...
Jos olisin Jumala en epäilisi motiivejani-
No on täällä hauskaakin, mutta myös minusta turhaa problematiikkaa. TAI siis.. jos ei loisi inkarnaatiokiertoa ei loisi karmaa, jonka polttaminen tuo mutkia matkaan ja yhtaikaa irrottaa tästä-[/color][/center]
"Motiivit näkee Jumala" - sanotaan - mutta ihminen elää motiiviensa ristiaallokossa etsiytyen turvalliseen satamaan, siihen "taivaaseen".
"Kehäytymisestä on kyse", sanoisi varmaan muuankin Jumala-keskustelija.
Mistä karma alkaa ellei siitä, että kokonaisuus lähtee joiltakin osin liikkeeseen, vajentoon, mutta johon osallistuu myös "kotona olevainen" - ydin taikka alkulähde taikka...
Siten - kotoperspektiivistä katsottuna - karma on osaluomistapahtumien muodostama eheä, mielekäs ja tarkoituksellinen, so. päämäärähakuinen suuntautuminen itsensä toisinkin ymmärtämiseen kokemuksellisesti.
Kuinka voin ymmärtää itseäni toisinkin ellei sen välivaiheen kautta, etten yhtäkkiä ymmärräkään itseäni! - Siinä koko ihmiselämän ihme: vajentamalla itseään sijoittaa olemiseensa enemmän, muutakin, toisinkin.
Karman polttaminen on itse asiassa karmisten tekijöiden vapauttamista - perimmäisenä oman vapaan tahtonsakin siunaamista maan multiin.
Siten karman läpikäyminen tuottaa kiertokulun huipentumista pisteeseen, josta lähdettiin karmistumaan.
Sehän on... sehän ompi... UNESTA HERÄÄMISTÄ!
No mitä ILOA on loppujen lopuksi luoda systeemi, josta voi sanoa, harha se on? Muu taivas kyllä todellakin ON. Et ole tainnut käydä regressiossa ja korkeammissa ulottuvuuksissa?
Ajatella jos Jumala vastaisi tähän ketjuun.. vaihteeksi.. Harha on mielen tapahtuma eli käsityskuilu, johon samastutaan niin, ettei nähdä sen sisältyvän todelliseen.
Ihmisellä on kyky luoda lisää sitä, mihin samastuu.
Siten uni ruokkii unta - siihen asti, kunnes unehtija havahtuu omaan tarkkailevaan tietoisuuteensa, so. läsnäolon pakottamattomaan voimaansa.
Olen viivähtänyt yhdentasoisessa taivastilassa, jossa tajusin aina olleeni/mme olemassa - eli mitä on IKUISUUS koettuna; mitä on olemassaolon ikuisuus.
Se on samaa kuin nähdä, mistä turvasatamasta lähteekään purjehtimaan myrskyyn - tietäen sen olevan katoava luomus elämänseikkailua itselle luotuna.
Jumala vastaa tähän ketjuun juuri siinä määrin,
kuin suotimemme antavat itseillemme "rakoväliä".
Puhdistava tietoisuus = "rakovalkea"