Niin epäloogiselta kun tuo kuulostaakin, niin lähdin viime yönä unessa sotaa pakoon Unkariin.
Lähdit pois olotilasta, jossa on liikaa puristavaa tuttuutta.
Lähdit etäiseen mutta läheiseen maahan, uuteen olotilaan, joka vastaa riippumattomuuteesi ollen kitkemättä sinua juuriltasi.
Ensin lähdin Venäjälle (ilman viisumia!), siellä oli rajalla vastassa joku, joka kiirehti minut rajan yli, vaikka tiesi ettei viisumia ole.
Ei lupaa muutokseen...,
kunnes päätit ottaa jättiharppauksen yli näennäisen sitovien esteiden.
Lähdit ensin sinne, mistä voi astua suurempaan vapauteen välikätesi turvin.
Venäjällä törmäsin sitten johonkin laitapuolen kulkijaan, jonka kanssa vietin päivän ja seuraavan yön (ihan nukkumalla, ei muuta). Siinä sitten totesin, että olen menossa Unkariin, ja jään sinne, jos siellä on hyvä olla.
Satunnainen suhde voi olla tärkeä lenkki siirtymällesi.
Se auttaa sinua erottamaan toisistaan reaalitilanteesi ja
ihannetilasi,
sen mistä ja mihin voit siirtyä.
Silti tiedät arvioivasi itseäsi
valintojesi puntarissa.
Sitten unessa vilisi mm. koira, jonka takia päivittelin, että voi kun sairastelisi vähemmän, niin menisi vähemmän eläinlääkärimaksuja. Ja musta pörröinen kissa, joka ensin raapi, mutta joku rankkurin tapainen toi sen takaisin, ja sitten se muuttuikin valkoiseksi. Se oli oikein rotukissa.
Koirahan on ystävä ja itseäsi sitovat velvollisuudet - samalla kertaa.
Pohdit, onko sinulla varaa syntyviin elämänkustannuksiin.
Musta kissa on kuin epäonnen merkki, joka ensin tuntuu pahalta,
mutta joka käsittelyssä muuntuukin vastakohdakseen:
rotukissa sinussa korjaa koko potin - hallussaan koko valkoisuuteen kätkeytyvä värisuora!
Minulla on omat epäilyni tästä kaikesta, mutta kertokaapas tekin fiiliksiänne
Nimenomaan fiiliksistä...
