seuraava »

[Vertsu]

Niin. Otsikossahan se kysymys tulikin.

Mä, kun sattumoisin olen kaksonen horoskoopiltani, joten viisaammat kertokaa.. Onko Kaksonen tosiaan ikuinen ongelma itselleen vai ei?

Mä meinaan joskus otan yhtä paljon selvää itsestäni kuin ystäväni.. Eli en paljon yhtään ja sitten toisessa tilanteessa kaikki taas saattaa olla ihan päivänselvää ja tiedän mitä mun pitää tehdä.

Miksi näin?

Mielestäni olen aika tyypillinen Kaksonen kuin olla ja voi ja mua saa käyttää esimerkkinäkin.

Miun syntymäaika on 22.5.1981 klo 13:05, jos asia jotenkin edes auttaa minun luonteeni selvittämistä.

Suuri kiitos vastaajille ja lukijoille :

[Vertsu]

Ja minä tosiaan olen kyllä niin menevä kuin olla ja voi..

Että milloin osaan rauhoittua? Kun sen vaan tietäisin. Mutta tiedän ainakin, että rauhoittuminen tulee jossain vaiheessa eteen.

[valonkantaja]

Minäkin tunnen olevani hyvin kaksonenkaksonen... En ehkä aivan niin pinnallinen, mutta joskus tuntuu, että haluan vain tietää ja tietää enkä tiedä miksi, kun ei siitä tiedosta ole mitään apua, jos sillä ei ole mitään käyttötarkoitusta. Toisin sanoen tuntuu, että elämä liitää ohi, kun jään pyörittelemään ja analysoimaan liiallisesti kaikkia tapahtumia sen sijaan, että olisin TÄSSÄ ja NYT. Päässä vaan vilisee ja keskittyminen on vaikeaa. Kuten sinulla, myös minulla on kuu kauriissa, mikä edesauttaa sitä ettei oikeen osaa luottaa tunteisiinsa. Tunteita tulee ja menee, mitä ne ovat, kuvitelmaa? Miksi tuntisin jotain, kun voin myös ajatella? Mitä hyötyä on tunteista? Mitä hyötyä on yhtään mistään?

Olisi helpompaa jos ei ajattelisi liikaa. Hyväksyisi sen että kaikkea ei tarvitse selittää. Elämä on turvallista, vaikka ei tiedä aina mitä tulee tapahtumaan. Tapanani kun on miettiä valmiiksi, miten joku tuleva asia menee. Kehitän päässäni miljoonia vaihtoehtoja siitä esimerkiksi mikä voi mennä pieleen. Ei ehkä kannattaisi, jos haluaa selvitä tästä elämästä ilman pahempia mielenterveysongelmia!

Että sellaista pohdintaa tänään sekavalta kaksoselta...

Aurinko, Mars ja Merkurius Kaksoset
Nousumerkki Jousimies
Kuu kauris
Venus Oinas

[Vertsu]

Minäkin tunnen olevani hyvin kaksonenkaksonen... En ehkä aivan niin pinnallinen, mutta joskus tuntuu, että haluan vain tietää ja tietää enkä tiedä miksi, kun ei siitä tiedosta ole mitään apua, jos sillä ei ole mitään käyttötarkoitusta. Toisin sanoen tuntuu, että elämä liitää ohi, kun jään pyörittelemään ja analysoimaan liiallisesti kaikkia tapahtumia sen sijaan, että olisin TÄSSÄ ja NYT. Päässä vaan vilisee ja keskittyminen on vaikeaa. Kuten sinulla, myös minulla on kuu kauriissa, mikä edesauttaa sitä ettei oikeen osaa luottaa tunteisiinsa. Tunteita tulee ja menee, mitä ne ovat, kuvitelmaa? Miksi tuntisin jotain, kun voin myös ajatella? Mitä hyötyä on tunteista? Mitä hyötyä on yhtään mistään?

Olisi helpompaa jos ei ajattelisi liikaa. Hyväksyisi sen että kaikkea ei tarvitse selittää. Elämä on turvallista, vaikka ei tiedä aina mitä tulee tapahtumaan. Tapanani kun on miettiä valmiiksi, miten joku tuleva asia menee. Kehitän päässäni miljoonia vaihtoehtoja siitä esimerkiksi mikä voi mennä pieleen. Ei ehkä kannattaisi, jos haluaa selvitä tästä elämästä ilman pahempia mielenterveysongelmia!

Että sellaista pohdintaa tänään sekavalta kaksoselta...

Aurinko, Mars ja Merkurius Kaksoset
Nousumerkki Jousimies
Kuu kauris
Venus Oinas

Näinpä juuri. Kaksosen ikuisuuskysymyksiä joihin joskus ei tunnu saavan vastauksia. Ja kaikki rutiinit yms kuitenkin päivän selvästi toistaa itseään.

Siitä kai pitäisi alkaa ottamaan opikseen :

[Vertsu]

Asterix; 

Olet ihana ja kuvasit samalla juuri minutkin