No nyt mulla TR-planeettojen mukaan on tuo 'keski-iän kriisi'.
Mulla tuntuu vain aina olevan jotain kriisiä. Ei vuotta, ei kuukautta, ettei jotain pientä painetta olisi.
Tunnontarkkana Kauris-ihmisenä kun ei osaa hellittää. Jossakin Sepon tekemässä tulkinnassa oli jotenkin sillä lailla, että:
Jos sulla ei ole paineita, sinä luot kyllä niitä itse . Ja pitää paikkansa. Oliskoos ollut sisäisessä Soturissa?
Hyviä puoliakin olen tässä huomannut: En haluaisi missään tapauksessa olla, nuori epävarma yksilö. Jollain tapaa tasaantumista on tullut kyllä.
Eli missä Seppo jotenkin mainitsi, että 40 rajapyykin ylitettyäni, voin antaa sitä viisautta ja neuvoja, mitä minulla on.
Ja todentotta: Minä olen 'parisuhdeneuvoja/pohtija'. Monet ihmiset ovat saaneet minun näkemyksistäni uusia ulottuvuuksia omiin parisuhteisiinsa.
Koska minulla on suunnaton halu auttaa heitä, jotka apua kyselevät. Koskaan en tyrkytä mitään, jokainen tekee oman valintansa, Vaikkakin Jousimies minussa välillä saarnaakin paremman tulevaisuuden puolesta.
Minä olen
niin vilpittömästi ystävällinen ja auttava toisia kohtaan, kuin vain ihminen voi olla. Enkä näin ollen ymmärrä, mikseivät, jotkut ihmiset tajua sitä, että minun sanoissani ei piile mitään taka-ajatuksia.
Vaan tekevät vastahyökkäyksiä minua kohtaan ja se saa minut erittäin surulliseksi
Huh, olipa vuodatus...
Tällaisiin tunnelmiin tällä kertaa
BTW: Seppo, tekstiä tulee näin todella vaivattomasti, ehkäpä joskus kirjoitan kirjan: Lähisuku, joka oli olematta