -se on hiottu niin että se hologrammin lailla heijastaa eri pastellinsävyjä...toinen lemppari kaulakoru on iso pyöreä akvamariini - joka on myös erikoisesti(alapuolelta suipoksi) hiottu ja sitten upotettu hopeavannekkeeseen...tämä koru jollain ihmeen tavalla heijastelee usein aurani värejä - ainakin toiset sanovat niin näkevänsä.....kolmas ehdoton lempparinii on aika painava jotain patinoitua ainetta? oleva  Keijuriipus - jossa on Keiju kuka kantaa käsissään pyoreää kristallipalloa  joka heijastaa myös valon spektrejä - Keijut ovat olentoinakin tärkeitä minulle - sekä keijut että enkelit ....nuo VALOA ja VÄRIÄ heijastavat ja säteilevät spektrit ja ns. aineen elävyys- että väri ja valo voi olla vaikka nesteen lailla elävää ja liikkuvaa vaikka se onkin esm. korukiven muotoon hiottu SE on mun juttu....JA intuitio on tärkeä...että kun jokin symboli, kivi tai väri vetää puoleensa...tai tietoisesti valitsen jonkin kiven tai värin ELI chakrat ELI millä chakralla korua pidän - joskus käytän tietoisesti jotain symbolia, kiveä , elementtiä tuomaan jotain tiettyä energiaa esm kurkku tai sydänchakran alueelle - toisaalta kaulakoru EI saa olla liian kiristävä kurkkuchakran kohdalla - ettei se "kurista vapaata ilmaisua" .... ...

Korviksissani olin ennen oikea friikki....nyt käytän harvemmin korviksia - jos niin Kalevalan Kuutarkorviksiani, kristallisia, tai sitten jokin geometrinen tai "mystinen" symboli - riippuvista tykkään ...ja sitten on TIETENKIN ENKELIT ....He ovat niin lähelläni koko ajan "elävinä ja tuoksuvina koruinakin" ympärilläni....tällaista ....

JK. kuvat kertovat taas enämpi kuin sanani- ne saa isoksi kun klikkaa kuvan päältä 

[Ippuska]

  Kiitos Esmiralda 

[kaiko]

Kiitos Esmiralda

[Hiisitär]

Kiitos tulkinnasta!

Olen sinänsä ääripäiden ihminen, että menkkojen kierron mukaan myös minä heilahtelen päästä toiseen. Pari viikkoa menee ihan ylienergisenä, luovana, iloisena ja hyvinvoivana, toiset pari viikkoa sairaana, väsyneenä ja mitään aikaan saamattomana. Vaihtelut voivat olla hyvinkin rajuja ja muuttua pahimmillaan PMS:n vuoksi saman päivän aikana viiteen eri ääripään suuntaan.

En tiedä, olenko hirveän kriittinen itseäni kohtaan, ehkä enemmänkin huoleton. Harmittelen kyllä, jos teen pieniä virheitä, mutten anna niiden häiritä itseäni. Uuden aloittamisen suhteen tosin olen kamalan kriittinen, jonka vuoksi en yleensä aloita mitään uusia harrastuksia, vaan pysyttelen niissä samoissa, joita olen harrastanut sen 10 vuotta. Nekin ovat tällaisia yksinpuuhailuharrastuksia.

Jonkin rajoittamisesta mieleeni tulee lähinnä oman luovuuden rajoittaminen. Haluaisin maalata ja kirjoittaa, mutta tunnen itseni niin kömpelöksi, etten viitsi edes aloittaa (nautin eteenkin kirjoittamisesta kovasti, mikä varmaan näkyy täällä forumillakin! ) Niinpä tyydyn vain piirtelemään samoilla välineillä ja samoja juttuja vuodesta toiseen.

[aviomies]

Kiitos Esmiralda!

Aika osuvaa tekstiä...

[Riitta]

Vaihdan koruja kuin sukkia, mutta timanttien lisaksi pidan safiirista, emerald'sta ja rubiinista ja citrin'sta. Emerald (Smaragad) on oma kiveni.Sormuksia tykkaan pitaa ja korviksia-muut hairitsevat.