Hei Ystäväin
Huomenna ordoksit tekevät yövalluksen kirkon ympäri
- kirkon kelloja soitetaan öiseen aikaan
- kaunis ja hiljainen vaellus kirkon ympäri kynttilöiden kera 
Elämänilo Suuri viikkoPääsiäistä edeltävän Suuren paaston ja sitä seuraavan
Kristuksen ylösnousemuksen juhlan väliin jää viikko,
jota meillä Suomessa nimitetään
Suureksi viikoksi.
Siitä käytetään myös nimitystä
Suuri ja Pyhä Viikko.
Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet:
hiljainen viikko ja piinaviikko.Suuren viikon ensimmäisistä kolmesta päivästä
ei ole useimmille ihmisistä muodostunut selkeää kuvaa
päivien kirkollisesta tarkoitusperästä.
Usein Suurta viikkoa pidetään kauniina traditiona tai tapana,
itsestään selvänä, kalenteriin kuuluvana osana.
Pidämme helposti sitä arvostettuna vuosittaisena tapahtumaviikkona, '
jota on noudatettu jo lapsuudesta saakka.
Ihailemme viikon kauniita ja vaikuttavia jumalanpalveluksia, menojen komeutta.
Mutta loppujen lopuksi pääsiäispöydän touhuaminen taitaa nousta
useimpien pääaiheeksi tuolla viikolla.
Kunnianarvoisa isä Alexander Schmemann kysyykin aiheellisesti:
Kun viikko ja pääsiäinen ovat ohi,
jatkamme entiseen tyyliimme normaalia elämäämme.
Mutta ymmärrämmekö todella tuon viikon tapahtumien merkityksen.
Ymmärrämmekö, että maailman aikanaan hylätessä Pelastajansa
ja Hänen kuollessa ristillä, ”normaali elämä” tuli loppuunsa
eikä ollut enää mahdollista kenellekään.
Silloin ”normaalit” ihmiset huusivat: ”Ristiinnaulitse!”
ja he sylkivät Hänen päällensä ja ristiinnaulitsivat Hänet.
He vihasivat ja tappoivat Hänet juuri sen vuoksi,
että Hän oli häirinnyt heidän normaalia elämää.
Tuon ”normaalin” elämän ihmiset pitivät todellakin enemmän pimeydestä
ja kuolemasta kuin valosta ja elämästä.
Jeesuksen kärsimys ja pääsiäinen merkitsivät loppua tuolle maailmalle
ja niin on ollut siitä lähtien.
Tuo loppu saattaa kestää vuosisatoja
ja se ei muuta tämän elämämme ajan luonnetta silti ”lopun ajoiksi”.
Suurella viikolla on omat teemansa eri päiville. Kun Suuri viikko alkaa,
tunnelma kirkossakin vaihtuu surullisemmaksi edeltävän viikonvaihteen –
Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain kuoleman voittamisen ilosta. Eilinen ilo on nyt hiljaisuutta ja pidättyväisyyttä.
Palveluksissa luetaan Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumit kokonaisuudessaan
sekä Johanneksen evankeliumi 13 luvun 30. jakeeseen asti.
Suuren viikon kolmea ensimmäistä päivää kutsutaan ns. sulhaspäiviksi tai yljänpäiviksi,
koska näinä päivinä aamupalveluksissa lauletaan aamupalveluksen troparina:
" Katso Ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija,
jonka hän valveilta löytää; vaan kelvoton on se, jonka hän löytää suruttomana.
Varo siis, minun sieluni, ettet unen valtaan vaipuisi,
ettet kuolemaan tulisi heitetyksi ja ulkopuolelle Valtakuntaa suljetuksi;
vaan herää ja huuda: Pyhä, Pyhä, Pyhä olet sinä, Jumala;
Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden armahda meitä." Tällä ja muilla vastaavilla veisuilla meitä muistutetaan
olemaan viisaiden neitsyiden kaltaisia,
jotka olivat valppaina ja valmiina Yljän saapuessa.
Suuren maanantain teemoina ovat
viikunapuun kuivattaminen ja patriarkka Joosef, vapaaehtoisen ja nöyrän kärsimyksen esikuva.
Viikunapuun symbolinen kiroaminen kuvaa mm. synnin kuivattamista
ja puun olotila, sielua, jossa ei ole hengellistä hedelmää.
Suuri tiistai on hiljaisen odottamisen aikaa,
joka kutsuu meitä kaikkia lähtemään Kristuksen kanssa Öljymäelle.
Päivän teemoissa ovat esillä etenkin tietoisuus maailmanaikojen lopusta
ja meidän kaikkien seisomisesta jonain päivänä viimeisellä tuomiolla.
Suuri keskiviikko on eräänlainen kulminaatiopiste,
Kristuksen viimeinen viikko kääntyy silloin kohti loppuhuipennustaan. Tämän päivän teemoina ovat Kristuksen voitelu ja Juudaksen kavallusteko.
Koska Kristuksen kärsimyksen katsotaan alkaneen keskiviikkona,
siitä on tullut
jokaviikkoinen pysyvä paastopäivä.
Suuren torstain teemana on Kristuksen viimeinen ateria
ja ehtoollisen asettaminen – uusi liitto. Suuren torstain palveluksessa pyhitetty Ruumis ja Veri "varastoidaan"
tulevan vuoden sairaanripityksiä varten ja näin kaikki,
jotka vuoden mittaan esim. sairaaloissa ja kodeissa osallistuvat ehtoolliseen,
nauttivat silloin Suurena torstaina pyhitettyjä lahjoja.
Suureen perjantaihin sisältyvät niin apostoli Pietarin kolminkertainen
Kristuksen kieltäminen kuin Kristuksen kärsimysten huipentuminen - ristiinnaulitseminen.
Suuren perjantain illalla on Kristuksen hautauksen muistojumalanpalvelus,
joka liturgisen järjestyksen mukaan kuuluu seuraavan päivän
eli Suuren lauantain palveluksiin.
Meillä tämä jumalanpalvelus on kuitenkin tapana toimittaa
Suuren perjantain illalla.
Suurena lauantaina muistellaan Kristuksen kuolemaa ja tuonelassa käyntiä,
millä teollaan hän johdatti aikaisemmin kuolleet takaisin elämään.
Suurena lauantaina toimitettavassa liturgiassa saamme kokea ensimmäiset viestit tulevasta.
Palveluksen aikana kirkon tekstiilit ja papiston vaatetus vaihtuvat tummista valkeiksi.
Kuolema on voitettu, pian on ilon aika.
Suuren lauantain palvelukset päättyvät ennen puoltayötä toimitettavaan puoliyöpalvelukseen.
Palvelus päättyy vähän ennen puoltayötä ja kohta uskovaisten odotus täyttyy.
Alttarista alkaa kuulua papiston laulu:
"Sinun ylösnousemistasi Kristus Vapahtaja, enkelit veisuin ylistävät taivaissa,
tee meidätkin maan päällä otolliseksi, Sinua puhtain sydämin ylistämään."
Valo tuodaan alttarista ja kaikki tuohukset ja valot sytytetään.Sunnuntaina onkin sitten Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemusjuhla – juhlien juhla. Odotus on palkittu, pitkä valmistautumisen aika on takana, Kristus on ylösnoussut.
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/paasiainen/suuri_viikko.htm
