seuraava »

[Julietta]

Olisi kiva tietää, miten te muut toimitte, jos näette, että ystävänne haaskaa energiaa asiaan, joka tulee menemään pieleen. Itse olen sen verran varovainen, etten uskalla käyttää tietoa, joka on peräisin esim. heilurilta (arveluttavaahan toisten asioiden katselu on ylipäätään).

Esim. 1) Kaverini on tavannut elämänsä rakkauden, niin väittää. On innostunut asiasta ja haluaisi ruotia jutun ihanuutta kanssani. Heiluri (ja tällä kertaa jopa intuitioni) näyttää, että ei jutusta mitään tule. No mitenkä reagoin? Välttelen ystävää. En vastaa hänen puheluihinsa. Tuntuisi valheelliselta kannustaa häntä. Toisaalta en halua olla negatiivinen, ja onhan heiluri joskus väärässäkin. Ja heillähän menee hyvin... Toivottavasti olen erehtynyt.

No sitten se suhde kaatuu. Teeskentelen yllättynyttä (olenko liian kiltti). Mietityttää, olisiko pitänyt sittenkin varoittaa kaveria. Mutta kun en TAHDO olla pahanilmalintu.

Näin on käynyt usein. Myös netissä pystyn joistakin suhdekertomuksista sanomaan, ettei homma tule toiminaan, mutten pysty kertomaan sitä.

Esim 2, tämä tapahtui muutama päivä sitten. Toinen kaverini teki mielestään hyvät kaupat. Ikävä kyllä asiasta sovittiin perääntyvän merkuriuksen aikana ja kuunpimennyksen varjossa.

Kaveri ei kuitenkaan ollut sen verran läheinen, että olisin kehdannut pihahtaakaan tällaisesta huuhaasta. Sitä paitsi juttu ei rahallisesti tuo hänelle mitään kovin pitkää miinusta. Siksi onnittelin hyvästä kaupasta (siltähän se näyttää). Vaikka olisi pitänyt toppuutella ja käskeä miettiä vielä...

Jälkeenpäin vilkaisin vielä asiaa heilurilla, eikä kaupalle näkynyt vihreää valoa silläkään keinoin. En silti tarttunut puhelimeen ja suositellut jättämään asiaa sikseen. Miksikö? Oma täyspäisen maine (egoegoego) on mulle tärkeämpää kuin toisten rahat tai rakkaus.

Mutta olisiko pitänyt puuttua...?

[inkivääri]

On tosiaan vähän arveluttavaa puuttua toisten elämään, vaikka tietäisikin miten siinä sitten käy. Pitäähän ihmisten oppia myös kantapään kautta asioita, koska muuten toistaisivat vain vanhaa kaavaa?
Uskoisin, että jos on kerrottava jokin asia, niin saat siitäkin erittäin vahvan tunteen.
Voi myös käydä niin, että saat syyt niskaasi, jos alat "ennustamaan" ihmisille. Ihmiset haluavat kuitenkin lyödä päänsä mäntyyn ihan itse.
Mutta minä olenkin superhyperylivarovainen ja totean usein itse samaa, että pitäisiköhän sanoa. Tosin en näe tuollaisia samanlaisia asioita. Hoidon aikana tulee mieleen asioita, mutta sitten alkaa miettimään, kestääkö tuo ihminen sen tiedon? Sitten saatan mielessäni "puhua" asian hänelle tietoisuuteen...ja pyydän että asia menee perille, jos on tarkoitus.
Ihmiset saattavat myös alkaa elämään ennusteiden mukaan ja kuka sitten tietää, mikä olikaan se alkuperäinen tarkoitus? Ikuisuuskysymyksiä.
Maltti on valttia. 

[Ikitosi]

Mikä lie miellyttämisen tai mukavuuden halu, pelko estää sanomasta ääneen intuitioitaan.
Kuitenkin se on suoraa kommunikaatiota Kaikkeuden kanssa, tietoisuuden ulottumaa yleensä tiedostamattoman puolelle, kun näemme miten asiat ovat/tulevat menemään.
Miksi se hiljennetään hukkaan?

Eikö jo velvollisuus kanssaihmistä kohtaan ole ilmaista kenties laajempaa totuutta, jotta
voisimme molemmat laajentaa ymmärrystämme yhdessä.
Silläkin uhalla, ettei toinen ole valmis ottamaan totuutta vastaan tai käsittelemään sitä,
ainakin olemme antaneet virikkeen ja 'helpon' mahdollisuuden näkemyksien dimensioille.

Ehdottomasti (kirjaimellisesti) täytyy sanoa mitä näkee.

[*yildirim*]

no tuota minun silmääni pisti ainakin tuossa kirjoituksesasi aika pahasti se että miksi katsoa toisen ihmisen elämää millään tavalla jollei hän sitä itse sinulta pyydä??

mielestäni uteliaisuutta toisten ihmisten elämää kohtaan ei pidä käyttää syynä siihen että millään tälläisellä meille suodulla lahjalla siihen ilman lupaa menet puuttumaan(anteeksi vaan nyt näin suora ilmaus)

sinun intuitiosihan voi hyvinkin sanoa jo nyt ettei heidän jutustaan mitään tule mutta muista myös että oli heidän tilanteensa nyt mikä hyvänsä on tämä kaverisi intuitio se ainut oikea heidän omassa tilanteessaan joskus se elämässä on niinkin että on tehtävä virheitä jotta voi kasvaa tietoisemmaksi omistä päämääristään ja vain virheiden kautta voi mitään oppia.

jos nyt niin käy joskus että heidän juttunsa ei ota kestääkseen niin ole kaverillesi se auttava olkapää ja kuuntelija ilman että välttämättä tuot omaa mielipidettäsi kovin vahvasti esille tyyliin minähän tiesin tämän jo kauan aikaa sitten....joskus voi auttaa kun on vaan joku joka viitsii kuunnella oli asia aivan mikä tahansa ja hänkin haluaa varmasti että olet onnellinen siitä että kaverisi on nyt onnensa kukkuloilla ja hänellä menee hyvin...

[Sula]

Jadenian kanssa samalla linjalla.

Jos käytät heiluria ilman lupaa toisten asioiden tutkimiseen, voi se antaa väärää tietoa tai lakata toimimasta.

Tiedän kyllä tunteesi kun itse aavistaa miten tulee käymään mutta eipä oikein voi aavistustaan esille tuoda. Kehitä kykyäsi lisää niin joskus elämääsi voi tulla ihmisiä, jotka haluavat apuasi.

 

[Cheva]

jeps, samaa mieltä. Ei pitäisi katsoa pyytämättä toisten asioita. tietenkin jos tulee käskemättä vahva intuitio, niin sillehän ei voi sitten yhtään mitään.

Kumminkin olen sitä mieltä, että omat mielipiteet ja tuntemukset pitää sanoa. Harvoinhan ennustus on kumminkaan kiveen hakattu, että jos tietäisi etukäteen, että tästä ei ehkä tule mitään JOS jatkan näin, mutta jos muutan käytöstäni jollain tasolla, niin tämä voi toimiakin.

Rehellisyys on kaunis asia, ja valehtelu ja mielistely ovat mielestäni luonteenheikkoutta jo. Tietenkään ei ketään halua satuttaa, enkä nyt kannustakaan kertomaan, että "tuosta sun suhteesta ei tuu sitten yhtään mitään. Idiootti." vaan voit tavallaan kierrellen ilmaista, että se mies vaikuttaa jotenkin.. tai ettei pidä heti heittäytyä.. kannusta ottamaan rauhallisesti. Ja jos alkaa näyttää siltä, että suhteesta on vain harmia niin sano se. Ystäväsi ansaitsee onnea ja iloa ja olisi julmaa Sinulta, että kannustat häntä jatkamaan "tuhoavaa käytöstä"

Välttely satuttaa, sitä älä tee. Mieluumminkin sano, että no comments.

[Yulunga]

En nyt lukenut muiden vastauksia... mutta silmiini pisti erärehellisyytesi. Tällä tarkoitan sitä, että et voi pitää yllä ystävyyssuhteita olemalla epärehellinen. Eli
a) miksi kurkit hänen elämäänsä?? älä kurki toisten elämään, sinulla ei ole siihen lupaa
b) jos tieto tulee sinulle intuition välityksellä, ehkä tehtäväsi onkin varoittaa ystävääsi?
c) ehkä tämän tarkoitus on opettaa sinulle kuinka puhua toisille ihmisille?

Toisaalta en usko että ystäväsi kuuntelee sinua, vaikka sanoisit mitä hänen ollessa ihastunut. Minä arvostan ystäviäni, jotka sanovat suoraan jos olen menossa väärille jäljille. Olen kuitenkin itsenäinen aikuinen eivätkä ystäväni päätä puolestani mitään. Monesti olen vain saanut huomata että ystäväni olivat oikeassa. Minun oli kuitenkin itse koettava kaikki se, minkä he olivat aistineet.

[Ikitosi]

Heh, Hittunen ehti jo sanomaan nämä kiteytyneemmin, mutta postaan silti:


Ei tarvitse heilureita eikä erityistä keskittymistä nähdäkseen tosiasioita, kuunnellakseen intuitiota. 
Se kyky on meillä kaikilla.

Tykkään, että luotettava ihminen on sellainen, joka sanoo, mitä näkee, koska itse ei välttämättä sillä tavalla objektiivisuuteen omissa asioissa kykene.
FGS, auttamista vartenhan ystävät ovat - täytyykö antaa ihmisen joutua autettavaksi, ennenkuin voi auttaa!

Jos näet ihmisen lähtevän humalassa tai jarruttomalla autolla liikenteeseen, etkä estä häntä, olet kanssarikollisena vastuussa mahdollisesta onnettomuudesta, siis lain mukaan.
Eikö tämä päde kaikkeen elämässä?

Ihmiset opettelevat kyllä kantapään kautta ihan varmasti, vaikka heille sanoisikin, mitä näkee, koska joskus täytyy vaan kokea ne niin.
Ja jokainen on joka tapauksessa vastuussa omista toimistaan.
Mutta toiminta perustuu tunteeseen, kokemukseen ja tietoon, ja jos minä näen jotakin, jota toinen ei vielä tiedä, tunne tai ole kokenut, jotakin, joka voi valottaa hänelle pimennossa olevia juttuja, enkö ole velvoitettu se tekemään; vai laitanko valoni piiloon, etteivät asiat kirkastuisi toiselle? 

Inhimillisesti katsottuna keskustelun ytimen ympärillä pyörteilee ilmaisun tyyli, miten sanoa... Siinäkin voi luottaa intuitioon, kaikki asiat tulevat suusta ulos just niinkuin on tarkoituskin, kunhan suunsa vain avaa... 

"Kuumin paikka helvetissä on varattu niille,
jotka moraalisissa vaaratilanteissa säilyttävät puoluettomuutensa."
Dante

[allyson]

Julietta, minäkin tunnistan nuo ristiriitaiset tunteet.
Sinä olet arka sanomaan, minä olen taas ollut liian kova puuttumaan.
Olen niin paljon halunnut pelastaa toisia heiltä itseltään. Mukamas!

En tiedä muusta kuin voimakkaasta intuitiosta ja sitä olen oppinut vähitellen käyttämään itsekkäästi itselleni. Minua auttoi sisäisen soturin tulkinnat. Tarvitsin mustaa valkoisella. Ymmärsin vihdoin, että en saa työntää nenääni toisten asioihin ja varsinkin sen miksi en saa. 
En mä silti kokonaan ole siitä irti päässyt -vielä! Jotkut syö salaa itseltään, mä työnnän nokkani toisten asioihin salaa itseltäni

Nykyisin joskus tuntuu, että pystyisin jotenkin alitajuntaisesti vaikuttamaan asiaan positiivisesti vaikka en siihen sanallisesti puutukaan. Tutkiskele karttaasi ja itseäsi. Käytä voimaasi! Opit tunnistamaan koska voi/täytyy sanoa, koska taas on paras antaa toisen hakata päätään mäntyyn.

[Julietta]

Tuliheppa kirjoitti hyvin, että jos tarkoitus on kertoa, niin siitä kertomisesta tulee vahva intuitio. Hyvä ohje.

Ja oli hyvä pointti, että miten ystävä kestää tiedon. Jos olisin tilanteessa, jossa jonkun terveys tai henki olisi vaarassa, varmasti varoittaisin (millaisia tapauksia Tulihepalla on, jos ei samantyyppisiä kuin minulla?).

Intuitio valitettavasti on vahva kovin harvoin. Mitä näihin näkemisjuttuihin tulee, yleensä se on sellaista paksussa usvassa hapuilua. Ja juuri siksi on vaikeaa välittää tällaista tietoa, vaikka esim. Ikitosi oli sitä mieltä, että 'ehdottomasti pitää sanoa'.

Heiluria käytän, jos jokin asia vaivaa minua. Muiden asioita se ei läheskään aina suostu näyttämään, ja silloin en sitten kysele.

Jäin kaipaamaan omia kokemuksianne vastaavissa tilanteissa. Jos näette enneunia, kerrotteko niistä? Tuota astrologista 'varoitusta' kukaan ei kommentoinut mitenkään, heiluria vaan... Jos huomaatte, että tähtikuviot ovat todella heikot, sanotteko?

[Julietta]

Annaliljalle vielä, että ehkä jätän sanomatta, koska vaistoan, että olisi turha sanoa. Eihän täällä netissäkään ihmissuhdeneuvoja kuunnella, vaikka neuvoa kysytäänkin.

Pitää ehkä kehittää tuota mainitsemaasi alitajuista asioihin vaikuttamista...

[Cheva]

Kyllä minä ainakin netissä (nimenomaan tällä foorumilla) olen ottanut ihmissuhdeneuvot hyvään mietintään ja niistä on ollut apua, vaikken ehkä sanasta sanaan niitä ole seurannut.
Ystävien suhteista tulee puhua ystävän kanssa. Hän selvästi haluaa olla yhteydessä sinuun ja puhua tästä suhteestaan, niin kuuntele ja neuvo miten parhaaksi näet. Älä kannusta liikoja, jos sinusta tuntuu, ettei mies ole ystäväsi arvoinen.

Jokainen toimii kuitenkin omien näkemyksiensä mukaan parhaalla tavallaan. Vaikeahan sen on ulkopuolisen sanoa miten asia pitäisi hoitaa

[Yulunga]

Jäin kaipaamaan omia kokemuksianne vastaavissa tilanteissa. Jos näette enneunia, kerrotteko niistä? Tuota astrologista 'varoitusta' kukaan ei kommentoinut mitenkään, heiluria vaan... Jos huomaatte, että tähtikuviot ovat todella heikot, sanotteko?

näen enneunia, joita en tiedä enneuniksi ennen kuin ne toteutuvat. minä olen valitettavasti totuuden torvi, joskin viime aikoina olen miettinyt enemmän tuota kertomista, koska näen usein äitini kuolevan. Mutta sitten taas asia vaivaa minua niin kovasti ja kun kerron äidille unen ja hän nauraa...  (vaikkakin ottavat uneni nykyään jo tosissaan)

Mikä horoskooppimerkkisi on? Jos se on oinas, sinun kuuluukin luottaa intuitioosi sen kummemmin sitä ajattelematta.

En näe mitään ongelmaa kertoa astron transiiteista. Etkö voisi vaan luottaa ihmisten omaan järkeen? Edelleen painotan aikuisen ihmisen vastuuta omista valinnoistaan!! Jos sinä puhut ja kerrot, ei se tarkoita sitä että olet vastuussa toisen teoista!  Voit miettiä sitten että miten puhut. Eihän ystäväsi välttämättä edes usko astrologiaan! 

[inkivääri]

Olen itse sellainen jääräpää, että jos joku sanoo, että mene länteen niin lähden itään. 
Ei aina niin hyvä piirre, mutta se olen minä.

On myös niitä ihmisiä, jotka näyttävät ulospäin hyvin vahvoilta ja tuntuvat kestävän mitä vain, mutta jos sitten sanot pientä kritiikkiä (ei tarvitse olla edes kritiikkiä) niin he saattavat hajota sisältä päin. Ei ole omaa kokemusta, mutta niin monet kätkevät epävarmuuden itsevarman kuoren alle. On oltava hoksottimet hyvässä kunnossa, että oivaltaa kätketyn haavoittuvuuden. Silloin on parempi olla hiljaa ja ennemmin tukea heikkoutta kuin moukaroida muuria. Emme voi todella tietää, miten syvälle isku osuu, vaikka tarkoittaisimme vain hyvää ja puhuisimme vain "totuutta".

Enneuneni ovat usein tarkoitettu vain minulle enkä tiedä astrologiasta tarpeeksi, jotta voisin siitä kertoa kenellekään.

[Julietta]

Cheva, tässä esimerkkitapauksessa ystäväni on miespuolinen, naista en koskaan tavannutkaan. Ja en vaan PYSTYNYT käymään sellaista normaalia kannustuskeskustelua, kun tiesin, että juttu kaatuu. No se kestikin vain muutaman kuukauden.

Ja olet oikeassa, ehkä nettineuvoista jää jokin kipinä tuikkimaan, vaikka juuri sillä hetkellä kysyjä ei kykenekään ottamaan kaikkea vastaan.

Hittunen, olen kaksonen - ei ehkä kaikkein intuitiivisin merkki.

Näetkö enneunet selkeinä kuvina? Minulle unikuolema on ollut muutoksen tai eron symboli.

Astrologiaan en usko joka hetki itsekään. Omalle ukolle kerron kyllä tuollaiset varoitukset. Alussa ei uskonut niihin pätkääkään.

Heilurituloksia en kerro hänellekään.