Näinpäs hassua unta... toisaalta jälleen selkeääkin symboliikkaa, toisaalta ei...
Unessa pyöri lähinnä eräs lapsuus- ja nuoruus-ystäväni, joka on minulle hyvin rakas, mutta nykyään olemme melkoisen vähän yhteyksissä. Hän on ajautunut jo peruskoulun jälkeen (tietyistä syistä)alkoholismiin ja muihin päihteisiin.
Näytin hänelle ja (edesmenneelle) poikaystävälleen, joka unessa siis eli, jotain hauskaa kotivideotani jossain. Siinä oli myös jotain pätkiä joltain ulkomaanmatkalta yms.
Yhtäkkiä katsoin kelloa ja muistin, että pitäisi lähteä lentokentälle. Siskoni oli järjestänyt jonkun ulkomaanmatkan ryhmälle ja kiiruusti menin sovitulle tapaamispaikalle ja totesin, että oli juuri ajallani eli 9.50 paikalla, mutta minulla ei ollut mitään matkatavaroita yms mukana. Siskoni sanoi, ettei kukaan muukaan ole tullut ja pikkuisen marttyyri meiningillä siinä marmatti, että ihan turhaa näitä järjestää, kun kukaan ei tule ajoissa paikalle. Rahaa menee hukkaan yms.
Näin sitten edessäni lentokentän ja tajusin, että siskoni oli varannut koko matkan niin, ettei ole merkitystä kuka sille lennolle lähtee, mitään ei ollut maksettu etukäteen, eikä niitä olisi tarvinnut maksaa kuin vasta koneeseen astuessaan. Se oli siis ihan jees, jos ei sille matkalle lähtenytkään. Ei ollut edes ryhmämatka, vaan ihan reittilentoja, jotka maksettiin muutenkin vasta kentällä, jos lähti matkalle.
Hetken päästä olimmekin koulussa (peruskoulun oloinen)ja opettajat sanoivat, että he eivät ohjaa meitä luokkiin kuten ennen, vaan jokainen luokka saa mennä yksi kerrallaan kouluun sisälle ja valita luokan ja sitten luokassa jokainen saa itse valita paikkansa.
Luokkia oli kolme; a, b ja c. Me olimme luokka b ja pääsimme toisena valitsemaan luokat ja paikat.
Kouluun sisälle mentiin kerros alaspäin samantyylisesti kuin esim Tukholman metroon (centralen).
Löysin luokkamme ja siinä pyöri muitakin oppilaita, joihin en niin kiinnittänyt huomiotani.
Luokassa oli sellaisia paripulpetteja ja niitä oli muistaakseni 8 peräkkäin. Ajattelin ettei mikään kovin iso porukka olekkaan.
Mietin siinä toisen ja kolmannen pulpetin välillä ja ajattelin, että haluan olla suht edessä, josta näkee hyvin taululle ja ei ole niitä "takapenkkien hulinoitsijoita".
Valitsin kolmannen pulpetin ja mietin, että kai tähän kaikki koulutarvikkeet mahtuu. Pulpetit olivat siis erikokoisia ja tämä oli keskikokoinen.
Siinä sitten oman valintani jälkeen seurailin kun muut valitsee paikkojaan ja yhtäkkiä nuorin lapsistani(poika) tuli siihen viereeni ja sanoi, että hän tule istumaan tähän viereeni.
Olin hiukan hämilläni, että eikös hän voisi mennä jonkun kaverinsa viereen...
Hän vain sanoi, että halua olla tässä ja tässä on hyvä oppia ja tämä on hyvä paikka.
Ajattelin, että kai sitten näin menee, vaikka tuntuihan se nyt melkoisen hämiliseltä istua samassa pulpetissa koulussa oman lapsensa kanssa.
