Mä oon eronnut kirkosta jo joskus 18-vuotiaana...
Enpä tunne mitään menettäneeni vaikka en kirkkoon kuulukkaan.
Erosin siitä just siks että se on niin kaksinaamainen laitos, jolla ei ole juuri mitään tekemistä pyytettöömän rakkauden, anteeksiannon, armon yms hyveiden kanssa vaan kirkko on täynnä tekopyhiä pappeja ja niiden tekopyhiä juoruämmä-vaimoja...
Tietty osa kirkon henkilökunnasta ovat oikeesti hienoja ja ns. normaaleja ihmisiä, mutta voisivat hekin valita duunipaikkansa paremmin ja tehä työtä vaikka hyväntekeväisyysfirmoissa tai muissa ei niin epäpyhissä paikoissa niin saisivat ansaitsemansa kunnioituksen...
Lisäksi mielestäni on aika tekopyhää pitää yllä jotain instituutiota joka yrittää saada kaikki ihmiset uskomaan johonkin samaan. Se on manipulointia.
Usko on hirveen henkilökohtainen asia ja on ihan vääryys että lapsillekin puhutaan jeesuksesta niinkuin se olisi joku oikea ihminen ja voi sitä pettymystä kun he joskus tajuavat minkä kusetuksen kohteeksi ovat joutuneet.
Mielestäni ihmisen henkisestä tasosta kertoo jotain, jos hän ei kykene käsittelemään henkisyyttä pukematta sitä jonkun ihmisennäköiseen ruumiillistumaan. Henki on henkeä, voisko sen hyväksyä sellasenaan eikä rakentaa henkisyyttä maalliseen kirkkoon, jumalaan, jeeskuseen, violetteihin liekkeihin, kristalleihin, yms ties mihinkä humpuukiin! Ja lakata hokemasta niitä rukouksia, suojauksia, loruja ja taikoja fanaattisesti, vaan OLLA TÄSSÄ JA NYT ja elää elämää sellasena kuin se nyt on ja olla rauhallinen, tyyni ja kiitollinen.
Sitten kun unohtaa kaikki henkiset pakkomielteensä ja rituaalit niin on vapaa.
Sitä se sielu kaipaa, vapautta, tässä hetkessä olemista. Se on mun kokemus.
Ette tajua miten paljon oon lukenut ns. idän henkisen tiedon oppeja ja ties mitä matroja, kysynyt korteilta, soitellut ennustajille, harrastanut päivittäistä meditaatiota ja arkkienkelisuojauksia ja käyttänyt jalokiviä... Vihdoin olen tajunnut miten turhaa se kaikki oli. Henkisyys on tässä ja nyt, se on kaikilla tässä ja nyt. Sitä ei tarvii yrittää.
Miten hiton kauan se kesti tajuta, että ne on vaan ihmisen epätoivosia keinoja paeta todellisuutta ne kaiken maailman rimpsut, loitsut ja taikatavarat!