|
Hiisitär
|
 |
« : 28.02.2007 10:23:20 » |
|
Huomautus SAIRAUDESTA
Arkkienkeli Mikaelilta
Elämässä tehdään jatkuvasti muutoksia. Joka päivä te valitsette valkoisen leivän tai kokojyvän, paperin tai muovin, ohitustien tai keskustan kautta kulkemisen kotimatkallanne. Useimmilla näistä valinnoista on vähän tai ei mitään näkyvää vaikutusta loppupäiväänne, viikkoonne tai loppuelämäänne.
Ja sitten on valintoja, jotka näyttävät yhtäkkiä olevan hengenvaarallisia. Sytostaattihoito vai ei. Leikkaus ja sädehoito vai ainoastaan sädehoito ja odotusta. Syövästä on tullut sana, joka kulttuurissanne resonoi eniten pelon kanssa. Pelko asettaa välittömästi fyysisen kehonne kärsimyksen tilaan. Näin ollen, ennen kuin näiden sanojen rakastava tarkoitus voi saavuttaa teidät, hengittäkää vapaasti ja tietäkää, että sen mitä annetaan, on tarkoitus virittää ja kalibroida kehonne ja tietoisuutenne uudelleen tuntemaan syöpä mahdollisuudeksi, portiksi, valinnaksi, jota ette tarkoittanut valita, ja tilaisuudeksi, joka voi muuttaa monia tähän saakka elämässänne joko tietoisesti tai tiedostamatta valitsemianne asioita.
Miten sairaus kehittyy
Sairauksilla ei ole mitään yksittäistä syytä. Tavallisesti on kaksi tai kolme syytä, jotka risteävät yhdellä fyysisen kehon alueella. Ensimmäinen syy on tavallisesti pitkäaikainen, perimmäinen toiminta- tai ajattelumalli, kenties syntymään liittyvä tai perinnöllinen tekijä, jotain mitä sielu suostui työstämään voittaakseen mallin tai oppiakseen ilmaisemaan enemmän ihmisenä olemista, minkä tuloksena sen täytyy ilmaista itseään tuon mallin kautta. Tyypin 1 diabetes ja sydänsairaus sekä jonkin tyyppiset syövät ovat esimerkkejä perinnöllisistä ja perimmäisistä malleista.
Toinen syy on usein keinotekoinen: altistuminen kemikaaleille, epäterveellisen tai tasapainottoman ruuan syöminen koko ikänsä (kuten tyydyttyneitä rasvoja tai kemiallisia säilöntäaineita sisältävät ruoka-aineet), tupakointi tai kaupunki-ilman hengittäminen. Tämän keho itsestään karistaa pois ja puhdistaa, kun sille annetaan tilaisuus hengittää raikasta ilmaa ja saada luonnonmukaisia hedelmiä ja vihanneksia. Lääketieteellinen näkemys väittää, että tupakoinnin vaikutukset - pitkäaikaisenkin - korjataan vain muutamassa tupakattomassa kuukaudessa? Keho on jokseenkin hämmästyttävä!
Kolmas sairauden tekijä on yksittäinen asia, joka sytyttää taustalla olevan kysymyksen roihuavaksi tuleksi. Lopullinen tekijä saattaa vaikuttaa pieneltä. Sitä usein syytetään sairauden ”syyksi”, mutta todellisuudessa se on pelkästään käynnistyskytkin. Tyypillinen kolmas tekijä voi olla viikkojen tai kuukausien stressi töissä tai perheessä, paha flunssa tai auto-onnettomuus. Kolmas tekijä aiheuttaa usein oireita, jotka vetävät huomion tietylle kehon alueelle tai tiettyyn sairauteen. Tämä viimeinen tekijä ei itsessään aiheuta sairautta. Se on pelkästään viimeinen pisara, joka paljastaa ne syvemmällä olevat perimmäiset mallit, jotka keho ja sielu ovat ottaneet itselleen tässä elämässä.
Pelon rooli sairaudessa
On välttämätöntä päästää irti ihmisen normaalista reaktiosta tähän sanaan eli pelosta. Miksi? Koska joka kerta, kun olet peloissasi, et ole rakkaudessa. Joka kerta, kun olet peloissasi, et ole yhteydessä henkeen etkä kehoosi. Pelko on täysin sopiva reaktio saamaan aikaan liikettä. Kun liike on saatu aikaan, varmuus ja luottamus ottaa sen paikan. Lukiessasi näitä sanoja, anna sinua tukevien, rinnallasi kulkevien auttajien laittaa sydämeesi kaikki oppitunnit, jotka ehkä ymmärrät sisäisesti, mikä on hyödyllisintä omalle oppimisprosessillesi. Parantuminen on perimmiltään oppimista, ei mielellä vaan sydämellä ja keholla.
Syöpä istuu kolmijalkaisella tuolilla
Normalta
Hienojakoisen energian tasolla näen syövällä olevan kolme pääsyytä (näiden tukkeutumista):
- luovuus
- läheisyys
- arvokkuus.
Silloin kun sielu halajaa suurempaa kasvua, se alkaa virrattaa lisää elämänvoimaa fyysisen kehon tai auran tai yleensä elämän sille alueelle, joka edustaa sen tyyppistä ilmaisua. Syöpä voidaan siten nähdä haluksi ilmaista uutta. Tasapaino, joka ei ole sielun haluamaa, voi tulla kaikkiin näihin välittömästi tai ensisijaisesti yhteen puoleen. Sielu haluaa oppia, kasvaa ja kokea, mitä on olla ihminen. Jokainen näistä on ihmisen ominaisuus.
Luovuus
Arkkienkeli Mikaelilta
Syöpä on estettyä luovaa elämänvoimaa. Se on luova olemuksenne käännettynä sisäänpäin. Syövän kehittyminen osoittaa väärää askelta suunnan valitsemisessa ja irtipäästämistä luovista kyvyistänne. Te voitte valita uudestaan. Se on ehdottoman rakkauden perusta ja oikeutenne luojaolentona. Sitä te opettelette nyt tekemään.
Normalta
Jos yksi perimmäisistä malleistasi, kuten perinnöllisyys tai myrkkyaltistus, sisältää syövän, elämänvoimasi käyttää sitä perustana uusien solujen kasvulle. Tässä tapauksessa se ei pelkästään vapauta myrkkyjä, vaan osoittaa myös, miten haluat olla luova ja ilmaiseva elämässäsi.
Läheisyys
Rakkaus ei ole koskaan yksisuuntaista. Syöpä kehottaa meitä kunnioittamaan rakkauden virtaamista molempiin suuntiin.
Usein olen nähnyt ihmisten kamppailevan jatkaakseen edelleen kaiken sen tekemistä, mitä ovat tehneet, eivätkä paljasta ystävilleen tai työkavereilleen, että he käyvät sytostaattihoidossa, saavat sädehoitoa tai ovat edes flunssassa. Tätä kyky kestää ja olla taipumatta paineen alla palkitaan kummallisen voimakkaasti yhteiskunnassamme. Mutta jos ajattelemme asiaa pohjimmiltaan, mitä me opimme ja miten me kasvamme syvemmälle rakkaudessa itseämme tai toisia kohtaan, jos emme kurkota heitä kohti ja pyydä apua sillä hetkellä, kun sitä eniten tarvitsemme?
Läheisyyden tasapainottaminen vaatii sitä, että me päästämme irti itseriittoisuuden ja pärjäämisen vanhoista malleista. Avun pyytäminen ei ole heikkouden merkki, se on merkki olonsa tuntemisesta tarpeeksi turvalliseksi ottaakseen vastaan. Syöpäprosessi vaatii vastaanottamisen oppimista. Ei ainoastaan kaupassakäynnin tai muutaman sairaspäivän pitämisen tasolla, mikä on mahtava alku, vaan yhä syvemmillä tasoilla. Jos sinulla on syöpä, matkaasi saattaa liittyä uuden oppimista siitä, miten luot yhteyksiä muihin, sekä syntynyt mahdollisuus luoda rakastavia yhteyksiä ihmisten kanssa juuri nyt. Sinä opit ottamaan vastaan muilta syvemmillä tasoilla, koska pyydät apua näillä syvemmillä tasoilla.
Läheisyyden luominen on eräänlaista luovuutta. Se on myös perusta, jolta muodostetaan rakastavia yhteyksiä omaan kehoosi ja lähelläsi olevien fyysiseen kehoon. Silloin kun et pyydä apua, kiellät muilta mahdollisuuden oppia ja tuntea myötätuntoa omaa kehoaan kohtaan. Silloin kun pyydät apua, avaat heille oven kokea syvemmin sekä oman ihmisyytensä että henkisen itsensä.
Opit vastaanottamaan läheisyyden syvemmillä tasoilla, koska pyydät apua. Anna itsesi yllättyä. Toiset tukevat sinua - ja mielellään. Kun opit sallimaan tämän pujahtaa elämääsi ja kehoosi, sinä tunnet antautuvasi. Meditaatiossa ja monissa henkisissä harjoituksissa antautuminen hengelle on tärkeää. Tieto hengen tuesta ja turvasta tulee siitä, kun oivallamme, ettemme voi tehdä itse. Anna toisten auttaa, anna toisten tukea. He saavat vastineeksi uutta viisautta elämäänsä.
Atamiralta
Puhuisin hetken myötätunnosta. Myötätunto on parantavaa balsamia syöpään. Se ei ole ajatuksettomien vahvistusten, vaaleanpunaisten valojen ja onnellisten ajatusten myötätuntoa. Me tarjoamme sellaista myötätuntoa, joka on sen ymmärtämistä, että oma voimasi luojaolentona on saanut sinut luomaan syövän. Taas kerran, syöpä on seurausta omien luovien energioidesi virtauksen estämisestä. Kun tuo virtaus palautetaan, elämäsi, ilosi ja hyvin mahdollisesti kehosikin palautuvat.
Energiaparantajille tämä merkitsee, että teidän on sallittava sen tuen, mitä olette oppineet saamaan hengeltä, tulla myös muodossa olevilta lähellänne. Pyytäkää apua, samalla tavalla kuin pyydätte meitä olemaan kanssanne. Kutsukaa noita muodossa olevia sieluja elämäänne syvemmällä tasolla. Tässä on oppia ja parannusta sydämellenne. Luottakaa muodossa oleviin, samalla tavalla kuin luotatte meihin, jotka emme ole muodossa.
Tee, mitä osaat tehdä, ja ryhdy siihen, mitä et osaa tehdä.
Arvokkuus
Tohtori Bernie Siegel, jonka luennolle osallistuin yli 20 vuotta sitten, määritteli kaksi potilastyyppiä, joilla oli radikaalisti erilainen lopputulos. Oli helppoja ja myöntyväisiä potilaita, jotka ilmestyivät vastaanotolle, ottivat sytostaattihoitonsa, eivät koskaan vieneet ylimääräistä aikaa tai esittäneet lisäkysymyksiä. He käyttäytyivät hyvin eivätkä koskaan myöhästyttäneet lääkäriä lounaalta. Sitten oli ”vaikeita potilaita”. Heillä oli kysymyksiä. He toivat esiin uusia ajatuksia, halusivat lisää tietoa, lisää vastauksia, lisää aikaa ja jatkoivat ei-sairaanhoidollisten asioiden tekemistä, kuten meditoinnin, joogaamisen tai tai chin. He vaativat enemmän aikaa ja ponnisteluja heitä hoitavalta lääkäriltä. He saivat lääkärin myöhästymään lounaalta. He olivat Siegelin mukaan myös niitä potilaita, jotka useimmin kulkivat syövän läpi uuteen elämään.
Kun minä olen tarkkaillut, miten ihmiset reagoivat syöpään, olen myös pannut merkille kaksi ryhmää. Minun ryhmäni ovat tällaisia:
Ne, joiden ensimmäinen reaktio on yrittää pitää kiinni entisestä käyttäytymisestä, ruuasta, elämäntyylistä ja toimista, jotka ovat auttaneet luomaan syövän. Sellaiset kysymykset kuin ”Onko minun muuttava ruokavaliotani?” tai ”Tarkoittaako tämä sitä, että minun täytyy kuntoilla?” ovat tyypillisiä esimerkkejä. Joskus aiheena ovat raha-asiat. ”Minulla ei ole varaa siihen hoitoon” tai ”Se vain maksaa liikaa”. Joka kerta, kun me haraamme vastaan irtipäästämiseen liittyen, ja sielumme on päättänyt, että meidän on päästettävä irti, sielu jatkaa sellaisten olosuhteiden luomista, jotka pakottavat meidät, persoonallisuutemme, päästämään irti.
Silloin kun me päästämme irti siitä, mistä meidän sitten pitikin päästää irti, tulee oivallus, että todellisuudessa me olimme valmiita muutamaan tuota elämämme puolta. Tätä minä kuulen niiden ihmisten sanovan, jotka ovat saaneet oivalluksen, että he haluavat päästää irti:
”Tämä on herätyssoitto.”
”Olen tiennyt jo jonkin aikaa, että minun on lopetettava tupakointi tai epäterveellinen syöminen.”
”En voi tehdä työtä ilman leikkimisaikaa.”
”Teen toisten puolesta ennemmin kuin miellytän itseäni, ja se satuttaa minua.”
”Haluan päästää tästä kaikesta irti.”
”Kuka minä nyt olen?”
”Mietin, kuka minusta on tulossa.”
Tunnustele energian laatua näiden viimeisten lauseiden taustalla. Tämä laatu minun kokemukseni mukaan täyttää tai täydentää kehoa. Se ei ole vain näiden lauseiden toistamista tai käyttämistä mantrana. Ne kumpuavat luonnostaan ihmisten kehosta, kun heidän persoonallisuutensa on valmis käyttämään syöpää porttina oppia uusi puoli itsestään ja ilmaista sitä. Se saattaisi olla uusi tie heidän sielun matkalla. Hekään eivät ehkä tiedä tuolloin, mikä tuo matka tarkkaan ottaen on. Minä pohdin, kuka heistä on tulossa? Miten sielumme voi enemmän ilmaista itseään kehomme kautta? Miten päivittäinen elämämme voi olla ilmausta sielumme matkasta?
Suuremmat kysymykset odottavat meitä. Niistä jokaiseen meillä on omat vastauksemme.
Muutamia loppuajatuksia parantumisesta
Joka kerta keskittyessämme kiveen, siitä tulee astinkivi. Joka kerta sivuuttaessamme kiven, siitä tulee osa energeettistä patoa.
Kaiken huomaamasi voit muuttaa. Jos et huomaa jotain, et voi sitä muuttaakaan. Miksi Henki tai Jumala tai Kaikkeus antaisi meille kyvyn saada aikaan muutos, antamatta meille kykyä tietää, mitä muuttaa?
Kiinnitä huomiota kiviin pellollasi. Älä jatka kulkemista niiden yli ja ympäri. Pyydä apua niiden siirtämisessä. Etsi apua uusilta alueilta elämässäsi. Tee sitä, minkä tekemiseen sydämesi tuntee vetoa ja tee sitä, mitä et ole vielä tehnyt hyväksesi. Nyt on aika. Syöpä on estettyä elämänvoimaa. Älä anna Jumalan, Kaikkeuden tai Hengen ilmaisun olla estyneenä itsessäsi. Me ansaitsemme sen, mitä Jumala, Kaikkeus tai Henki haluaa kauttamme ilmaista.
Arvostan jokaista teitä, jotka luitte tämän, ja olen kiitollinen osallistumisestanne elämän verkkoon.
Norma
|
