seuraava »

[Kalevanneito]

Minulla taas on aina tunne, että kulta pitää jalat maassa, sitoo maan kamaralle, ja hopea nostaa siitä ylös, keventää. Monenlaista tulkintaa löytyy jo googlettamalla.

Entäs pronssi? Tykkään pronssikoruista, tosin suuri syy koska ne ovat edullisempia kuin kulta ja hopea. Ja ne näyttää kullalta, joka on mielestäni kauniimpaa kun hopea. On mulla toki hopeakorujakin. Ja mä pidän yhtenevästi joko hopeakoruja tai kulta-ja/tai pronssikoruja koska ne sopii esteetisesti yhteen kun on samaa lajia. Mut muut voi mun puolesta pitää miten haluaa. Aattelinki että jos meikä vannoutunu vanhapiika joskus menee naimisiin ja kihloihin niin pitää sormukseksi ottaa semmonen jossa on sekä oikeaa kultaa jotta valkokultaa tai hopeaa jotta sopii kumpienki korujen kans.

[Esmiralda]

Jos ei nyt lempikoru mutta matkakoru löytyy. Laitan sen aika usein kaulaan kun lähden rimpsalle ja varsinkin kun lähden oikein reissuun, joko kotomaassa tai ulkomaille.
Se on semmoinen säädettävässä nahkahihnassa oleva pyöreä metallilevy. Levyssä on koholla joko keijun tai enkelin hahmo.
Tämä on Suomalaista käsityötä ja vielä naisen takomaa!
Kai se on ajatuksena ottaa suojelus mukaan 

Luulenpa että sinulla on talismanni. Tietämättäsi. Talismannilla pyritään täydentämään jotakin, luomaan onnea ja suojelemaan pahalta. Laitat sen päälle määrättyä tilannetta varten. Talismanni on toimiva, kun taas amuletti on passiivinen, näin löysin nettisivuilta. Itse olet sen määritellyt. 

Se jää sinulta, kun sinulla on jotakin muuta.

[Esmiralda]

Kalevanneito,

jäin pronssiakin miettimään. Itsekin tykkään pronssista, varsinkin kesällä, kun olen aika ruskea, rusketun helposti. Juuri silloin kaipaan pronssia. Värin vuoksi. Jos saan valita kalevalaisesta, niin pronssi tai hopeaa.

Kulta ja hopea ovat alkuaineita. Pronssi on sekoitus tinasta ja kuparista (nykyään muutakin mukana). Ehkä siihen liittyy synteesi. Olen kokonaisuuksien, en osien puolestapuhuja.

Ehkä sinä elät niille kaikille! Vapaa rajoista, rajoituksista?

[astrofriikki]

Olen paljon pitänyt viimeaikoina kaulassa hopeista sydänkorua. Riipuksen, sydämmen sisällä
on kuvioituja, ikäänkuin oksia. 

[kimo]

Jos ei nyt lempikoru mutta matkakoru löytyy. Laitan sen aika usein kaulaan kun lähden rimpsalle ja varsinkin kun lähden oikein reissuun, joko kotomaassa tai ulkomaille.
Se on semmoinen säädettävässä nahkahihnassa oleva pyöreä metallilevy. Levyssä on koholla joko keijun tai enkelin hahmo.
Tämä on Suomalaista käsityötä ja vielä naisen takomaa!
Kai se on ajatuksena ottaa suojelus mukaan 

Luulenpa että sinulla on talismanni. Tietämättäsi. Talismannilla pyritään täydentämään jotakin, luomaan onnea ja suojelemaan pahalta. Laitat sen päälle määrättyä tilannetta varten. Talismanni on toimiva, kun taas amuletti on passiivinen, näin löysin nettisivuilta. Itse olet sen määritellyt. 

Se jää sinulta, kun sinulla on jotakin muuta.

Ahaa, ai niillä on semmonen ero! Enpä ole tullut ajatelleeksi! Mutta niinhän se on, matkaan lähtiessä sanon korulle, että jaahas, sit taas lähdetään. Ite paikanpäällä se on kaulassa ensimmäiseen suihkuun/saunaan asti ja sitten taas kotimatkalla.
Kiitos tästä! Kohtahan me taas lähdetään ajelemaan 

[Kalevanneito]

Luulenpa että sinulla on talismanni. Tietämättäsi. Talismannilla pyritään täydentämään jotakin, luomaan onnea ja suojelemaan pahalta. Laitat sen päälle määrättyä tilannetta varten. Talismanni on toimiva, kun taas amuletti on passiivinen, näin löysin nettisivuilta. Itse olet sen määritellyt. 

Se jää sinulta, kun sinulla on jotakin muuta.

Mitä hyötyä amuletista sitten on jos se on passiivinen? Voiko tai pitääkö sen aktivoda jotenki?

[Kalevanneito]

Kalevanneito,

jäin pronssiakin miettimään. Itsekin tykkään pronssista, varsinkin kesällä, kun olen aika ruskea, rusketun helposti. Juuri silloin kaipaan pronssia. Värin vuoksi. Jos saan valita kalevalaisesta, niin pronssi tai hopeaa.

Kulta ja hopea ovat alkuaineita. Pronssi on sekoitus tinasta ja kuparista (nykyään muutakin mukana). Ehkä siihen liittyy synteesi. Olen kokonaisuuksien, en osien puolestapuhuja.

Ehkä sinä elät niille kaikille! Vapaa rajoista, rajoituksista?

Juu ehkä elän. 

[Esmiralda]

Ihanko totta?!!!

Tuohan on ihan hullua! Tuntuu että täällä kylällä (vanhaa körttiläisyyttä) ei ole arvostettu muinaislinnaa sen vuoksi, että se on pakanallinen paikka. Onneksi on saanut olla rauhassa, ettei ole jyrätty. Nythän on todettu, että se on Suomen Stonehenge.

Siis me ihmiset ollaan hulluja. Kyllä historia taas nauraa tälle ajalle!

[Esmiralda]

Olen paljon pitänyt viimeaikoina kaulassa hopeista sydänkorua. Riipuksen, sydämmen sisällä
on kuvioituja, ikäänkuin oksia. 

Tuo korusi kertoo minulle sydämestä, joka haluaa laajeta aivan kuin oksat puussa, levetä, kurota korkeuksiin ja saada energiaa lisää. 

[Esmiralda]

Tuosta amuletista ja talismaanista ymmärsin siten, että amuletti säilyttää jotakin, feminiininen ja passiivinen siten, että siinä on jotakin pysyvää, niinkuin äidillä äidinrakkaus ja huolehtivuus.

Taas talismanni yleensä määritellään jotakin varten, esim. suojelemaan matkaa tai antamaan energiaa uudelle asialle. Se on maskuliininen, valmis toimintaan. Sen energia ei ole liikkumatonta niin kuin muisto, vaan se liikkuu, antaa ja ottaa.

Tai miten te muut sen ajattelette? Missä Diamond?

[Verninia]

Mulla on joku fiksaatio medaljonkeihin. Niitä alkaakin olla kokoelma. Jokaisella korulla on kuitenkin eri käyttötarkoitus: on arkimedaljonkeja, juhlamedaljonkeja ja voimamedaljonki! (Viininpunainen, painava). Ehkä hupsua, ehkä ei.

Koruttomat kaudet on myös tosi ok! Muistan teatterikoulusta opettajan joka muistutti siitä, miten välillä tulisi riisutua kaikesta ylimääräisestä ja pukeutua mahdollisimman yksinkertaisesti, ilman koruja tai asusteita. Vaihtelua tottakai, mutta koen myös itse tuon järkevänä. Vahvojen silmälasikehyksien alle ja kilisevään korumassaan on helppo myös piiloutua.

[tari73]

Minulla on viisi kultasormusta aika isoja Ja kahdessa kivenä sinisafiiria joita rakastan ja lisäksi pieniä timskuja. Metallirannekkeinen kello ..metallin värinen mustalla kellotaululla, jossa hopeinen perhonen sisällä...
Korviksia löytyy 4 hopeista ...molemmalla puolen 2 ...kaulakoru on kultainen jossa roikkuu vuorikristalli...
Siinäpä ne Mitäs nämä musta kertois?

[Esmiralda]

Mulla on joku fiksaatio medaljonkeihin. Niitä alkaakin olla kokoelma. Jokaisella korulla on kuitenkin eri käyttötarkoitus: on arkimedaljonkeja, juhlamedaljonkeja ja voimamedaljonki! (Viininpunainen, painava). Ehkä hupsua, ehkä ei.

Koruttomat kaudet on myös tosi ok! Muistan teatterikoulusta opettajan joka muistutti siitä, miten välillä tulisi riisutua kaikesta ylimääräisestä ja pukeutua mahdollisimman yksinkertaisesti, ilman koruja tai asusteita. Vaihtelua tottakai, mutta koen myös itse tuon järkevänä. Vahvojen silmälasikehyksien alle ja kilisevään korumassaan on helppo myös piiloutua.

Voi tytöt siellä! Huomasittekohan ollenkaan viimeistä päiväystä? Vuodelta 2011!! Joskus käyn toki täällä astrossa kurkkaamassa transiittejani ja joskus postianikin. Mutta silloin joskus minulla oli 'fiilis' ja mielikuvavimma tällaisiakin tulkita. Silloin se oli hauskaa! En tiedä omaanko sitä samaa enää.  : 

Mutta jotakin voin löytää...

Verninia, sinä itse huomasitkin jotakin, miksi koruja käytetään. Niiden alle tosiaan voidaan piiloutua. Niiden kanssa luodaan erilaisia rooleja, niitä käytetään jonkin asian; hiusten, meikin tai asun tueksi. Medaljonki on koteloriipus. Kun sinä esittelet medaljongejasi, tulee mieleen kysymys 'mitä turvaa kaipaat?'. Eikö medaljongit ole jonkinlaisia suojeluesineitä, vahvistajia ja eräänlaisia rukouksia. Niissä kannetaan myös jotain arvokasta, kuten kuvaa ja hiuksia. Se kuvastaa myös sitä, että on asioita joista ei halua luopua. Tai asioita, joita haluaa muistaa. Että jotakin tärkeää ei unohdu. Halua sitoutua johonkin. Näkisin, että medaljonki voi olla myös pakkomielteinen kuva, pakonomainen tarve säilyttää tai pitää kiinni jostakin.

Sinä niitä kuitenkin terveellisesti vaihtelet, ja varmaan tohdit myös olla ilman. Ehkä medaljonkisi ovat kuin symboli 'enkelille' tai jollekin jota haluat pitää vierelläsi. 

[Esmiralda]

Minulla on viisi kultasormusta aika isoja Ja kahdessa kivenä sinisafiiria joita rakastan ja lisäksi pieniä timskuja. Metallirannekkeinen kello ..metallin värinen mustalla kellotaululla, jossa hopeinen perhonen sisällä...
Korviksia löytyy 4 hopeista ...molemmalla puolen 2 ...kaulakoru on kultainen jossa roikkuu vuorikristalli...
Siinäpä ne Mitäs nämä musta kertois?

Ohhoh! Sinähän olet kuin beduiini, kiertelevä paimentolainen, joka kantoi omaisuutta päällään! Tulee kuva aika vapautta janoavasta ihmisestä. Kultahan on varmaan se minkä arvo pysyy vaikka eurot ja muut rahat keikkuvat arvossaan. Ilmankos Suomessa liikkuu näitä kullanostajia. Joskus olen ajatellut, että joku tietää tulevasta lamasta.

Eli turvaa se kulta sinulle luo. Se on jonkinlainen askelten turva. Safiirin symbolia löytyy varmasti näiltä sivuilta, jossa mm. Diamond on paljon kiviasiantuntijana niitä tulkinnut. Minulle sininen jo väriltään kirkastaa järjen juoksua, aisteja ylipäätänsä. Harvat pitävät enää kelloa. Se on muuttunut enemmän koruksi, vahvistaa ajassa ja tilassa olemista. Perhonen kuvastaa ilmavaa tilaa, ideoiden sykintää. Se muistuttaa sinua elämän keveydestä, ei pidä sortua katuojaan tai maahan makaamaan. Vuorikristalli vahvistaa, kaulalla se kirkastaa ääntä, selkeyttää sanojen käyttöä.

Kaikkinensa sain sinusta aika maskuliinisen kuvan. Sinusta huokuu maskuliininen voima ainakin ulospäin, tai sitten pelkäät feminiinisyyttäsi ja puet korut peittämään sitä. Mutta tämä ajatus varmaan liikkuu jo mielikuvien melskeessä, ehkä intuitiiviselläkin tasolla.

[Esmiralda]

Katselin tätä topikkia, joka on aloitettu joskus astrohistoriassa!  Mutta se on ollut mielenkiintoista aikaa!

Luin tuolta alusta omasta korumaailmastani Ankhin ajoista, joita koruja 'Kide' tulkkasikin hienosti. Etsin todella avaimia uuteen aikaan ja löysinkin. Löydän niitä edelleenkin. Pari vuotta sitten tuli aika, jolloin hukkasin nuo rakkaat hopeiset anks-koruni eräällä tanssimatkallani.

Sitten on korviini löytyneet hopeiset ruusut. Vaihtelen korviksia, mutta nämä ovat ne jotka yleisimmin ovat mukana menossani.  Olisi mukava, jos joku haluaisi tulkita tätä minulle.