seuraava »

[Amber]

Kannattaako kirkosta erota jos ei tahdo kuulua johonkin tiettyyn seurakuntaan? Olen vaihtamassa kirjat takaisin "kotipaikkakunnalle" joksikin ajaksi, ja en tahtoisi kuulua entiseen seurakuntaan, jossa olen itse asiassa ollut lyhyen aikaa töissäkin. Onko kirkkoon kuulumisella merkitystä joissain ammateissa? Valmistun opettajaksi ja en ollut ajatellut että opettajan kirkkoon kuulumisella olisi jokin merkitys, ennen kuin joku siitä mainitsi. En tosin luokan opettajaksi aio.

[Hiisitär]

Minusta kirkkoon kuulumisella ei pitäisi olla mitään tekemistä minkään muun kuin kenties seurakunnan sisäisten ammattien kanssa. Mielestäni kaikenlainen muissa ammateissa uskonnon määritteleminen ja sen mukaan palkkaaminen tai palkkaamatta jättäminen rikkovat lakia. Vähän sama asia kuin se, että "emme palkkaa sinua, nuori nainen, koska mitä todennäköisimmin pamahdat raskaaksi, emmekä sinua, nainen, jolla on jo lapsia, koska joudut toimittamaan myös äidin roolia, josta työpaikka kärsii".

[tuonen joutsen]

ainoa syy, miksi en eroa kirkosta, on että haluan kunnioittaa vanhempiani ja ristimätilaisuutta, jossa sain nimen. pysyn kirkkoon kuuluvana koko elämäni ajan.


joudun kyllä käsittelemään sisälläni ja muuntamaan paremmaksi paljon 'antikristillistä' vihaa.

vihaan kaikkea raakuutta, kuten veristä ristiinnaulitsemista ja martyyriyttä ja muuta omasta mielestäni kieroutunutta.

en halua joka vuosi juhlia raakojen murhien kunniaksi.


kävin silti jouluna kummitätini kanssa kirkossa. se oli sinänsä ihan kaunis kokemus.


heilun jonkinlaisessa ristiriidassa asian kanssa, kuulun kirkkoon kai sukulaisuussuhteden takia. en siksi että pelkäisin mitä he sanovat jos eroaisin, vaan jotenkin siksi, kun sukulaiset ovat minulle ihmisyksilöinä tärkeitä ja rakkaita ja minut on liitetty tähän piiriin kirkon kautta.


toisaalta koen metsän pyhäksi paikaksi ja raamatun jumala on mielestäni masentava ja ahdistava huumorintajuton tyranni.


ehkä tämä ristiriita selviää ajan kanssa.

[ancelica]

Erosin 17 vuotiaana kun vanhempien luvalla sai silloin erota. Isäni ei ole kuulut kirkkoon vuosikymmeniin ja yritti minustakin kasvattaa pesunkestävää ateistia. Äitikin lopulta erosi muutama vuosi mun jälkeen. Kotitaustallakin on toki vaikutus, mutta suurin syy on että en voi kuulua ev.lut kirkkoon koska siellä ei hyväksytä esim jälleensyntymistä. En voi kuulua laitokseen jonka oppeja en kannata. Vaikka uskoisin että meillä on vain yksi elämä ja sen jälkeen uskovat pääsee taivaaseen ja syntisäkit helvettiin, niin eikö silloin pitäisi riittää uskominen ja syntien anteeksipyytäminen? Ei tarvi maksaa veroja/kuulua kirkkoon, ei niitä taivasosuuksia myydä. Nuorempana olin hyvinkin radikaali, ja käännytin ihmisiä ja usutin eroamaan kirkosta sen kun kerkesin, mutta nykyään ei jaksa enää höyrytä. Kirkossa on se hyvä puoli kuitenkin että sitä kautta voi antaa rahallista apua tarvitseville ja joskus voi itsellekin tulla tilanne jossa ei ole muita avuntarjoajia. Ymmärrän monien pointin siihen. Mutta olen itse valintani tehnyt, ja ikinä en takaisin liity. Kummityttöni ei kuulu kirkkoon, jos minulla on mies joka haluaa välttämättä kirkossa naimisiin, se on sitten väärä mies.

[Ratkaisu]

Itse erosin kirkosta kun 18 vuotta täytin. Eroamisen syynä oli lähinnä se, että en koe olevani kristitty pääni sisällä, enkä hyväksy kirkon kielteistä kantaa homoseksuaaleja kohtaan. En nyt välttämättä itse koe kuuluvani seksuaalisiin vähemmistöihin, mutta en toisaalta voi kuulua uskontokuntaan, joka käy jatkuvaa sotaa ihmisten vapautta vastaan. En sinänsä nykyään edes ole mitenkään erityisen kielteinen kristittyjä kohtaan, sillä monelle se varmaankin toimii vallan mainiosti. En usko, että kuuluisin kirkkoon, vaikka uskoisinkin Jumalaan, sillä en näe tarvetta erityiselle organisaatiolle minun ja uskoni välille. En asiasta nyt mitenkään erityisesti vauhkoa tai tuo sitä esille. Jos asiasta tulee puhe mainitsen kyllä, että en kirkkoon kuulu, mutta pohjimmiltaanhan se on oma yksityinen asia. En ole kokenut loukkaavani sukulaisiani, sillä en ole heille edes vahvasti kantaani esiin tuonut. Heillä on heidän oma uskonsa, minulla omani.

[tuonen joutsen]

joo, kuulun kirkkoon näköjään vaan kunnioittaakseni vanhempieni tekemää nimenantorituaalia minulle. jos mietin miten uskon, ja millaista henkisyyteni on, niin ei se kyllä mene enää yhtään kirkon oppien mukaan ja on jotain ihan täysin muuta.


se ikuinen helvetti kuoleman jälkeen, minusta koko tarina on lattea. jonkinlainen vallankäyttö-pelote aikoinaan....jotta saadaan pakanoita ruotuun....


ja jos se helvetti on, niin, otanpa sen riskin, olen jo tuhoon tuomittu sitten muutenkin.


pitää kattoo mitä minä tän kirkkoon kuulumisen kanssa teen. ajattelin vaan huvikseen kuulua siihen koska minut nyt on kastettu, mutta olla henkisyydeltäni jotain ihan muuta......


olen kyllä iloinen heidän puolesta, jotka kokevat saavansa kirkosta jotain hyvää henkiselle tielleen!


jos ajattelee historiaa, niin onhan kirkolla ja munkeilla kyllä iso sivistyksellinen merkitys, munkit teki ensimmäiset kirjat esim....mutta niin...


historia on mitä on, nyt on nyt.


kristinuskossa on niin paljon mitä en tajua. neitsytäitimyytti, jumala joka uhraa ainoan poikansa, pelkkä isä-poika-pyhä henki....


ja missä ÄITI JA TYTÄR?



ei en voi ottaa sellaista juttua vastaan, jossa on Isä, muttei Äitiä.


no, ristiriidan selvittely jatkuu......

[Esmiralda]

Avominiäni järjestää meille tässä pienen tulikasteen, kun lapsi nimetään.

Eli hän taitaa olla ukkoni suvussa ensimmäisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Minulle se ei merkkaa mitään, mutta kyllä ukkoni on vähän ihmeissään, kierittelee asiaa, että 'mitähän ne muut', että 'vähän tässä hävettää'. Kuitenkin hän tykkää miniästään. Mutta kun he eivät ole naimisissakaan...jne.

Yritän sanoa, että minua ei hävetä yhtään. Kyseessä on ihan aito rakkaus ja välittäminen ja yhteinen sopimus lapsesta ja hänestä kyllä varmasti välitetään. Ei mitään pintakiiltoa. Tiedän, että he järjestävät kauniin nimenantohetken ja minäkin voin siellä jotain kaunista lausua.

Mutta....vanhat körttiläiset, arvatkaa! Ja pojalla on lestadiolaissisko ja veli, tosin puoli sellaisia, mutta yhtä tärkeitä. Tulikasteella tarkoitan sitä, että tässä mitataan nyt pelkkää ihmisarvoa. Saa nähdä kuka tulee, kuka kunnioittaa tilaisuutta, kuka ei. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta. 

[tuonen joutsen]

Esmiralda.

Mutta....vanhat körttiläiset, arvatkaa! Ja pojalla on lestadiolaissisko ja veli, tosin puoli sellaisia, mutta yhtä tärkeitä. Tulikasteella tarkoitan sitä, että tässä mitataan nyt pelkkää ihmisarvoa. Saa nähdä kuka tulee, kuka kunnioittaa tilaisuutta, kuka ei. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta.  

Ymmärrän tuon, minullakin fundamentalistiuskovaiset sukulaiset on yksilöinä ja ihmisinä tärkeitä, vaikka...niin...enpä mene enää uskonasioihin.


Nyt yleistyksenä, ja omasta yksilöllisestä näkökulmastani. se mikä minua on eniten loukannut ja satuttanut näissä 'körttiläisissä', on että he eristäytyvät omiin piireihinsä ja sulkevat kaikki muut 'helvettiin menossa olijat' ulkopuolelleen, eivätkä anna heille mitään arvoa ja...siis nimenomaan, tuntuu kun heillä ei ole sitä ihmisarvoa enää.


esimerkiksi enoni on sitä mieltä, että kaikki jotka eivät ole uudestisyntyneet, tunnustaneet syntinsä ja 'uudestisyntyneet ylhäältä' kristittyinä, ovat jo suoraan Saatanan omia.


kuitenkin, kävin enoni luona viime kesänä, saunoin ja hän oli todella kiva minulle ja vieraanvarainen.....


ristiriita siinä on. hän näytti minulle kristillisiä kirjoituksiaan ja raamatuntulkintojaan ja 'opetti' minua omista näkökulmistaan.


no, tällä systeemillä Suurin Osa ihmisistä on menossa suoraan helvettiin ja suurin osa on Saatanan omia.



Minulle ei taas ole Kristinuskon Saatanaa!


olen sen ulkopuolella, eli tarkoitan 'saatanalla' ihan eri asiaa, silloin kun sitä sanaa jostain syystä tarvitsen käyttää.


NO mutta, minun on vaikea usko sellaiseen Jumalaan, joka valikoi nirsosti vaan muutamia kelvollisia ja heittää suuret joukot sieluja suunnilleen roskiin ja heillä ei ole mitään arvoa.




minä en vaan tajua sellaista.



noh, Helvettiin matkalla ollaan.

[Kotkansilmä]

                                                 


                            Usko = hyvä ja terveellinen.

                                Kirkko = bisnestä toisten

                                              heikkoudella.



                                                 

[tuonen joutsen]

...niin ja kuvio 'tehdään toiset heikoiksi jotta heitä voidaan hallita'


ja miten tehdään heikoiksi:

saamalla heidät häpeämään kaikkea mikä heissä on luonnollista hyvää, ja näin sitten estetään näiden ihmisten oman voiman kokeminen.

esimerkiksi romanttinen rakkaus ja seksuaalisuus, kehon liikuttaminen (etenkin, jos olet nainen)...


isketään mieliin jonkinlainen monimutkainen syyllisyys-järjestelmä, että aina kun he voivat hyvin, tuntevat voimansa, nauttivat tai saavat lisää tietoa, heidän täytyy tuntea tästä häpeää ja syyllisyyttä.



häpeä ja syyllisyys ovat hyviä psykologisen vallan välineitä.


ja psykologinen valta on ensin, ja sen avulla saadaan poliittinen valta massoihin, kun yksilöiden psyyke-tunne-elämä on laitettu solmuun. ja ajatusmaailma 'dogmitettu' niin, että kaikille on vain yksi sallittu ajatusmalli.



 

[Riitta]

Kirkko tai mika tahansa muu uskonto ovat mielestani niita kaikkein pahimpia busineksen kierattelioita-juuri pelolla ja muiden hyvaksynnalla.
Kaikki luonnollinen, puhdas ja aito ovat kaukana juuri uskonnoista-niinhan naisia on laitettu hirteen noitina, juutalaiset kaasukammioihin ja uskon avulla on hankittu pelkoa, rahaa ja ymmartamyytta-huh

[Hiisitär]

Helvettiin menosta täytyy heittää tänne kommentti, jota naureskeltiin kavereiden kanssa, että mieluummin me nyt mennään helvettiin, kun siellä on hyvää musaa, saa tanssia ja pitää hauskaa, voi mässäillä ihan niin paljon kuin napa vetää ja nukkua niin paljon kuin jaksaa.

Jos siis kyseinen paikka olisi olemassa ja sinne olisi pakosta joutumassa :

[ancelica]

Isukki sanoi joskus vuosia sitten ovelle tulleille käännyttäjille että 'hänellä on jo hyvä paikka heittämässä hiiliä pesään'    Joidenkin kanssa se keskustelikin, mutta yleensä nämä kaverit häipyivät äkkiä, eivätkä tulleet koskaan takaisin.

[Amber]

No niin, tein sen sitten ja erosin kirkosta. Tuntui ihan oikealta ratkaisulta for now, mutta ei kuitenkaan sellaiselta että tässä samassa mielipiteessä on pysyteltävä koko loppuelämä. Kirkkoa kohtaan ei ole mitään suurempaa angstia, että melko neutraalit ajatukset kaiken kaikkiaan tuosta laitoksesta. Ehkä kun en ole niin kamalan läheisesti ollut ikinä kirkon kanssa tekemisissä. Kirkko on kuulunut elämään vain koulun ja sellaisen kautta, ei niinkään kodin. Mutta seurakunnista koen olevani vieraantunut.

[tuonen joutsen]

minulta vielä terveiset sellaisille kristityille jotka kokee ehkä että kaikki mitä puhutaan eri tavoin kuin kristinuskossa, on 'harhaanjohtamista'.

Minä kun en elä sellaisessa todellisuudessa, jossa se mitä sanon tai olen, olisi tarkoitettu johtamaan ketään yhtään minnekkään. eli en todellakaan halua olla mikään johtaja, enkä halua että kukaan seuraa minua.

se koko 'johtamisen ja seuraamisen' käsite on ulkona minusta.


mutta nille jotka näkee maailman niin, että kaikki mikä ääneen sanotaan tai näytetään, on lähtökohtaisesti pyrkimys vaikuttaa tai vetää puoleensa perässä...


niin terveiseni on nämä:


minä olen vaan iloinen, mikäli jonkun identiteetti kristittynä ja kristinusko vahvistuu minun olemassaoloni ja sanojeni vastavaikutuksesta. joten Uskokaa, Ylösnouskaa, Seuratkaa Jeesusta, Pelastukaa!

minä olen vain iloinen, jos toisten henkinen vakaumus vahvistuu. ja olen mitä olen vaikka olisin ainoa laatuani koko maailmassa ja kaikki muut kristittyjä.


tää oli silleen vakavasti ja täydestä sydämestä, ilman mitään piiloviestejä tai ironiaa tai sarkasmia.


(en edes aina muista mitä ne tarkoittaa.)