Hyviä kysymyksiä, Ikitosi - ja hyviä vastauksiakin on jo tullut. Pitää silti heittää vielä korsi kekoon, vaikka olenkin monissa asioissa samoilla linjoilla Saqirlatin kanssa
Tyytyykö nainen mieheen, jota voi hallita?Kovin on kaukana minun ajatusmaailmastani... Jollekin varmasti sopii, eikä siinä mitään, jos molemmat ovat leikissä mukana!! Itse olen lapsesta asti kaveerannut poikien kanssa, enkä loppujen lopuksi haluaisi vetää niin kovin syvää railoa miehen ja naisen välille. Hyviä tyyppejä molemmat! Omat suhteeni miehiin toimivat ennen kaikkea tasa-arvon ja kumppanuuden pohjalta; rakkaus ja seksuaalisuus ovat vain lisävärejä värittämässä sitä
yhtä, aivan erityistä ihmissuhdetta
.
Haluaisinko hallita miestäni? En. Haluaisinko hänen jumaloivan minua? En. Haluaisinko hänen hemmottelevan minua hienoilla lahjoilla? En. Mutta olen suunnattoman kiitollinen hänen ystävyydestään, rakkaudestaan ja niistä pienistä huomionosoituksista, jolla hän vielä vuosienkin jälkeen kertoo minun olevan erityinen. Ja samalla mitalla vastaan hänelle. Toimii meillä!
Tarvitsetko miestä kertomaan kuinka kaunis tai viehätysvoimainen olet?Parisuhteessa toisen huomioiminen on kieltämättä elämän suola
Itsetunto ei kuitenkaan koskaan saisi olla siitä kiinni; todellinen kauneus on kauneutta silloinkin, kun kukaan ei näe - se tulee sisältäpäin.
Tunnustan tykkääväni myös vieraampien kauniista sanoista niin kauan, kun "pysytään omalla tontilla". Vanhanajan kohteliaisuus kunniaan, nyt puhuu
!! Sen sijaan lähestymisyritykset "sillä silmällä" lähinnä vain ärsyttävät...
Voitko pitää itsestäsi, vaikka kukaan mies ei enää koskaan katsoisi sinua sillai?Tätä olen miettinyt ennenkin. Kärsisikö itsetunto kovasti, jos esimerkiksi onnettomuudessa vahingoittaisi ulkonäköään niin, ettei kukaan haluaisi enää nähdä kauneutta ruhjeiden alla? Todennäköisesti masentuisin kunnolla. Minussa on myös hyvin esteettinen puoli, joten en missään nimessä väitä, etteikö "ulkonäöllä olisi merkitystä". Uskon kuitenkin, että sitä aikaa myöten oppisi olemaan sinut itsensä kanssa, siitä huolimatta.
Ulkoinenkauneus on helposti nähtävissä, älykkyys mitattavissa, mutta miten määrittelet henkisyyden?Minä näen henkisyyden sisäisenä ymmärryksenä ja intuitiivisena viisautena. Se on jotakin, jota ei voi suoraan kirjoista oppia - sen voi vain kokea ja oivaltaa.
Mitä on pyyteetön rakkaus parisuhteessa?Toisen huomioon ottamista ja kunnioittamista. Vuoropuhelua ja ymmärrystä erimielisyyksissäkin. Kykyä tehdä kompromisseja. Tasa-arvoa. Anteeksiantoa. Uskollisuutta. Rohkeutta kohdata myös muutos ja antaa toiselle tilaa kasvaa.
Tärkeintä on kuitenkin kyky rakastaa itseään, sillä ilman aitoa todellista rakkautta itseämme kohtaan emme kykene antamaan sitä myöskään muille.
Muoks... Täysin
pyyteetöntä rakkautta parisuhteessa ei kyllä taida olla olemassakaan