seuraava »

[valoveli]

Kiitos Esmiralda.

heiluri ole mikään must juttu, reikin avulla asiat saa myös selville ehkäpä luotettavammin.

tykkään tosiaan auttaa, ihan kontaktihoidolla, nykyään mieluummin ns kaukoparannuksella, olen myös hyvä kuuntelija.
hieman kaivelee kun vastuullisessa työssä täytyy tehdä ihmisiä koskevia päätöksiä ja kuitenkin halu auttaa ihmisiä on suuri.

ehkä tämä ratkeaa tulevaisuudessa, tulkoon mikä on tullakseen. 

[Esmiralda]

Hei Esmiralda 

Minulla on koruja jatkuvasti, mutta vain korvissa, missä on useampikin, ja kaulassa. Kultaisia sinisafiiri koruja, joita on  todella mukava pitää.

En vaihtele koruja usein ja siksi ne täytyy tuntua omilta. 

Kesällä tykkään pitää luonnonkivistä tehtyjä rannekoruja, joita on monenlaisia, siksi mukava yhdistellä fiiliksien ja asujen mukaan. 

Kadotin toissakesänä tiikerinsilmä- rannekorun, jota harmittelin..
Ehkä sen oli tarkoituskin kadota, oli tehtävänsä tehnyt 

Ensimmäiseksi huomaan, kuinka ihailtavan helposti osaat erota tiikerinsilmäkorustasi, vaikka harmitteletkin. Kuljet voimakkaana elämän muutoksissa varmaan, kuin myrskyssä purjeveneellä kruusaillen. Eli voitpa omata harvainaislaatuisen kyvyn joustaa ja taipua muutosten keskellä. Kun useat ihmiset eivät kestä sitä pientäkään muutosta.

Sinulle tutut ja rakkaat korut voisivat kertoa myös itsevarmuudesta, jossa olet jo oppinut itseäsi tuntemaan. Toisaalta ei pidä unohtaa, että se avaruus kantaa vieläkin sisällään tuntemattomuutta. Yhä syvemmäs sinne kannattaakin kurkistaa.

Aika harvat ihmiset käyttävät rannerenkaita. Mietinkin missä syy. Sekö, että niitä on turha pitää ainakaan näissä pakkasissa hanskojen alla piilossa, vai tunne että ne ovat työssä tiellä. Olen käsikivun vuoksi itse pitänyt magneettistä rannekorua, aika isoakin ja huomaan että siihenhän tottuu kummasti. Mutta uskon, että he jotka ovat hoitotyössä, eivät voi niitä käyttää.

Eli sinä et varmaan ole hoitotyössä. Osaat varmaan luoda iloa elämääsi! 

[Esmiralda]

Minulla on kaulassa kultainen kaulaketju jossa roikkuu pieni sydän täynnä pieniä zirikon kiviä.
Pitkään pidin myös korvissa sydämiä jotka ovat samantyyliset kuin tuo sydän riipus.
Nyt olen pitänyt "roikkuvia" korvakoruja joissa on vaalean sininen kivi ja sen yläpuolella pyrstö tai enkelin siipi.

Kaikki korut ovat mieheltäni. Kummallista siinä että nämä korvakorut joita nyt pidän niin toinen niistä on hävinnyt noin. 3 kertaa. Ja kun sain nämä korvikset en niin hirveästi niistä pitänyt. Enhän sitä tietenkään miehelleni maininnut.
Viimisellä kerralla huomasin korvakorun pudonneen kesken kotimatkaa bussissa...pysähdyin kesken matkaa ja lähdin takaisin päin kulkemaan ja etsimään... En löytänyt..

Seuraavana päivänä töissä otin ulkotakkia pois päältä ja katselin varmuuden vuoksi huppua ja takin vuorta. Ei löytynyt. Jostain ihmeen kumman kaupalla laitoin käden povitaskuun. Ja siellä se korvis oli.
Ihmeellistä tässä tekee sen, että kyseisessä takissa on huppu, vuori joka laitetaan napilla kiinni ja vielä sitten takin vetoketju. Ja silti se koru oli povitaskussa. Enkä todellakaan muista että olisin sen itse sinne laittanut. Tämän tapahtuman jälkeen rakastan näitä koruja ja kävin ostamassa lukot, jotteivat ne häviäisi..

Onpas mielenkiintoinen tarina. Ensin tuli mieleen, että miehesi 'vangitsee' sinut jopa korujen kautta. Mutta yleensähän rakkaudella lahjoittamat korut kertovat tunteista ja kunnioituksesta toista kohtaan, eivät vangitsemisesta.

Aivan kuin jotakin uutta olisit oppinut samalla myös miehestäsi. Koru piti siitä huolen, muistutti sinua jostakin aarteesta, jossa hän oli symbolina.

Toisaalta liitämme koruun myös itsemme tietyllä lailla. Korut voivat puolestaan kertoa sen kantajasta omaa symboliikkaansa.

Ja tähän välikätenä kait nyt vähän tässä syyllistyn! 

[Eufrasyne]

Esmiralda, kiitoksia tulkinnastasi  ja tarkkanäköisyydestäsi     

Joskus mielestäni asioista/ihmisistä on luopua, mutta kuitenkin loppujenlopuksi sen melko helposti hyväksyn, kylläkin riippuu paljon asian koosta.. 

Tuota, taidanpa tosiaan, vaikkakin ehkä joskus joidenkin harmiksi, hakea jatkuvasti jonkinlaista muutosta elämääni, jos ei muuten niin heitänpä vaikka haasteen itselleni, vaikken sitä aina pystykään toteuttamaan  :

Niin, en ole hoitotyössä.. ja rannerenkaat on kivoja.. niitä on mukava jostain syystä hypistellä ja niinkuin sanoit tuovat iloa elämään   

Luovasti, ehkä iloni teen, mutta ne ovat monesti osasia pienistä asioista ja pitkin päivää 

[Irish]

minun lempikoruni on simpukkakaulakoru.. mustassa nyöritetyssä narussa roikkuu rivissä valkoisia simpukoita.

Tiedätkös, näin heti sinut aivan ihmeellisessä 'kuvassa'. Toiset arvostavat helmiä, sinä sitä kohtua jossa helmi on kasvanut. Ei helmiä ilman tuota kohtua.
Helmi on tuotos, simpukka itse elämän kasvattaja, se kärsivä osapuoli. Tuli mieleen, kun sinun vauhtiasi olen seurannut, että simpukka kertonee sinusta aika paljon. Oletko valinnut elämässäsi kaiken vähän vaikeamman kautta, ei missään suojassa kasvamista kuten helmi, vaan vähän laajemmasti asioita katsoen ja kokien.

Varmaan ymmärrät mitä yritän sanoa ja ymmärrät enemmänkin, jos tutkit simpukan symboliikkaa. 

Kiitos ihana Esmiralda, enpä ollut itse ajatellut tuota simpukan symboliikkaa noin!
Aivan osuvalta kuulosti! 

JOtenkin niin koskettavasti sen sanoit, että ihan liikutuin. 

[Rohana]

Minun on tällähetkellä hopeinen irlantilainen kelttikoru nimeltään Ystävyyden pisara aqvamariini-kivellä. Harmi etten osaa liittää tähän kuvaa, mutta se löytyy kelttikorut.com:ista kuten niin monta muutakin ihanaa korua. (Ei ole tarkoitus sitten mainostaa!!!)
Oikeastaan en edes pidä tuosta aqvamariinin sinisestä värinä muuten, mutta tässä korussa se on aivan ihana!!!

[Esmiralda]

Omat koruni ovat hopeisia, Ankhristi hopeaketjussa sekä oikeassa nimettömässä Lapis-lapzul kivinen hopeasormus isokivinen jonka ostin joskus Visbystä pienestä hopeaseppä liikkeestä.
Korvikset ovat perinteiset helmet sekä kultaiset joissa on smaragdikivet.
En käytä paljoa koruja, sillä olen jakanut koruni lapsilleni jo pois.
Jos laitan kaulaani jotain koruja niin ne menevät rikki, joten hyväksyn, että näin on hyvä.

Hei! Mistähän sinun ankhristisi on?  Keneltä ja miksi?
Egyptinmatkalta minun ankhkorvikseni. Sinulla kaulalla. Mietin, miksi kaksi miksi yksi. Mitä se sinulla kuvaisi. Kun se sinulla on kurkkuchakralla, tulee mieleen, että haluat avata oman viisautesi ja tietosi muillekin, et pitää sitä pelkästään itsellä.

Ihana kun olet osannut niistä luopua! Ja jakaa ne heille, jotka osaavat puolestaan niistä ehkä enemmän iloita kuin sinä itse. Annat itse arvoa eri asioille. Koruilla tässä voisi olla luopumisen symboliikkana myös se, että olet saanut tilaa uusille sinulle tärkeille asioille enemmän.

[Esmiralda]

Heijjssan Esmiralda!  Minun lempikoruni on varmaankin kultainen risti, jossa on neljä timanttia,joka päässä. Riippuu kultaketjussa.    Se on rippilahja kummilta. Toinen on ametisti kaulakoru ja sitten vielä sormus (rakastan sormuksia), joka on vähän tribal-koristeltu ja kukka keskellä.

Nyt jouduin hämilleni tuon tribal-sanan kanssa. En saa siitä kuvaa. Itämaisen tanssin harrastajana minun pitäisi tietää myös tribal-tanssi, mutta sekin on minulle hämärässä. Voisit kertoa siitä enemmän.

Tuo sormus on jotain osaa sinusta....

[Esmiralda]

Hei !

Rakastan koruja, olisiko tuo kuu härkä jolla on osuutta asiaan. 

Kaulakoruna pidin pitkään pelkkää kultaista ristiä, jossa ristissä on ikäänkuin orjantappuroita ristin kultakehysten sisällä. Nyttemin olen lisännyt kultaketjuun sydämen, ankkurin ja pienen enkelin. Kaikki ovat kultaa. Symboloivat uskoa, toivoa ja rakkautta, sekä enkeli symboloi suojelusta.

Toinen lempikoruni on kultasormus, jossa 2 pyöreää timanttia. Pidän siitä kovasti. Ranteessa on ollut melkein säännöllisesti kultainen rengas käsirengas, joka on kuvioitu kauniilla kuviolla niin että se kimaltelee.

Nämä ovat lempikoruni. Koruja on paljon, mutta näitä käytän eniten.  

Olipas kultainen annos!  Minulla on kuva, että kulta on kuuma alkuaine. Onkohan se yleensä niin, että mitä hillitympi ihminen on tunteiltaan ja käytökseltään, häntä vetää puoleensa kulta, vähän niin kuin tasapainottajana tuohon 'viileyteen'. Taas tunteita rönsyilevästi sykkivä persoona käyttää mieluummin hopeaa. Enpä tiedä voiko tätä niin yleistää.

Mutta tuli tuollainen hillitty tunne. Ja kimallus, jolla ehkä vielä enemmän tiedostamattasi korostat sisintäsi, jonka et anna kovin leimahdella ympäristöönsä. Enpä ihmettelisi, vaikka tietty tasapainosi rauhoittaa mukavasti aina heitäkin, jotka sinun lähelläsi työskentelevät. 

[Esmiralda]

astaa myösMinäkin olen varsinainen visionääri        nouseva  ...

Hei visionääri! Olisipa kiva, kun sinäkin loisit noita visioita, kun tässä on niin kauniita kuvauksia elämän ja olemisen symboliikasta! 

KORUISTA , itse tykkään korviksista ja kaulariipuksista, ja hiuskoruista- vielä rohkenen joskus pitää otsariipusta-se vetää puoleensa??? - lempikiveni on eittämättä kristalli ja myös akvamariini . sekä yönsininen sinisafiiri ja zirkoni....tällä hetkellä useimmin minulla on kaulalla hopeoidussa ketjussa halkasijaltaan n. 5cm. kristallisydän -se on hiottu niin että se hologrammin lailla heijastaa eri pastellinsävyjä...

Ihana juttu tuo otsariipus! Sellaisesta minäkin tykkäisin. Joskus tulee ihan tunne tuossa 'kolmannen silmäni' kohdalla, että siihen kuuluisi koru. Ehkä se on siinä jossakin kohtaa elämänivaellusta ollutkin. Siksikö sitten harrastan itämaista, jossa voin pukea tuota huivia tai otsakorua haluamallani lailla. 

Mutta tämä on siis selvää mystiikkaa. Olet varmaan huomannut, että ympäristösikin pitää sinua hieman mystisenä persoonana.

Ja tuo kristallisydän on minulla myös. Yritän suojella sillä kurkkuchakraani, jotta en lausuisi, ilmaisisi negatiivisia lausahduksia. Tässäkin antauden sen vaaroille aika lailla.... Toivottavasti se huumorin haltuunotto pelastaa.

toinen lemppari kaulakoru on iso pyöreä akvamariini - joka on myös erikoisesti(alapuolelta suipoksi) hiottu ja sitten upotettu hopeavannekkeeseen...tämä koru jollain ihmeen tavalla heijastelee usein aurani värejä - ainakin toiset sanovat niin näkevänsä.....

Ja eteerisyys sen kun kasvaa! Kuinka vahvasti olet toimimassa fyysisenä persoonana?!! Kuinka vahvasti henkisenä?

Keijut ovat olentoinakin tärkeitä minulle - sekä keijut että enkelit ....nuo VALOA ja VÄRIÄ heijastavat ja säteilevät spektrit ja nkolmas ehdoton lempparinii on aika painava jotain patinoitua ainetta? oleva  Keijuriipus - jossa on Keiju kuka kantaa käsissään pyoreää kristallipalloa  joka hs. aineen elävyys- että väri ja valo voi olla vaikka nesteen lailla elävää ja liikkuvaa vaikka se onkin esm. korukiven muotoon hiottu SE on mun juttu..

Tässäpä sen virkkaatkin. Ainakin metrin verran maanpinnan yläpuolella liitelet!
En osaa ollenkaan kuvitella toimialaasi, jos et sitten ole vaihtoehtohoitajana.

.JA intuitio on tärkeä...että kun jokin symboli, kivi tai väri vetää puoleensa...tai tietoisesti valitsen jonkin kiven tai värin ELI chakrat ELI millä chakralla korua pidän - joskus käytän tietoisesti jotain symbolia, kiveä , elementtiä tuomaan jotain tiettyä energiaa esm kurkku tai sydänchakran alueelle - toisaalta kaulakoru EI saa olla liian kiristävä kurkkuchakran kohdalla - ettei se "kurista vapaata ilmaisua" .... ...

Korviksissani olin ennen oikea friikki....nyt käytän harvemmin korviksia - jos niin Kalevalan Kuutarkorviksiani, kristallisia, tai sitten jokin geometrinen tai "mystinen" symboli - riippuvista tykkään ...ja sitten on TIETENKIN ENKELIT ....He ovat niin lähelläni koko ajan "elävinä ja tuoksuvina koruinakin" ympärilläni....tällaista ....

Tottakai intuitio ja Kuutar! Kerroit aika lailla itsestäsi, en itse voi enempää!  Kiitos kauniista kuvistasi!

JK. kuvat kertovat taas enämpi kuin sanani- ne saa isoksi kun klikkaa kuvan päältä 
[/quote]

[Esmiralda]

Vaihdan koruja kuin sukkia, mutta timanttien lisaksi pidan safiirista, emerald'sta ja rubiinista ja citrin'sta. Emerald (Smaragad) on oma kiveni.Sormuksia tykkaan pitaa ja korviksia-muut hairitsevat.

...kuin sukkia! Niin sitä pitää! Osaat huomioida elämän monipuolisuuden! Olet itse kuin ehkä tuo Emeraldisi, näkisin sen kohoavan kuin vankan vuoren heijastaen valoaan ympäriinsä. Onkohan sinunkin ongelmana se monipuolisuus. Olet niin monesta asiasta kiinnostunut, että saat koota kaikki kärsivällisyytesi panostamalla siihen yhteen silloin kun on tarvis.

Kiviesi värit kertovat elämäsi värikkyydestä myös! Et pelkää erilaisuutta etkä uusia asioita elämässäsi! Jopa innostut liikaakin jostakin aivan uudesta.

[Riitta]

Voi, kun olet oikeassa. Olet myos oikeassa, etta pitaisi keskittya yhteen asiaan kerralla...

[Esmiralda]

Minun on tällähetkellä hopeinen irlantilainen kelttikoru nimeltään Ystävyyden pisara aqvamariini-kivellä. Harmi etten osaa liittää tähän kuvaa, mutta se löytyy kelttikorut.com:ista kuten niin monta muutakin ihanaa korua. (Ei ole tarkoitus sitten mainostaa!!!)
Oikeastaan en edes pidä tuosta aqvamariinin sinisestä värinä muuten, mutta tässä korussa se on aivan ihana!!!

Ihana juttu! En voi olla henkäisemättä, vaikka en vielä katsonutkaan linkkisi tuotoksia. Mutta olen aina pitänyt Irlannista. En tiedä miksi. Sain yhden viikon kierrellä siellä ja ihastuin. Eniten ihailin irlantilaisissa sitä sinnikästä itsenäisyyttä olla 'minä'. Amerikkalainen kulttuuri ei näkynyt siellä sillä tavon kuin meillä. He pitävät kiinni omastaan.

Siksi näen sinut ihmisenä, joka tekee niin kuin itse tahtoo, ei niin kuin muut odottavat ja toivovat sinun tekevän. Osaatkohan rakentaa unelmista todellisuutta, et pelkästään jää hillumaan unelmien varaan? Siksi unelmainen sininen tuntuu sinusta oudolta.

Olethan lukenut kirjan 'Aram Cara' kelttiläisestä viisaudesta ja ystävyydestä?
Jos et, niin suosittelen 

[Esmiralda]

Kiitos kaikille osallistujille!

Sainpahan mieluista tekemistä, vaikka varmasti olisi sitä järkevämpääkin tekemistä. Mutta tässä väsyneessä, pakkaspäivien ja paremman ajan odottelussa tämä piristää sopivasti.

Muutenkin...

Mukava yhdistää näitä konkreettisia ja henkisiä asioita keskenään ja laajentaa niiden näkymiä. Täältä löytyy mielenkiintoisia asioita.

Toivon, että kaikki osallistutte visioiden ja tietojen kanssa enemmänkin.

Koru antaa upeaa energiaa tähän sydäntalveen!!! 

[astrofriikki]

Kiitos Esmiralda kauniista sanoistasi