seuraava »

[Rakkaudenliekki]

Rakkaudenliekki, minulla Chiron kaloissa vitosessa rakkauden huoneessa, ja luovuuden. 

...minulla on 5-luovuuden huone "kaikista isoin" ja siellä    ja    ....

...hmmm  ja 7huoneessa rakkauden ja ihmis-suhteiden huoneessa on Tämän  lisäksi deskentti Dc  = " sinulla-siis minulla on taipumusta rakastua  vapautta rakastaviin ja omalaatuisiin Vesimiesihmisiin  ... jotta oppisit-oppisin hyväksymään saman piirteen itsessäni = BINGO ...tässä tämä oma NAISEUTENI kompastuskivi ihan tarjottimella tuli näkyville KIITOS  SA...kun otit puheeksi....sillä niin tosi kuin vesi - eikä vuoda tämä totuus...että juurikin näin tämä on mennyt minun matkallani - aina ovat vetäneet magneetin lailla puoleensa nämät " camelboots-nuuskamuikkus miehet       
 - tavalla kuin toisella, kolmannella ja neljännellä - eikä heidän kanssaan  ei sitten toimineet mitkään - " naisellisuuspelit" - ihan oma sanani tuo em. - ja sisällönkin tiedän vain minä  , eli en viittaa kehenkään toiseen  ....jep. näin oli näreet kunnes alkoi havahtua sille että todellakin oma naiseuteni on vain ja ainoastaan ja ensisijaisesti itseäni varten - ja omaksi ilokseni ja tätä on opittava kunnioittamaan itsessään eli.....itse päätän omasta ruumiistani eli en ole olemassa kenekään viihdykkeenä edes intohimoisten tunteiden kohteena pelkästää ...vaan ensisijaisesti olen olemassa, olen syntynytolemaan ja elämään  itseäni varten, omaa polkuani, kasvuani,tehtävääni, kokemuksiani, elämänvaiheitani....  - korkeinta itseäni - sieluitseäni sydäntäni-sieluani .... miten sitä nimitämmekään . - elämääni varten ... ja itse valitsen lempeästi silti lujasti kenen kanssa " itseäni hellin...

käyttäjältä: Iskariot - tänään kello 13:03:16
Se on oman itsensä, henkisyytensä, hellimistä "toisen" muodostaman syvän kaivon äärellä.

...jotta...

käyttäjältä: Iskariot - tänään kello 13:03:16....että nyt meillä alkaa olla tsäänssejä nähdä toinen toisissamme pyyteettömän rakkauden syviin kaivoihin.
Se on oman itsensä, henkisyytensä, hellimistä "toisen" muodostaman syvän kaivon äärellä.

Välillä katse luotuna tuon "toisen", peilikirkkaan lähteensilmän, kertomaan meistä,
ilman että sumeilemattomuus haavoittaisi saati myrkyllisyys karkottaisi

...näin nämä palat loksahtelee...ihanhan tässä ollaan "ylösnousemus - valaistumis"tunnelmissa ...ja tämän sanon sydämestäni tarkoittaen...

[^^Queen Nefertiti^^]

No, ei ehkä kuulu tähän keskusteluun taas, mutta kun vitosessani on vain Saturnus ja Chiron (7 tyhjä), ei tule miljoonittain suhteita vaan muutama tärkeä, joista toipuminen kestäääää.... tänään tapasin erään pariskunnan siis, ja mietin taas millaista olisikaan asua jonkun kanssa, tai vain sitten romanttisesti syödä jätskiä kioskilla, ja missä maassa.. niin..hmm.. 

vaan että väsäänkö itseäni tämän naisellisemmaksi, tuskin.

[Minerwa]

Hyviä kysymyksiä, Ikitosi - ja hyviä vastauksiakin on jo tullut. Pitää silti heittää vielä korsi kekoon, vaikka olenkin monissa asioissa samoilla linjoilla Saqirlatin kanssa 

Tyytyykö nainen mieheen, jota voi hallita?

Kovin on kaukana minun ajatusmaailmastani... Jollekin varmasti sopii, eikä siinä mitään, jos molemmat ovat leikissä mukana!! Itse olen lapsesta asti kaveerannut poikien kanssa, enkä loppujen lopuksi haluaisi vetää niin kovin syvää railoa miehen ja naisen välille. Hyviä tyyppejä molemmat! Omat suhteeni miehiin toimivat ennen kaikkea tasa-arvon ja kumppanuuden pohjalta; rakkaus ja seksuaalisuus ovat vain lisävärejä värittämässä sitä yhtä, aivan erityistä ihmissuhdetta  .

Haluaisinko hallita miestäni? En. Haluaisinko hänen jumaloivan minua? En. Haluaisinko hänen hemmottelevan minua hienoilla lahjoilla? En. Mutta olen suunnattoman kiitollinen hänen ystävyydestään, rakkaudestaan ja niistä pienistä huomionosoituksista, jolla hän vielä vuosienkin jälkeen kertoo minun olevan erityinen. Ja samalla mitalla vastaan hänelle. Toimii meillä!

Tarvitsetko miestä kertomaan kuinka kaunis tai viehätysvoimainen olet?

Parisuhteessa toisen huomioiminen on kieltämättä elämän suola  Itsetunto ei kuitenkaan koskaan saisi olla siitä kiinni; todellinen kauneus on kauneutta silloinkin, kun kukaan ei näe - se tulee sisältäpäin.

Tunnustan tykkääväni myös vieraampien kauniista sanoista niin kauan, kun "pysytään omalla tontilla". Vanhanajan kohteliaisuus kunniaan, nyt puhuu    !! Sen sijaan lähestymisyritykset "sillä silmällä" lähinnä vain ärsyttävät...

Voitko pitää itsestäsi, vaikka kukaan mies ei enää koskaan katsoisi sinua sillai?

Tätä olen miettinyt ennenkin. Kärsisikö itsetunto kovasti, jos esimerkiksi onnettomuudessa vahingoittaisi ulkonäköään niin, ettei kukaan haluaisi enää nähdä kauneutta ruhjeiden alla?  Todennäköisesti masentuisin kunnolla. Minussa on myös hyvin esteettinen puoli, joten en missään nimessä väitä, etteikö "ulkonäöllä olisi merkitystä". Uskon kuitenkin, että sitä aikaa myöten oppisi olemaan sinut itsensä kanssa, siitä huolimatta. 

Ulkoinenkauneus on helposti nähtävissä, älykkyys mitattavissa, mutta miten määrittelet henkisyyden?

Minä näen henkisyyden sisäisenä ymmärryksenä ja intuitiivisena viisautena. Se on jotakin, jota ei voi suoraan kirjoista oppia - sen voi vain kokea ja oivaltaa.

Mitä on pyyteetön rakkaus parisuhteessa?

Toisen huomioon ottamista ja kunnioittamista. Vuoropuhelua ja ymmärrystä erimielisyyksissäkin. Kykyä tehdä kompromisseja. Tasa-arvoa. Anteeksiantoa. Uskollisuutta. Rohkeutta kohdata myös muutos ja antaa toiselle tilaa kasvaa.

Tärkeintä on kuitenkin kyky rakastaa itseään, sillä ilman aitoa todellista rakkautta itseämme kohtaan emme kykene antamaan sitä myöskään muille.

Muoks... Täysin pyyteetöntä rakkautta parisuhteessa ei kyllä taida olla olemassakaan 

[Arkiviisu]

(http://www.passerelleco.info/IMG/jpg/gaia2.jpg)
http://www.passerelleco.info/IMG/jpg/gaia2.jpg

Peili

Tuossa kerran siivotessa,
nurkkiani nuohotessa
löysin peilin pikkaraisen,
peilin vanhan vallan hienon,
ostetun sota-ajalla.

Kurkistin sisälle siihen.
-Vieläkö minua muistat,
sinisiä silmiäni,
punaisia poskiani,
kaulanvartta valkiata?

Oli peilini pilattu,
kuva kaunis niin sotattu.
Kuinka jaksoi sinisilmät?
Taisi nuo siniset olla:
silmäluomet lonksahteli,
silmäpussit pullisteli...
Mitä kuului kaulalleni,
valkialle varrelleni?
Vaot vieri pitkin poikin,
kurtut korvien nenässä,
lisäleuka liukahteli.

-Olet peilini pilattu,
kuva kaunis niin sotattu.
Liian kauan liiterissä,
piilossa pihan perillä
nuoruusajan nukuskelit,
ajan parhaan piileskelit!

Tuossa istuin suruissani,
pajatin pahoilla mielin.
Tulipa ovesta tuosta
EU-maita matkaellut,
mies niin menevän näköinen,
liituraita, liukas kieli,
salkussa jutut salaiset.

-Mitä suret Suomen tyttö,
osta tästä voitehia,
jolla kasvot kaunistuvat,
silmät siroiksi tulevat.
Kaulanvarsi vaaleneepi,
lisäleuka liukeneepi!

Uskoinpa minä poloinen.
Ostin purkin, ostin toisen,
ostin koko salkullisen -
siihen markkani menetin,
rahat kaikki katosivat.

Siitäpä alkoi sively.
Joka purkista pakersin,
joka putkesta pusersin
silmäluomille sinistä,
poskipäilleni punaista
kaulalleni kaikenlaista
kovin paksulti paneksin.

Otin peilini esille.
Sanoin sille suorat sanat:
-Kuules paha peiliseni,
kohta näät komian naisen,

jollon kasvot kaunihimmat,
posket kuin punaomenat!

Kului tunti, kului toinen
tunsin kummaa kutitusta,
kiristystä kaulallani...
Suusta tullut ei sanoja,
ei naurua naamastani.
Kaikki jääksi jähmettynnä,
kaulasuonet kangistunna.

Otin taas tuon peiliseni,
kurkistin sisälle siihen.
Onpa kumma kuvajainen,
ei ole ihmisenlainen!

Siitä paikasta pakenin,
panin saunan lämpiimähän,
kiuaskivet kuumimahan.
Pesin pois pahaiset rasvat,
posket suovalla sutaisin,
koivunvastalla vasiten,
valelin varilla veellä.
En enää ilmoisna ikänä
usko miestä meneväistä,
liituraidan liverrystä!

Uskonpa sitäkin enemmän
tähän pieneen peiliseeni,
jos vähän valehteleekin...!
Senja Mäkinen  (painettuna Runorummussa)

http://www.nettilinja.fi/~pniikko/rappanamainos.htm


http://www.teos.fi/files/hires/Nainen_parasta_vuosikertaa.jpg