Voi kuinka ihanaa saada näin paljon kommentteja.
Synapsille tiedoksi, poika puhuu vain joitain sanoja hieman epäselvästi. Myös joskus unohtaa oppimiaan sanoja, mutta uusia tulee tilalle.
Lapsen vammaisuus usein selviää ilmeisesti siinä vaiheessa, kun kehitys ei mene eteenpäin odotetulla tavalla. Näin kävi myös minun poikani kanssa.
Minulla on jo vuosia kokemusta asioista, joita tulee vastaan vammaisen kanssa, joten ehkä elämä on kasvattanut minusta tämän vahvan ihmisen. Olen kyllä luonteeltanikin aika periksi antamaton.( siis läpi vaikka harmaan kiven...
)
Irkkuselle: Poikani on perusluonteeltaan iloinen ja kiltti, särmääkin on löytynyt varsinkin murrosiän myötä, kuten tuolla aiemmin sanoin vekkuli kuvaa aika hyvin. Laita yv:tä jos haluat verrata enemmän tai kysyä esim.jotain sellaista mitä ei ehkä täällä foorumissa kannata tai halua tuoda julki.
Ja sitten saai:lle. Jotain on jo transiittien myötä tullut. Ja sisarukset on ollut helisemässä. Myös hoitohenkilöt ovat jopa saaneet tuta, kun asiat ei ole sujuneet pojan mieliksi.
Näiden asioiden myötä olen joutunut hakemaan useasti hoitoapua, kun en ole jossain vaiheessa jaksanut omaa arkea pyörittää. Pääsääntöisesti olen pojan itse hoitanut, vaikka
välillä usko loppuukin.
Kiitokset myös Missalle !
Yv:tä kehiin, jos siltä tuntuu. Pirpaliina