seuraava »

[Dimma]

Vielä noista nousu-skorpparin ominaisuuksista tuli mieleen herkkävaistoisuus eli anturit ovat tarkat mitä muihin ihmisiin tulee. Samalla tavalla hyviä ihmistuntijoita kuin nousuneitsyet.

[Tähdenvalvoja]

Täällä imoittautuu vielä yksi suomen leveyspiireillä yleisimmän nousumerkin edustaja. Olen varsin repivää sielullista elämää viettänyt ja tarve rauhoittaa ainakin joku alue stabiiliksi on kova. Tällä hetkellä koen suurta tarvetta kehittää sielullista moraalia ja muutenkin kasvaa ja tutkia elämän mysteerejä. Tarvitsen vapautta,anteeksiantoa ja ymmärrystä. Mutta myös paljon kiihottavia seikkailuja ja valitettavasti: myös omia salaisuuksia. Oman huoneen tai kassakaapin jonne voi piilottaa ne valonarimmat ajatukset. Jotka luultavasti ovat kuitenkin hyvin inhimillisiä ja tavallisiakin, mutta tuntuvat kielletyiltä ja salaisuuksilta...

[johannatuuli]

Täällä myös yksi nousu-skorppari. Kovin tutulta tuntuu useimmat näistä kuvauksista.
Olen usein saanut kuulla silmieni vangitsevasta katseesta ja ilmeikkyydestä. Flirttailusakin taidan vahvimmin osata käyttää silmiäni. Sanat ei luonnistu niin hyvin.
Seksuaalisuus on tärkeä ja vahva voimavara. Vaadin myös kumppaniltani paljon sillä saralla; tylsyyksiä ei jaksa, vaihtelua ja villiä olla pitää. Ja kuten Asterix sen osuvasti sanoi; minäkin etsin täydellistä yhteisymmärrystä sekä seksin että sielun kanssa.
Todellakin, päänsisäinen monologi pyörii lähes taukoamatta. Joskus on erittäin vaikea saada sitä ulos mitenkään järkevässä muodossa.
Tähdenvalvojan tapaan myös minä tarvitsen salaisuuksia. Päiväkirjaan tulee raapusteltua syvimmät tunnot ja ahdistuksen aiheet. Joskus oli hankintalistalla lukollinen kaappi, kun ex oli vähän turhan utelias salaisten ajatusteni suhteen. Hänen oli todella vaikea ymmärtää etten millään voi kertoa kaikkia juttuja kenellekään.

[Artemis]

Nousevat skorpionit ovat syvästi tuntevia mutta eivät sitä kaikille kuuluta, se on siellä piilossa. Älykkäitä ja tunnollisia ihmisiä kokemukseni mukaan.

[Satu]

Pakkohan meitsinkin oli heittää lusikka tähän keitokseen... Mulla vaan löytyy tuota Skorpparia monesta muustakin paikasta kuin nousumerkistä, että vaikutteita tulee sieltäkin.. 

Miekin olin teini-ikäisenä kotioloissa syrjäänvetäytyvä, luin ja kirjoittelin paljon. Miihailen yhä paljon päässäni kaikenlaista enkä kerro muille lähimainkaan kaikkea ääneen - ja sekös ottaa immeisiä joskus kupoliin... Ristiriitaista kyllä, toisaalta olen hyvinkin sosiaalisen ja nauravaisen ihmisen maineessa, mutta vaadin aika-ajoin omaa tilaa ja rauhaa, muuten alkaa ahistaa...

Siitä nuoruudesta vielä... Mulla tuntui olevan jossain mielessä nuorilla hartioilla vanha pää, koska just niinä vuosina lähi- ja tuttavapiiristä kuoli monta ihmistä ja muutenkin elämä järkkäili kaikenlaisia jäyniä. Sekin näkyy yhä, olen aikas hyvä olemaan muille olkapäänä, kun itellekin on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Muiden ei ole sitten niinkään helppo olla olkapäänä mulle, kun ajatusmaailmat saattaa olla niin eri planeetoilta.

Ne silmät on tuttua tarinaa, itte kattelen maailmaa tumman sammalen vihreillä silmillä tuuheiden kulmakarvojen säestyksellä. Ehkä mie oon vähän semmoinen tarkkailija luonteenakin, vaistoan hyvin helposti toisten mielialoja ja "auroja", myös sen, pidänkö jostain ihmisestä eli en. Jos saamani ensivaikutelma on jotenkin negatiivinen, niin voi sentään... Olemukseni on - kaikista peittely-yrityksistä huolimatta - kuin avoin kirja: siitä näkyy kauas niin hyvä kuin pahakin tuuli... 

Sen päänsisäisen hurpattajan tunnistan myös: miehän höpötän itekseni KOKO AJAN  Tosin välillä myös ihan oikeestikin ja muiden ihmisten kanssa..

Olen muuten syntynyt klo 9:20, kun joku sitäkin tietoa oli vailla... 

[Eufrasyne]

Heip Patty 

Minulla myöskin noususkorppari poika ja itse noususkorpparina tiedän mitä tuleman pitää..   :

Nuori noususkopu vetäytyy välillä omiin oloihinsa, järjestelee  omia ajatuksiaan, joita ei vahingossakaan kerrota muille..

Kun ikää tulee, niin kyllä jonkin verran avautumista tapahtuu, mut
osan pitää kuitenkin aina itsellä.

Pakottamalla ei kuitenkaan sitäkään vähää irti saa.. on vain oltava kärsivällinen ja odottaa että poikasi itse haluaa avautua   :

Mutta, sano et olet valmis jutteleen heti kun hän sitä haluaa, jos sen missaa niin vetäytyy takaisin.. 

Itse olen samoilla linjoilla kun Tähdenvalvoja

Täällä imoittautuu vielä yksi suomen leveyspiireillä yleisimmän nousumerkin edustaja. Olen varsin repivää sielullista elämää viettänyt ja tarve rauhoittaa ainakin joku alue stabiiliksi on kova. Tällä hetkellä koen suurta tarvetta kehittää sielullista moraalia ja muutenkin kasvaa ja tutkia elämän mysteerejä. Tarvitsen vapautta,anteeksiantoa ja ymmärrystä. Mutta myös paljon kiihottavia seikkailuja ja valitettavasti: myös omia salaisuuksia. Oman huoneen tai kassakaapin jonne voi piilottaa ne valonarimmat ajatukset. Jotka luultavasti ovat kuitenkin hyvin inhimillisiä ja tavallisiakin, mutta tuntuvat kielletyiltä ja salaisuuksilta...

                       

[Eufrasyne]

Heissan annaelen 

Tosta kielen kärkevyydestä.. itselläkin joskus sama juttu ja kun on tuo    -    niin johan tarvittaessa tuleepi aikas "pistävää" tekstiä..

Missäs sun merkkari luuraa? Kaikki muutkin noususkoput kommentteja.. 

[Satu]

Heissan annaelen 

Tosta kielen kärkevyydestä.. itselläkin joskus sama juttu ja kun on tuo    -    niin johan tarvittaessa tuleepi aikas "pistävää" tekstiä..

Missäs sun merkkari luuraa? Kaikki muutkin noususkoput kommentteja.. 

Mulla on merkkari skorpparissa. Jos se liittyy kerran viestintään, niin mulla se näkyi nuorempana just kykynä kirjottaa vaikka päiväkirjaa ja vatuloida asioita sivukaupalla. Suullisessa viestinnässä se näkyi tietynlaisena ajattelemattomuutena ja lörpöttelynä: sanoin ensin, mietin vasta sitte ja tulin loukaanneeksi ihmisiä tahtomattani... Onneksi tuo vm. on pikkusen korjautunut nyt aikuisena...

Nykyviestinnän aikaan miun sähköpostit ja tekstarit venyy huimiin mittoihin. Onnekseni löysin taas kyvyn kirjoittaa käsin kirjeitä, sillä on aivan mieletön terapeuttinen vaikutus! Vähän niinku Harry Potter-kirjoissa Dumbledoren tapa valuttaa ylimääräiset ajatukset taikasauvan kautta ajatuseulaan...

[Jasca]

Juu...nousu    täälläkin. Joku kyseli aiotaanko me valloittaa koko maailma, mutta ei meitä varmaan tavallista enempää ole. Muistelen edelleen jollain kurssilla olleen maininnan siitä, että astrologian piirissä on paljon skorppareita. Sillä eitä varmaan vilistää täällä foorumillakin ihan mukavasti. Kivaa porukkaa!   

[Eufrasyne]

Satusko, juu samoja juttuja täällä...

Turhat lörpöttelyt jäänyt aikas vähiin ja omista jutuistani en kyllä edelleenkään paljoitakaan huutele   

Hyvän ystävän kanssa jutustelut kyllä saattaa venyä pitkäänkin 

itse myös aloin taas kirjoittelemaan ihan käsin päiväkirjaa monen vuoden tauon jälkeen ja kylläpä sitä texiä piisaakin   

Käsin kirjoitettuun saa jotenkin tunnetilatkin aivan erilailla mukaan ja niin tosiaan terapeuttista   :

[Esmiralda]

Täällä ilmoittautuu yksi noususkorppasi mukaan!

Tässä suunnassa olenkin saanut opetella tuntemaan aika uutta itseäni, sillä luulin itseäni alunperin aivan toiseksi. Oikeastaan hurjan mielenkiintoista. Noususkorpparina olen ollut itse ongelma itselleni, en muille kuten Astrerix tuolla. En myöskään ole tiennyt itseäni niin moninaisen voimakkaana seksuaalisena olentona kuin sitten tietyt tilanteet ja elämänhetket ovat valottaneet. Kyllähän siitä hämmentyy. Silloin olen kääntynyt tuon seksuaalisen 'skorpionin' puoleen ja etsinyt sieltä ymmärrystä. Aurinkorapu on varmaan ollut pehmittämässä ja myös hyvin piilottamassa tuota syvintä osaani. Kuu-kalatkin varmaan puolestaan kätkeneet ja antaneet minusta rauhallisen ja vähän salaperäisen kuvan.

Noususkorpionin äidille sanoisin, että tosiaan se mietteliäisyys on rankka homma. Poikani on skorpioni, valvoo joskus yötkin. Mutta heissä on myös voimaa ja viisautta oppia tuntemaan itseään. Ja jos vierellä on ymmärtäväinen, ei millään lailla tuomitseva ilmapiiri, myös hienotunteisuutta kannattaa vaalia, niin tuo poika puhuu tiettyinä hetkinä enemmän kuin arvaatkaan. Minut poikani on yllättänyt usein positiivisella tavalla.

[Satu]

Satusko, juu samoja juttuja täällä...

Turhat lörpöttelyt jäänyt aikas vähiin ja omista jutuistani en kyllä edelleenkään paljoitakaan huutele   

Hyvän ystävän kanssa jutustelut kyllä saattaa venyä pitkäänkin 

itse myös aloin taas kirjoittelemaan ihan käsin päiväkirjaa monen vuoden tauon jälkeen ja kylläpä sitä texiä piisaakin   

Käsin kirjoitettuun saa jotenkin tunnetilatkin aivan erilailla mukaan ja niin tosiaan terapeuttista   :

Juu, mullakin on tietty ihminen, kenen kans voin keskustella ihan mistä vaan, eikä siinä kelloa katella... Just hänelle kirjoitin myös ihan kauhian pitkän kirjeen täs viikolla (13 sivua A4..) ja sen jälkeen oli kyl aika tyhjä olo...

Käsin kirjoittamisessa on muuten sekin tärkeä näkökulma, että joutuu ihan oikeesti harkitsemaan mitä ja miten siinä paperilla sanoo. Tietsikalla on liian helppo höpistä, mitä sylki suuhun tuo ja tulla muutenkin väärinymmärretyksi. Käsialasta on paljon helpompi päätellä kirjoittajan mielialoja kuin tämmösestä tasasesta tekstistä. Esim. tädilläni käsiala kutistui ja muuttui tärisevän näköiseksi heti tyttären kuoleman jälkeen, samoin itelläni, kun olin ex-työpaikassani liian tiukalla!

Mie olen harmitellut kovasti sitä, että lasten syntymän jälkeen "kirjoitusrauha" meni (nyt tästä tietysti joku älähtää..  ). Se olis ollut monta kertaa niin kipeästi tarpeen... Fakta on kumminkin se, että jos haluan saada päiväkirjaan tai kirjeeseen jotakuinkin tolkullista tekstiä, niin rauhaa ja hiljaisuutta ON OLTAVA! Nyt mulla on monen vuoden asiat pääni sisällä samanlaisena sekamelskana kuin lasteni huone just tällä hetkellä. Siinä tulee menemään kotvanen ennenkuin kaikki on purettu ulos - ja sitten on taatusti typötyhjä olo...

Kuka se muuten aiemmin kertoikaan poikansa valvovan öitä? Mulla oli teini-ikäisenä ihan sama juttu! Saatoin viikonloppuina kuhkia lukemassa, kirjoittamassa tai kasaamassa isoa palapeliä aamu-kolmeen - ja vastaavasti nukuin myöhään iltapäivään.. 

[Asterix]

Tosta kielen kärkevyydestä.. itselläkin joskus sama juttu ja kun on tuo    -    niin johan tarvittaessa tuleepi aikas "pistävää" tekstiä..

Missäs sun merkkari luuraa? Kaikki muutkin noususkoput kommentteja.. 

Minulla on    ja läppää tunnetusti
lentää suu sanallisesti
ja kirjoituksissa parillakin eri kielellä.

Nyt et usko... Merkurius mulla luuraa kaksosissa  että kommenttia tulee, ja kuin tykin suusta, kun vauhtiin pääsen 

On se jännä 

annaelen

Olenko minä vainoharhainen,
kun alan jo epäillä, olemmeko me syntyneet paitsi samana päivänä,
niin vielä samassa paikassa ja kellon lyömälläkin,
kun nuo aspectit on niin samat..?

[Barrett]

Itsekin allekirjoitan useimmat täällä mainitut ominaisuudet . Itse näytän ulkoisesti lempeältä, eloisalta vaa'alta ja käytöksessäkin se yleensä, ainakin vieraampien ihmisten kanssa, on se hallitsevampi puoli, mutta "syvissä vesissä...". Tunne-elämä on voimakasta, intohimoista, valikoivaa ja pinnan alle pyrkivää. "Höpöttelytasolle" kaikki ihmiset ovat tervetulleita, mutta syvemmälle vaaditaan jo huomattavasti enemmän. Halu sulautua toiseen monella tasolla on äärettömän vahva, ja harva herättää vastakaikua.

[Asterix]

Olenko minä vainoharhainen,
kun alan jo epäillä, olemmeko me syntyneet paitsi samana päivänä,
niin vielä samassa paikassa ja kellon lyömälläkin,
kun nuo aspectit on niin samat..?

Ollaan me sentään eri vuonna syntyneitä, mikäli oikein käsitin  Itse olen kiinalaiselta merkiltäni rotta, sinä Asterix olit muistaakseni vuohi? Joten ei huolta  Pitäisi melkein perustaa uusi topic aiheesta "Ollaanhan me edes jotenkin erilaisia, eikö niin?" 

Taas yksi härkämies nurkuu mun sähköposteillani... En jaksa enää vastatakaan hänelle.

annaelen

Puu Jänis olen.