Tiedä nyt tele- vai sympaattinen uni, ette halua kuulla, mutta kerron sen kuitenkin:
Olin Linjoilla " epämääräisessä porukassa " juttelimme huumeista, jolloin eräs heistä totesi " tämän Ossy Osborne huumeen " olevan parasta ja tarjosi meille kahvinpapuja pureskeltavaksi. Pureskelin ja ne tuntuivat minulle sopivilta.
Halusin saada lisää ja tiesin sopivan pikkuputiikin olevan jossain lähellä, katu oli muuttunut tosi huonoon kuntoon, kun laskeuduin Hämeentielle. Joltakin Linjalta sen kaupan löysin, Hämmästyin, koska hyllyt olivat täynnä joululahjapaketteja, vuorollani totesin joulun olevan jo ohi, mutta olisiko teillä pahvinpapuja?
Rouva, kypsemmässä iässä oleva, arveli minun tarvitsevan ensin lahjan, ne olivat ilmaisia. Osoitin erästä pakettia, hän toi kaksi ja avasi itse sen, siellä oli Wollis ja gromit pehmolelu, ei tämä ole hyvä, ja avasi toisen siellä oli samanlainen, saat ne molemmat. No hyvä, mutta onko teillä niitä papuja?
Mies kaivoi esiin suuren paketin, tässä pitäisi olla, totesi. En minä nyt noin paljon tarvitse, hän purki sen pienempiin osiin, sain paketin ja lähdin.
Unohdin maksaa, joten menin takaisin, he olivat käyneet jo nukkumaan.
Verhon takaa kysyin hintaa, se olisi 15 euroa, heitin setelit heille.
Rouva kysyi kuinka pitkä matka sinne on Mäntsälästä? Arvelin olevan noin 250 km. Joukko tuntemattomia ihmisiä ja bussi odottivat minua.
Siinä hyvää HUUMETTA.