seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Taivaaseenhan se tie vie, mikä rukouksesta alkaa, vääjäämättä.. ei minulla ole angstia, vain lievä kyllästyminen.. oliko pallolla muuta tarjottavaa..

[Valo]

Larppa vanha pelinrakentaja 
Juu tuli tehtyä  :

*lääh, lääh*

[^^Queen Nefertiti^^]

Minusta onkin epäolennaista määritellä onko joku "paha" vaan aiheuttaako surua, tunteettomuudessaan, mikä on suht "pahaa" jne.  Rukoillaan me vaan.. mitä?

Henkeviä ja kunnon ihmisiä elämäämme? 

Olet vakuuttunut - niin, ne joihin korkeampi koura saa otteensa. Minä en itse asiassa enää välitä, kunhan eivät tule tielleni..

[Yulunga]

Ja te, kenelle mammona ja raha on tärkeää, rukoilkaa vaan niin paljon kun sitä haluatte, mutta minä en siitä onneani saa. Jos joku tarjoaisi minulle miljuunia..laittasin sen lähetystyöhön, afrikan aids-orvoille.. 

niin, se mitä itse yritin sanoa on se, että raha ei ole paha asia vaan se, miten ihmiset siihen suhtautuvat. Itselläni tuo rahapyyntö lähtee siinä vaiheessa kun mietin miten saan maksettua laskuni tai rahaa kampaajalle, mikä on minulle hyvää olo tuottava lähde 

Olen täysin samaa mieltä asiasta siis ja itse satun tekemään työtäni juurikin em. asioiden parissa... 

[^^Queen Nefertiti^^]

Minä saatan olla rajoittunut, mutta en vieläkään ymmärrä mitä sielu oppii olemalla narsisti/psykopaatti, paitsi että silloin on rajoitusvapaa ja ainakin voi kuvitella tekevänsä muille mitä vain. Onko se henkisesti arvokas opetus? Se on minusta periaatteessa ääriesimerkki juuri siitä, mitä on.. jumalaton, epäinhimillinen olotila.

Minusta on hieman ontuva selitys "se opettaa muille suvaitsevuutta" tms.

Itse en muista ainakaan olleeni sadisti.. mitä sellaisesta voi oppia, Athamaarit?

Rukoilen että saan vastauksen ja että en kohtaa sellaista enää. 

[Valo]

Hämmennän vain ihan pikkuriikkisvähän
Kuljen täällä ihmisenä, jokainen kokemukseni luojamme kokemuspankkiin tallentuen, ilmentäen ihmisen ja ihmisen elämän moninaisuutta yhtenä jumaluutena. Minun on mahdollista itselleni otollisena aikana katkaista perimänikin linja ja puhdistaa se, sairauskin. Kuta suuremman taakan olen sopinut osalleni sitä suurempi työ (jos sitä nyt voi määränä laskea) on sen totuuden kaivelemisessa, paranemistyön aloittamiseksi. Kaikki ne tekijät joista narsismi esimerkiksi koostuu - kuvittelen - on mahdollista puhdistaa, vääristyneet minäkuvat sun muut. Siinä vain on suurempi työ ja oppiminen sen totuutensa avaamiseksi. Sairaus on "pimeyttä" jumalassa, jotta se valokin jumalassa voisi siten olla vastakohtana mihin suuntautua. Sekä itse-parantajalle, että tätä sivusta seuraaville, joiden käsitykset kuvastavat heille itselleen omaa sisintään tai alitajuntaansa.
Niin monta keinoa on ilmentää jumalansa kuvan kirkastumista ja sen kristuksensa tuomista maan päälle. On kunnioitettavaa ottaa mikä tahansa ilmiasu, jopa hyljeksityin rooli tässä pelissä.

Ja nyt kiviä kiitos  koska en todellakaan tiedä menisikö se näinkin.
(mieluumminen timangeja  : )

[^^Queen Nefertiti^^]

Sairaus on "pimeyttä" jumalassa, jotta se valokin jumalassa voisi siten olla vastakohtana mihin suuntautua.

*Eli VOISI jos HALUAISI kokea pimeyden jälkeen Jumalaa, mutta mikä on prosentuaalinen parantumistodennäköisyys tässä lajissa? Siis teoreettisestihan kaikki on upeaa ja käytännössäkin narsistit voi jättää tunneliinsa.. mutta. Minusta vähän turhaa ajan hukkaa kokea sellainen elämä, ehkä olen totally wrong.

Tai ehkä se ei ole siinä mielessä, että voi elää kuin sika pellossa moraalisesti, eikä sen sellainen paina, ellei kaikki - romahda.

[Valo]

En tiedä parantumisprosentteja, mutta tiedän oman keinon jolla hyväksyä niin että asia lakkaa olemasta ja pitämästä kipeää majaansa sisälläni. Se ei ole teoriaa vain, vaan aika raakaa työskentelyä - tai pikemminkin raakaa irtipäästämistä siitä että antaisin egoni velloa vielä asian ympärillä, arvottaen tai alentaen. En tiedä tietenkään miten sen koet, itse olen puhdistanut vaikeimman asian, isäni perheelle aiheuttamat "vääryydet" käymällä sitä valon kanssa läpi hampaatkin irvessä - eikä kirkastunut kuva ollutkaan kuin egoni taideteos "Piruja seinille". Hän tekee osansa opettaaksen "vääryyksillään" anteeksiantamisesta ja hyväksymisestä itselleni. Siksi sanoin aiemmin että se on kunnioitettavaa. Alin on ylimpänä ja ylin alimpana - minkä tahansa roolin egojemme kiusaajat ottavatkin. Sillä hyvin se ärsytys on noussut esiin mutta vasta viime vuonna tajusin sen viimein puhdistaan itseäni vaivaamasta - valoa virtauttaen, antaen itselleni luvan anteeksiantoon.

Toim. huom. Kysymys on kuitenkin vain itsestämme

[^^Queen Nefertiti^^]

JOS siis toisen osa on anteeksianto, en vain ymmärrä mikä on narsistin osa, tai siis oppi. No joo, jää kysymykseksi. PS  aiheesta voi jatkaa sille kuuluvassa ketjussa.

[Valo]

Hänen oppinsa on se varmaan minkä valitsi opittavakseen sen fyysisen narsisti-ilmentymänsä kautta tässä elämässä. Sitähän ei voi kukaan tietää muu kuin roolin valinnut sielu, ja varmaan ne jotka sopivat kauttansa oppijoiksi sielutasolla. Tästä eteenpäin menee yli hilseen koska muuta kokemusta/tuntumaa ei ole, enkä voi muuta ku 

Senkin asian merkitystä omalle kasvullesi voi kai pyytää Itseltäsi, yrittänyttä ei laiteta, sehän voi vaikka kirkastuakin.

Omassa laiffissani se oli lupa hyväksyä ja antaa anteeksi itselleni ja toiselle, ja oliko jotakin muuta -- en tiedä vielä.

[^^Queen Nefertiti^^]

Joo, olisi paras unohtaa liian vaikeat ja pahaa mieltä aiheuttavat asiat. Kun rakkaus loppuu, alkaa älyllistäminen, ja sekään ei välttämättä tuo mielekästä vastausta. Olisi pitänyt antaa tietyn henkilön olla läpihuutojuttu, seuraavaan vaan.. niinkuin se Venusrytmini on tupannut olemaan.. jos se ja rukous ja AP kartta.. no. Jaa.

Rukoilenko minä todella suhdetta? Jos, niin sellainen saa alkaa ERITTÄIN hitaaaaasti tällä kertaa.  :

Onnea rukoiluihinne!