Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10 ... 17
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kirkkoon kuuluminen/ ei kuuluminen  (Luettu 131231 kertaa)
0 jäsentä ja 9 vierasta katselee tätä aihetta.
sarisaa
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 21


Profiili
« Vastaus #105 : 18.04.2006 00:49:11 »

HEI KAIKELLA RAKKAUDELLANI SINULLE KASTE ON TÄRKEÄ JA MINÄ OLEN KULKENUT ERONNUT JA LIITTYNYT ETSINYT KUULLUT JA TOIMINUT HERRA KUTSUU MYÖS KUT ETSIT JA SYDÄMMEN USKO ON TÄRKEÄ SE YHDISTÄÄ MINÄ ITSE JANOSIN SITÄ VOITELUA MINKÄ JEESUSKIN SAI PYHÄN HENGEN VOITELUN ORTODOKSINEN USKO SEN TOI HERRA ILMESTYI LOPULTA MINULLE NÄIN KÄSITIN KAIKEN TUNTEEN YLLÄ OLEVANA IÄISYYTENÄ OLI ENSI O JA SITTEN A. YMMÄRISN ETTÄ TUO O OLI ALKU SYNTYMÄ MISTÄ TUO IÄISYYSHIUKKASET TULIVAT TUON TUNTEEN KANSSA NAINEN SEN SYNTYMÄN KÄSITTÄÄ HELPOSTI JA SITTEN OLI A JA KÄSITIN SEN TARKOITTAVAN ALKUA ELI PALATAAN ALKUUN JÄLLEEN TUOHON SYNTYMÄÄN NÄIN EI OLE ALKUA EI LOPPUA KÄSITIN SEN KUTEN TUON JÄRJESTYKSEN. NÄIN NE PUNAISINA VANHANMALLLISINA KIRJAIMINA. JA SAMALLA SAIN TIEDON SIUNATA ITSE ITSENI MUISTAN VIENEENI KÄTENI MYÖS SYDÄMMELLENI. EN TIENNYT NOISTA ENNEN. MIETIN MISSÄ USKONNOSA OLISI TUO A JA O OLI HURJAA MIETÍN MITÄ TEEN OLENHAN VAIN MITÄTÖN JA VIELÄ NAINEN MIETIN PITÄÄKO UUSI PERUSTAA. SITTEN TUO ORTODOKSIA OMISTAA NUO KIRJAIMET SE OLIKIN YLLÄTTÄVÄN LÄHELLÄ
EN TIENNYTKÄÄN TULEVAN LAPSENI ISÄLL
 OLI PAIMENSANOMAT LEHTI JA SIINÄ TUO NIMI.. SITTEN VUOSIA SIITÄ KULKI JA TAPASIN EÄÄN TOSIUSKOVAN JOKA OLI SUUREN SAARNAAJAMIEHEN POIKA ITSEKIN KUULU PROFETIOISTAAN. ENSIN KUN NÄIN PROFETOI MINULEE KAIKKEA MITÄ EN ODOTTANUT. KATSOI LÄPI ENSI NÄKEMÄLTÄ TAIVAAN VAALEILLA SILMILLÄLÄÄN. POIKAMIES KUULUISA TRI. VAIKUTTAA HYVÄLLÄ TAVALLA KANSAANSA YLI RAJOJEN JA MINULLA OLI USKOMATON JOHDATUS MIKÄ VOISI SANOA KAIKESTA MUTTA OLI IHANA OPPIA TUNTEMAN HÄNET. YKSI ASIA MM. AJATTELIN KYSYÄ HÄNELTÄ SEURAAVAN KERRAN KUN TAPAAMME MITÄ TUO ORTODOKSIA TARKOITTAA HÄN VASTASI MINULLE KUN ISTUIMME PÖYDÄN ÄÄREEN EN EHTINYT EDES AJATELLA - ORTODOKSIA TARKOITTAA OIKEAA SUORAA OPPIA OIKEA SUORA OPPI. HÄN OLI ITSE VANHALESTADIOLAINEN JA HYVIN TUNNOLLINEN. EI TARVINNUT TELEVISIIOTA EI OLLUT VERHOJA POIKAMIEHELLÄ JOKA KYLLÄ ARVOSTI NAISEN KORJUUN LAHJOINEEN KORKEALLE. HÄN SANOI TÄRKEIN ON SYDÄMMEN USKO.
PAASTON OLEN KOKENUT TODELLA PUHDISTAVAN JA SUOJAAVAN SIELUN KUN JOULUN JA PÄÄSIÄISEN ALLA OLEN PAASTONNUT. EHTOOLLINEN ON TODELLINEN MITEN KIRJOITETAAN JA SYNNINTUNNUSTUKSEN JÄLKEEN KUN OLEN SEN HERRALLE PUHUNUT OLEN PUHDAS JA MAAILMA IHMEESTI VALOA TÄYNNÄ. SYDÄN ON EHTOOLLISEN IHANUUDEN HIENONA LÄMPÖNÄ TUNTENUT. SIUNATULLE IKONILLE OLE HUOLENI VIENYT TUOLLE ALTTARILLE JA IHMEET SAANUT SUOJAN KUULIJAN YSTÄVÄN AUTTAJAN. ALTTARI, IKKUNA ON TUO. KYSY ROHKEASTI JOS TUNNET YHTÄÄN NIIN KYSY. TÄMÄ ON OLLUT PALJON MAANLÄHEISTÄ LÄMMINTÄ. EI ULKOKULTAISTA, KAIKKIALLE PAHA KULKEUTUU SEKIN ON TOTTA OLEN KUULLUT MUTTA HERRA ON. KUN SINULLA ON OIKEA ISÄ OHJAAMASSA SAAT TUET NEUVOT. MISTÄ HYVÄ IKONI MYÖS. ENKELI SINULLE
MYÖS LUTERILAISEN JUMALAN OLEN KOKENUT TULEVAN MEDITAATIOSSA ILMOITTAMAAN MINULLE TOTUUDEN JOKA OLI TOTTA MIELTÄNI ASKARTANEESEEN KYSYMYKSEEN HÄN TULI KULTANA ILMAAN JA MINULLE TULI TIETO ASIASTA JOKA VAIVASI AVIOITUMISEEN LIITTYVÄSSÄ KYSYMYKSESSÄ VAIKKA SYDÄMMESSÄNI TIESIN KULKEVANI OIKEAA TIETÄ TAVALLAAN. JOS MINULLA OLISI NYT MAHDOLLISUUS MENNÄ NAIMISIIN OTTAISIN SEKÄ ORD. ETTÄ LUT PAPIN. ORTODOKSIA  LÄHENSI MINUT JEESUKSEEN. TOI HÄNET TIENÄ ISÄN LUO. RUKOILIN HÄNEN KAUTTAAN. HÄN ON IHANA.
ROHKEUTTA JA RAKKAUTTA ISÄ EI HYLKÄÄ.
Hei tämä on tosiaan itseäni mietityttänyt taas paljon ihan viime aikoina.

Kuulun kirkkoon, mutta perheemme ei ole koskaan ollut erityisen uskovainen. Joku pari vuotta sitten minua ensimmäistä kertaa alkoi mietityttämään kun tunnen olevani vain tapakristitty. Oikeasti ajatukseni eivät ole perinteisen ev. lut. kirkon mukaisia. Tästä huolimatta vielä tuohon aikaan en kuitenkaan konkreettisesti tehnyt asialle mitään, vaikka eroamista paljon mietinkin.

Olen kääntynyt nyttemmin enemmän ja enemmän sille kannalle, että itse asiassa eroaminen olisi minun tapani osoittaa kunnioitusta kirkkoa kohtaan, koska en harjoita aktiivisesti sen edustamaa uskontoa. Joka kuitenkin muissa tapauksissa on kaiketi ehdoton uskonnollisen yhteisön jäsenyyden ehto!

Toivoisin siis saavani teiltä apua, kommentteja, mielipiteitä kun uskovaisten ystävieni kanssa tästä aiheesta on hieman hankala keskustella rakentavasti  Undecided
tallennettu

TUULTEN TYTÄR SININEN MAAGINEN APINA KAKSONEN NOUSEVA SKORPPARI TULIHEVONEN Smiley
Mirjam
Vieras
« Vastaus #106 : 18.04.2006 08:25:29 »

Annoinkin vain esikuvan siitä, miten se OMA mieli on se, joka tulkitsee niitä tekstejä, joita itsekin olen kirjoittanut tälle foorumille!  Wink Smiley
Joten menihän se vihdoin perille!  angel

Mahtoiko... idiot2
Hyvä jos niin...  smitten
tallennettu
Keho
Vieras
« Vastaus #107 : 18.04.2006 08:36:47 »

Mutta tuo rahan pelko (oman ahneuden kohtaamattomuus) sokeuttaa niin monia sekoittamaan oman sisäisen kasvunsa ihan vain tavalliseen tiettyjen palveluiden ylläpitämiseen tarvittavan taloudenpidon uskontoon ja uskomuksiin.

Ei raha ja taloudenpito tee itsessään mistään 'ei henkistä' taikka 'ei pyyteetöntä', vain ihmismieli haluaa sen niin nähdä, jos on uskomuksien kerrostumia täynnänsä.

Surullista että 'sisuskalut' halutaan levittää fyysisen todellisuuden päälle...mutta mieli on sellainen, se tekee tepposiaan, kun haluaa paeta todellisuutta ....

Niin kauan kuin "henkinen kasvu" on pakoa todellisuudesta ja omien pelkojen maalaamista fyysisen todellisuuden päälle...

Ja jos oikein tarkkaan katsoo....
olisikohan valtio suurempi peikko kuin kirkko...jos peikkoja haluaa maalata.... ja luoda... 

Tyrkyttäminen on jotain, josta pyyteettömyys on kaukana...ei olemassaolevat palvelut, joita voi oman valinnan vapauden kautta valita....vapaasta tahdostaan! Tai olla valitsematta.

Tässäkin on hyviä esikuvia siitä, mitä sanoja OMA mieli ajatteli kirkon teoista sille omallekin henkiselle kasvulleen, kun sai purkautumaan noinkin rajusti teoistaan pienen tekstini teoilla.

Koskaan emme kuitenkaan voi syyttää ketään muita siitä tavastamme ajatella noin kuin sen Luojamme tekoja. Koska sehän tässä taaskin oli takana, kun auttoi tuonkin kaiken puhdistamisessa vain sen takia, että sitä uuttakin eli rakentavaakin luomisen ajatusta voisimme sisäämme tuoda ja sen avulla aloittaa aidot "kirkollisetkin" teot.

Sillä kukaan ei varmaankaan voi sanoa, etteikö olisi jo aika kirkollistenkinkin ajatusten uudistua, vastaamaan tämän päivän ihmisten tietoisuutta eikä puhumaan kuin pienille lapsille puhutaan. smitten
tallennettu
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #108 : 18.04.2006 09:07:31 »

No niin,taas alkaa tämä tekojemme kautta foorumilta lähteminen.

On se kumma,kun toisten Luoja on niin tuhoava,toisten rakentava.
Valinnan vapaudesta ei tietokaan.

Täälläkin on monta esimerkkiä,miten rakentavassa mielessä voidaan asioista keskustella.
Huolimatta mielipiteitten eroavaisuudesta.

Ja parempi puhua selkeästi,kuten pienille lapsille,kuin kieltä,jota kukaan ei ymmärrä!
tallennettu

Keho
Vieras
« Vastaus #109 : 18.04.2006 09:38:24 »

Kyllä tämä lähtemisen vimma näyttäisi olevan paikallaan jo monelle muullekin vain sen takia, ettei nähdä vieläkään metsää puilta vaan aina ollaan tekemässä toisista syyllisiä kunkin OMIIN tekoihin!  :Smiley

Mutta vielä tästä aiheesta itsestänsä niin kukahan sen syyttävän sormensa on opettanut "alamaisillensa" paremmin kuin se meidänkin luterilainen kirkko, jota tekoaan niin moni egomme taisi täälläkin vain pelästyä, kun tajusi mistä se omakin ajatusmaailmansa on peräisin. Sillä sehän tässä keskustelussa aina on tarkoitettuakin, että jokainen näkisi sen OMAN ajatusmaailmansa alkuperän, kun lukee sitä toisten tekstiä ja sen jälkeen tulkitsee siihen reagointiansa.

Eikä koskaan kuukaan toinen voisi siihen edes olla syyllinen, jos päättää SEN takia lähteä, ettei olekaan sen ajatusmaailmansa alkuperään tyytyväinen!  coolsmiley
tallennettu
Solarbion
Vieras
« Vastaus #110 : 18.04.2006 12:51:17 »

Kirkon "syyttävä sormi" on ollut niskassamme niin kauan, ettemme enää erota sitäkään, kuka luulee pärjäävänsä ilman ihmistä itseään.

Ja tällä tarkoitan sitä, että kirkko on itseisarvostanut itsensä korkeuksiin, johon sillä ei ole valtuutusta - koska kirkko ei voi tulla tietoiseksi itseydestämme.

Pyörittäessään tarpeisiimme vastaavaa yhteiskunnallista palvelusektoria kirkko on paitsi mekanisoinut taikka suoritteellistanut itseään myös tehnyt itsestään maailmallisuutta vaalivan mutta sielullisuudelle sokean kehäraakin.

Joka sielu-sokeus ilmenee siinä, ettei kirkolla ole näkemystä sielumme laajuudesta, syvyydestä ja ihmeellisyydestä - mutta kylläkin varoittavia sanoja "meille kertaalleen annetun" sielun menettämisestä.

Unohtaen näet alkukirkkona palvelleensa välittäjänä eikä erottajana ihmiselle ja hänen taivaskotilaisuudelleen - yhteydellemme läpinäkyviin mutta näkeviin olemuspuoliimme.

Tarkoitan "alkukirkollisuudella" ihmisen ylösnousemusjohteisen kehäytymisen taikka hänen menettämättömään taivassijaansa takaisin kuroutumisensa tukemista.
Niin että ensin kokoontuisimme ja yhdistyisimme hengessä, jotta voisimme yhdessä alkaa "hengen uudetkin luomisteot".

Silti - kaiken touhuamisensakin keskellä - kirkolta puuttuu juuri mainittu "itseys" eikä omaa tajuntaakaan löydy edes "jumalan sana" -monopolin takaa.

Hän, jolta tämä oma tajunta löytyy - miten onkaan hän painanut päänsä esiintyen kirkkonsa kaitsemana: kurittomana ja eksyilevänä sekä muotopuolena lampaana, johon vaikutetaan ja jota pelastetaan sekä jota tuomitaan - tai ainakin "tuomiopäivän koittamisesta milloin tahansa" varoitellaan.

- Kunnes on käymässä niinkin, ettei kukaan kohta enää kehtaa muistuttaa yhtikäs mistään itsetakeellisuudestamme, jottei syntyisi tietä riippumattomaan hengellisyyteen ja henkiseen itsenäisyyteen - Itse itselleen olemiseen.

Silti ilmaantuu Muistuttaja - tyttärinensä ja poikinensa.

Sillä todellinen "herätysvaikuttaja" voi olla vain hän, joka seisoo oman ajattelunsakin takana eli ollen lopulta perimmäisten motiiviensakin tasalla - lähempänä todellista Itseään kuin yksikään harhasidonnainen ajatuksemme erillisyydestä.

Ollen se Tie erillisyyskuvitelmista ykseystodellistumaan.

Joka jatkuu jatkumistaan kirkkomaan siunaamattomankin osan läpi,
mutta jättäen taakseen kirkollisenkin katoavaisuuden.

Sillä sitä ei voi siirtää taivaaseen, jolle kokemus taivaskotilaisuutemme meneillään olevuudesta ei ole totta - kuvitellessaan puuttuvansa sieltä, mistä ei ole lähtenytkään; luullessaan olevansa osaton siitä, jota todellisimmillaan aina on Itse oleva.

 :Smiley
tallennettu
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2752



Profiili
« Vastaus #111 : 18.04.2006 13:04:50 »

2funny

En lähde leikkiin mukaan.

Aiheeseen:

Ihmetyttää vaan,mistä tämä PELKO kirkkoa kohtaan syntyy?
Jos sen opeista itse on vapaa?Meillä on valinnan vapaus tässäkin asiassa.

Jotkut käyvät siellä samalla mielellä kuin museossa.Katselemassa taidetta.
Toiset kuuntelemassa musiikkia.Ja jotkut tuntevat saavansa lohtua kirkon sanomasta.

En usko henkilökohtaisesti perusoppeihin,mutten myöskään arvostele heitä,jotka kokevat sieltä lohtua saavansa.Se on heidän uskonsa ja valintansa.
Ei ole syytä tuomita heitäkään uskonsa takia,tai toimimme samoin kuin kirkko itse.

Miten se vanha sanonta menikään:"Jokainen tulkoon uskossaan onnelliseksi."
tallennettu

metsätonttu
Vieras
« Vastaus #112 : 18.04.2006 13:22:35 »

Hm.

Kirkko? coolsmiley

Ehkä tuo sana, käsite, jo merkitsee eri asioita ja ideaa ihmisille. Toisille se on konkreettinen rakennus, toisille instituutio, toisille osaa uskosta, jumaluudesta, arvoista.

Eli ehkä ei voi kiistellä jostakin ilman, ettei sanan merkitys ole piilossa taustalla. Puhutaan asian ohitse, ympäri ja ristiin.

Sitten vielä tuo 'kuuluminen'. Silläkin on eri merkityksiä, jollekin ei mitään muuta merkitystä kuin että ollaan siellä missä muutkin ihmiset yleensä.

Eilen istuin kauniissa merimieskirkossani ja ajattelin mikä ympäristö hyville soittajille, ja minkä musiikin antaakaan hyvät soittajat kauniiseen tilaan. Ja siinä sai yleisö istua, he näyttivät onnellisilta.

Musiikki oli enimmäkseen Vivaldia.

Minä tapasin ennen kirkkoa rokkipojan. Minun isäni soitti aikoinaan salaa viulua elosuojassa. Hän oli sen ajan rokkipoika. Vivaldi erotettiin papin urasta, koska hän sävelsi kirkkoon sopimatonta musiikkia, siis rokkipoika. Siinä se musiikki nyt kuitenkin soi ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Muutoksia on. Ei elämässä mitään voi kahlita. Vaikka joku aina yrittää.
tallennettu
Solarbion
Vieras
« Vastaus #113 : 18.04.2006 15:13:22 »

Pelko kirkkoa kohtaan syntyy tai pikemminkin toimii silloin kun ihminen haluaa irrottautua häntä rajoittavasta kirkollisesta umpiosta.

Pelko, hyökkäävästikin ilmaistuna, näet suojelee ja vapauttaa ihmistä olemaan jälleen Rakkaus.

On eri asia punnita kirkon merkitystä, asemaa ja roolia kuin tuomita muita näiden uskonnollisen vakaumuksen takia.

Edellinen pyrkii vapauttamaan ihmisen kirkollisuuden ahtaista raameista, kun taas jälkimmäinen pyrkii sitomaan ihmisiä kirkollisuuteen, kuriin ja nuhteeseen.

Toisaalta kirkon en ole havainnut niinkään punnitsevan omaa painoarvoaan kuin tuomitsevan hänen puolestaan, jonka kirkko uskoo tuomitsevan ihmisiä.

Eli mistä tuleekaan tuo tuomiovalta ellei ihmiseltä itseltään - hänen uskonjärjestelmistään, maailmankäsityksistään ja ihmiskuvastaan, joiden heijastumaa hänen luomansa jumala-kuvatus on.

Silti ihminen on katoamaton tietoisuusolento, kirkko taasen katoava, tiedoton instituutio.

Jokainen voi toki tulla uskollaan autuaaksi,
mutta jääden yhä tietämättömäksi siitä,
mihin autuus perustuu - kuinka autuus kestää.

Sillä autuus pohjautuu ja palautuu uskon ja varmuuden takaiseen tosi tietämiseen, siihen puhtaaseen, tietoiseen olemiseen, joka edeltää uskomista ja joka on yhäti jäljellä uskon tultua kumotuksi taikka todeksi eletyksi.
tallennettu
Keho
Vieras
« Vastaus #114 : 18.04.2006 15:20:49 »

Arkkitehtuuri, historia tai taide sekä musiikki ovatkin aivan eri asioita kuin se uskomusjärjestelmään perustuva idea, sen papin olemista se välikäsi Jumalan ja ihmisen välillä.

Sillä siihen tehtäväänsä sitä ei enää tarvita, koska meillä jokaiselle on jo se yhteys olemassa muutenkin eli se kait tässä aiheessa oli tarkoituskin keskustella, että miten sen kukin on kokenut omassa elämässänsä.

Joten pelot lienevätkin olleet sitä uskomusjärjestelmää ylläpitävien pappien tarpeista lähtöisin eikä suinkaan oikeasta Jumalasta. Elikkä siten ovat saaneet ihmisen elämät aisoihin siten kuin oli tarpeellista, pönkkittäessään omaa valtaansa. Muttei enää sellainenkaan ole tarpeellista vaan Rakkaudellahan tehdään jo tekoja niillekin, jotka eivät sitä kirkkoa itseään rakasta.

Eli ulkopuolisesta ohjauksestahan tässä vain ollaan vapautumassa, kun ei kuuluta kirkollisiin piireihin vaan luodaan se yhteys toisella tavalla - suoraan sydämistämme siihen Jumalammekin sydämeen, oman mielemme teoilla.  smitten
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #115 : 18.04.2006 17:47:20 »

Pelko saavuttaa, jos jo on olemassa pelon kasvava taimen.

Voiko tuomio satuttaa ketään sellaista, joka on turvassa omalta tuomiolta ja toisten tuomitsemisesta?
tallennettu
Keho
Vieras
« Vastaus #116 : 18.04.2006 19:33:35 »

Voiko tuomio satuttaa ketään sellaista, joka on turvassa omalta tuomiolta ja toisten tuomitsemisesta?

Ei voi, sillä kukaan "toinenhan" ei edes tuomitse ketään vaan kyllä sen itseillemme vain tehdä kukin itse voi.  Huh
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #117 : 18.04.2006 20:03:37 »

Onpa mukava nähdä sinua jälleen, Keho!
tallennettu
Keho
Vieras
« Vastaus #118 : 18.04.2006 20:53:45 »

Kuin myös, metsätonttu!  smitten
tallennettu
Riitta
Astroholisti
*****
Viestejä: 2899



Profiili
« Vastaus #119 : 18.04.2006 21:44:06 »

Tervetuloa Keho
Olet aina puhunut asiaa.
Mielestani uskonto ja uskomukset alkavat menettaa voimaansa melkein koko maailmassa, toisilla hitaammin ja joillain nopeammin.Mutta kun ihmissielu alkaa ymmartaa oman kehityksensa ,silloin muiden opetukset alkavat menettaa merkityksensa.Kehittynyt sieluhan on vastuussa itsesta ja muista.
Diamond
tallennettu
Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10 ... 17
  Tulostusversio  
 
Siirry: