|
täysikuu
|
 |
« Vastaus #45 : 21.01.2006 23:58:35 » |
|
Zanah Rukoilen puolestasi  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
zanah
Satunnainen astroilija
Viestejä: 32
"only innosence can save the world..."
|
|
« Vastaus #46 : 23.01.2006 12:47:21 » |
|
Kiitos teille kaikille!!!!! kyllä laudat on rikottu muutamia vuosia sitten, häväistyt ristit siunattu, kaikki tavarat hävitetty, punaiset valot vaihdettu valkeisiin... Asunto on puhdistettu ja enkelit pyydetty vahtimaan... harmi vaan etten enää asu kyseisessä paikassa! henget minusta on karkoitettu ja johan näytti maailma erilaiselta!!! näihin aikoihin olin paljon tekemisissä seurakunnan toiminassa, olen keskustellut useasti pastorin kanssa, minun puolestani ollaan rukoiltu ja minä olen rukoillut, mutta tuntuu vaan ettei auta... Tuntuu kuin mitä enemmän olen tekemisissä yläsuuntiin, niin sitä lähemmän minua alasuunnilta tulijat pääsevät!!! mitä enemmän rukoilen, sitä enemmän saan kärsiä! tiedän etteivät ne pääse enää vaikuttamaan minuun kuin ennen, mutta... Olen yrittänyt etsiä psykologia tai psykiatria, ketä ymmärtäisi ja osaisi ehkä auttaa, mutten ole löytänyt. Alan niin täysin epäilemään itseäni ajoittain, alan miettiä tapahtuuko tämä kaikki vain minun päässäni? olenko todella sekoamassa?? jos lähden psykiatrille puhumaan näistä, niin leimataanko mut harhaiseksi??hulluksi??? suljetaan laitokselle? Tai miten opin ikinä elämään itseni kanssa tietäen teot mitä olen tehnyt? mitä olen antanut iselleni tehdä?? hankalia asioita nuorelle kulkijalle... mitä mieltä olette, ovatko toiset ihmiset vastaanottvaisempia näille asioille kuin toiset? vai voiko tämä olla todellisuutta kenelle vain? kaikki on vaan yhtä suurta kysymysmerkkiä päässäni... pelinappula jumalan ja saatanan pelilaudalla.... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #47 : 23.01.2006 14:08:42 » |
|
Asunto on puhdistettu ja enkelit pyydetty vahtimaan... harmi vaan etten enää asu kyseisessä paikassa!
Asuntosi on puhdas ja enkelit ovat kyllä seuranneet sinua toiseenkin paikkaan. henget minusta on karkoitettu ja johan näytti maailma erilaiselta!!! Näin on! Kuitenkin, nyt kun tuo tilanne on silti vielä jatkunut, niin kysyn oletko ITSE konkreettisesti karkoittanut näitä "räyhiksiä"? Sinulla on nimittäin suurin voima karkoittaa ne omasta elämästäsi, sekä tuo kaikille kuuluva vapaa tahto ja voit konkreettisesti, tai vain mielessäsi sanoa, (silloin kun koet häiriköintiä): SEIS, lähtekää pois kiusaamasta ja pysykääkää poissa! Ja kun et kiinnitä niihin enää sen kummempaa huomiota, olet vain rauhassa ja keskityt rakkauteen, kaikkeen iloiseen ja ihanaan, ne kyllä ennenpitkää "kyllästyvät", kun huomaavat etteivät saa sinuun enää "otetta". "Ne" luovuttavat silloin, kun eivät saa sinua enää menemään suunniltasi pelosta. Pelko pitää ne lähelläsi. Ja tuo pelko on oikeasti turhaa, vaikka nyt voitkin ajatella, että helppohan se sinun on siinä neuvoa... Olen kuitenkin kokenut yhtä jos toista ja TIEDÄN että se on turhaa. Sillä pelolla nämä "alemmat henkitasot" juuri yrittävät hallita. minun puolestani ollaan rukoiltu ja minä olen rukoillut, mutta tuntuu vaan ettei auta... Tuntuu kuin mitä enemmän olen tekemisissä yläsuuntiin, niin sitä lähemmän minua alasuunnilta tulijat pääsevät!!! mitä enemmän rukoilen, sitä enemmän saan kärsiä! Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Ehkä hetkellisesti se siltä saattaa vaikuttaa, koska nämä "räyhääjät" ovat huomanneet olevansa menettämässä "otettaan" sinusta, ja siksi yrittävät vielä kaikkensa tehdä häiritäkseen mielenrauhaasi ennen kuin olet "täysin vapaa". Nämä asiat ovat niin vaikeasti selitettäviä... Sillä kuitenkin loppuenlopuksi olet aina ja koko ajan vapaa huolimatta kokemuksistasi. Luota kuitenkin sinnikkäästi siihen, että rukoukset ovat auttaneet ja auttavat edelleen. Kyllä tunnelin päässä valo näkyy.  tiedän etteivät ne pääse enää vaikuttamaan minuun kuin ennen, mutta... Nimenomaan! Eivät pääsekään. Eikä mitään muttia! Jätä se mutta pois, niin johan helpottaa. Luota siis täysillä.  Alan niin täysin epäilemään itseäni ajoittain, alan miettiä tapahtuuko tämä kaikki vain minun päässäni? Osittain varmasti tapahtuu "pelkästään" päässäsi ja osittain ei. Sanoisinko, että tuossa tilanteessasi tietynlaiset rajat ja todellisuudentaju helposti hämärtyvät. Se ei siis tarkoita etteikö näitä "räyhääjiä" jne. todella tietyllä "tasolla" olisi ja etteivätkö ne sinunkin elämääsi olisi todellakin vaikuttaneet, mutta ihmisen mieli(kuvitus) on myös hyvin taitava keksimään ja suurentelemaan asioita. olenko todella sekoamassa?? Et ole. Sitähän nämä "räyhikset" toki juuri yrittävät, mutta pysy lujana niin et sekoa. Aja ne "räyhikset" pois. Ajattele rakkautta, ole rakkaus. Se auttaa. Yleensäkin ajattele kaikkea iloista ja positiivista. jos lähden psykiatrille puhumaan näistä, niin leimataanko mut harhaiseksi??hulluksi??? suljetaan laitokselle? Ehkä ja ehkä, mutta ei suljeta laitokselle ellet ole itsellesi tai muille vaaraksi. Toisin sanoen pakkohoitoon ei silloin oteta. Valitettavasti perinteisen psykiatrian piirissä ei tunnusteta, hyväksytä ja ymmärretä näitä henkimaailman asioita ja niiden olemassaoloa. Se kaventaa auttamismahdollisuuksia huomattavasti. Ehkä on kuitenkin hyvä käydä psykiatrinkin juttusilla. Hänen avullaan voit itse sitten paremmin kartoittaa, että mikä nyt on henkien aiheuttamaa ja mikä itsesi aiheuttamaa. Molemmissa tapauksissa kun on kuitenkin tietynlaisesta "harhasta" kyse, sillä nämä "räyhiksetkin" aiheuttavat monenlaista näkyä ja pelottavaa, jolla ei ole elämässäsi oikeasti minkäänlaista todellisuuspohjaa. Sillä oikeasti mitään pelättävää ei ole ja mitään todellista pahaa sinulle ei voida tehdä. Ymmärsitköhän nyt tämän mitä yritän selittää? Tai miten opin ikinä elämään itseni kanssa tietäen teot mitä olen tehnyt? mitä olen antanut iselleni tehdä?? Sinulla on oikeus erehtyä ja oikeus kompastua. Luoja ei sinua tuomitse, miksi siis itse itsesi tuomitsisit? Anna itsellesi anteeksi ja "nouse ylös" entistä ehompana ja vahvempana. mitä mieltä olette, ovatko toiset ihmiset vastaanottvaisempia näille asioille kuin toiset? vai voiko tämä olla todellisuutta kenelle vain? Sekä että. Eli henkiset kokemukset yms. ovat mahdollisia ihan kaikille, mutta toiset ovat tosiaan ns. "herkempiä" vastaanottamaan asioita. Tuo sinunkin herkkyytesi on oikeasti lahja ja vahvuus, kun vain saat sen "oikeinpäin" käännettyä ja toimimaan. kaikki on vaan yhtä suurta kysymysmerkkiä päässäni... pelinappula jumalan ja saatanan pelilaudalla.... Elämä on monesti yhtä kysymysmerkkiä, mutta kyllä kaikki selviää aikanaan ja ajallaan. Et ole mikään pelinappula! Sinulla on vapaa tahto ja mahdollisuus tehdä elämästäsi parempi, tasapainoisempi ja onnellisempi. LUOJAMME VALO, VOIMA JA RAKKAUS OLKOON KANSSASI NYT JA AINA! |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #48 : 23.01.2006 14:57:14 » |
|
Hei Zanah ! Uskon todellakin, että jotkut ihmiset ovat vastaanottavaisempia näissä asioissa kuin toiset. Ja on myös hyvin totta, että tällaisia asioita kokeneet leimataan helposti "hulluiksi", mielisairaiksi. Varmasti omatkin psykiatriset hoitotahoni olivat vain sitä mieltä, että olen mielisairas ja siitä kaikki johtui. Nappia naamariin ja terapiaa... On niin vaikeaa ymmärtää ja järjellä selittää noita henkimaailman asioita. Lääketiede ja lääkärit eivät välttämättä tunne tai ainakaan tunnusta, että ON myös muuta elämää kuin tämä fyysinen ja näkyvä elämämme. Hyvin moni asia laitetaan aina vain jonkun sairauden piikkiin ja aina ollaan tunkemassa lääkkeitä joka asiaan. Nyt EN kuitenkaan väitä, etteikö myös juuri mielisairaus voisi tällaisia asioita ja kokemuksia aiheuttaa. OMASTA elämästäni ja kokemuksistani olen oivaltanut seuraavaa. Eli minun kohdallani on kyse SEKÄ psyykkisestä sairaudesta ETTÄ siitä, että olen hyvin henkinen ja vastaanottavainen näissä asioissa. En vain ollut tarpeeksi vahva ja "valmis" näihin asioihin ! Enkä osannut suojata itseäni OIKEIN, vaikka niin luulinkin. Sekä psyykkisesti, että fyysisesti olin liian heikko. Ja näin niinkuin kantapään kautta ja hyvin rankalla tavalla OPIN sen. Eli tavallaan "maksoin" kalliin hinnan tästä oivalluksesta mielenterveydelläni. Toivottavasti ymmärrät, mitä ajan takaa... Eli VAIKKA tiedänkin olevani henkinen ja vastaanottavainen ihminen näiden asioiden suhteen, annan KAIKEN tapahtua ajallaan, omalla painollaan, ENKÄ enää IKINÄ tuolla tavoin "sotkeennu" henkimaailman asioihin. Elän NORMAALIA elämää päivän ja hetken kerrallaan ja elämä tuo minulle KAIKEN sen, mikä ON TARKOITETTUKIN !! Eli EI henkisyyteen yms. TARVITA mitään ihmeen lautoja tai muita ihme kommervenkkejä, rituaaleja tms. MINÄ YKSINKERTAISESTI VAIN ELÄN NORMAALIA IHMIS-ELÄMÄÄ TÄÄLLÄ MAAN PÄÄLLÄ JALAT TUKEVASTI MAAN KAMARALLA. Kaikki kyllä tapahtuu ja tulee ajallaan, mikä minulle on tarkoitettukin ! Minun SUURIN ja MAHTAVIN elämänoppini on ollut se, että OLEN HYVÄ IHMINEN JA KUULUN HYVÄN PUOLELLE !! Aina en siitäkään ollut varma... Ymmärrän nyt TÄYSIN juuri tuon oivallukseni pohjalta, miksi lapsena olin niin äärettömän kiinnostunut uskonnosta ja näistä henkisyys-asioista. Opin 5 v. lukemaan ja ensimmäinen lukemani kirja oli Raamattu kannesta kanteen. Jeesus oli minulle lapsena eräänlainen "idoli". Sitten tosiaan 12-vuotiaana näin tuon Jeesus-näynkin. Ja sitten kappas, kun tulin murrosikään, se oli minulle äärimmäisen vaikeaa, ahdistavaa, inhottavaa aikaa... Silloin rakastuin kauhuelokuviin, heavy-musiikkiin, (niitähän tietty rakastan edelleen) olin ja halusin olla "kovis". Ihannoin väkivaltaa ja olin varsinkin perheelleni ilkeä ja julma. Juuri murrosiässä meinasin hankkia myös ns. Mustan Raamatun, jota sentään EN ONNEKSI tehnyt ! Ja tuolloin alkoivat hirveät Saatana-painajaiseni ja vastaavanlaiset Saatana-kokemukset, kuten aikaisemmin oli tuo Jeesus-kokemukseni. Ja tuolloin 2003, kun tuon laudan hankin, meni kaikki pieleen ja pois raiteiltaan... Eli MINUN KUULUI kokea KAIKKI tämä, jotta VARMISTUN mitä edustan ja haluan edustaa !! Haluanko hyvän vai pahan puolelle ! Koska vetovoima on vetänyt minua rajusti molempiin suuntiin... KONKREETTISIA kokemuksia TODELLA molemmista !! Koen, että minua siis tietyllä lailla "koeteltiin"/testattiin... Koska olin jo tietyllä lailla ANTANUT sormeni MYÖS paholaiselle, niin sehän taatusti tekee KAIKKENSA saadakseen itselleen !! Kuten myös Jumala !! JA VALITSIN JUMALAN JA HYVYYDEN, SUURIMMAN RAKKAUDEN !!  Ja tosiaan 3 VUOTTA kesti, ennenkuin pääsin Saatanasta ja sen pelosta ! Olen AINA ollut luonteeltani hyvin kaksijakoinen, ailahteleva, tuuliviirimäinen persoona, joten siksikin olin HYVIN altis kaikelle ja kaikenlaiselle. Ja kokenut AINA olevani erikoinen, outo, erilainen, huono, mustalammas yms. Kiikun-kaakun... Ja VASTA NYT 36-vuoden iässäni olen VARMA JA VAKUUTTUNUT "mille puolelle" JA KENELLE KUULUN !! Enää minun EI IKINÄ tarvitse pelätä mitään ja ketään, koska olen turvassa JUMALAN LUONA, SUURIMMAN RAKKAUDEN !! Olen hyvyyden, rakkauden ja valon lapsi !!  Ja se on myös täysin TOTTA, että olen maanis-depressiivinen, alkoholisti ja saan välillä epileptisiä kohtauksia (tai ns. poissaolokohtauksia). Eli olen myös SAIRAS, mutta HYVÄKSYN sen !! Suosittelen kuitenkin sinullekin käyntiä "päätohtorilla", jotta voivat diagnosoida/poissulkea mahd. sairauksia. Eli nyt tiivistettynä OMA ITSENI: OLEN SEKÄ HYVIN HENKINEN/VASTAANOTTAVAINEN HENKISYYDEN SARALLA, MUTTA MYÖSKIN SAIRAS (kuten ylempänä sairauteni kerroin). Eli tarkoitan tässä että JOTKUT asiat voidaan laittaa sairautenikin piikkiin, mutta KAIKKEA EI MITENKÄÄN !! "Hulluuden" ja "normaaliuden" raja HYVIN häilyvä... Eli MITÄ EDES ON ns. HULLUUS tai NORMAALIUUS...  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #49 : 23.01.2006 15:27:09 » |
|
Rakkauden enkeli, veit sanat suustani !! Juuri noinhan minullekin oli käymässä, että vaikka miten kovasti rukoilin ja rukoilin Jumalaa ja luin ääneen Raamattua ja tein vaikka mitä, tuo paha otti yhä suuremman otteen ja vallan. Juuri SIKSI, kun halusi minut KOKONAAN ITSELLEEN, eikä halunnut luovuttaa minua Jumalalle ja HYVYYTEEN. Taisteluni oli VALTAVA JA HIRVEÄ ja olin jo luovuttaa, mutta EN SITÄ TEHNYT !! Olin ihan KONKREETTISESTI kuin hukkumassa, vaivuin vain koko ajan syvemmälle kauhuihin ja pimeyteen... !! Ja olin päättää päivänikin oman käden kautta... Kaiken tämän KONKREETTISEN helvettini "avittamana" jouduinkin sitten psykoosiin ja sairastuin psyykkisesti... MUTTA SITTEN KOITTI SUURI PELASTUKSENI !! Taisteluni vei pitkään, kolme vuotta, mutta SE KANNATTI !! TAIVAAN ISÄ, MINUN JUMALANI minut pelasti !! Ja psyykkeeni pysyy hyvin kurissa lääkityksellä ja terapialla. Pystyn elämään ihan tasapainoista ja hyvää elämää siitä huolimatta !! Enkä välitä siitä, enkä häpeä sitä, vaan hyväksyn sen täysin osana MINUA ITSEÄNI !! Se EI minua haittaa !! Ja Zanah, olen TODELLAKIN rukoillut puolestasi !! ILOA,VALOA JA RAKKAUTTA KAIKILLE !!! |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
zanah
Satunnainen astroilija
Viestejä: 32
"only innosence can save the world..."
|
|
« Vastaus #50 : 24.01.2006 16:09:53 » |
|
rakkauden enkeli,
ymmärrän kyllä mitä tarkoitat... periaatteessa. Tiedän että juuri pelolla ne yrittävät hallita, mutta sääli siinä on se että ne onnistuvat...! kahdeksan vuoden pelko ei vain lähde vaikka tietäisin ettei syytä pelkoon ole... olen yrittänyt käskeä niitä, mutta miksi ne uskoisivat kun en itsekään vakuuta itseäni?
en ymmärrä miten herkkyys on minulle lahja?
ozzette,
olen onnellinen puolestasi, että olet saanut taistelusi taisteltua ja pystyt olemaan sinut itsesi kanssa ja jakaa kokemuksiasi. Yritän itsekin uskotella itselleni, että olen joutunut kokemaan tämän kaiken jostain syystä, jostain mikä on vielä tulossa, mutta se ajatus saa minut NIIN VIHAISEKSI!!!!! MIKSI toisten täytyy kokea kaikki rankimman kautta? miksi juuri minä??? on julmaa koetella ihmistä näin...tekisi mieli vain huutaa, mutta ääni ei tule ulos!!!!!!
haluaisin niin tietää mikä tehtävä herralla on mun varalleni... mulle on tultu useasti sanomaan että mun läheisyydessä on vaistottavissa suurempi henkien taistelu, ja se henkilö ketä karkoitti henget minusta sanoi, että mun varalle on suunniteltu jotai erikoista... MITÄ MINÄ MUKA PYSTYISIN TEKEMÄÄN NIIN ERIKOISTA, ETTÄ VOISIN AJATELLA ETTÄ NÄMÄ KAHDEKSAN VALMISTAVAA VUOTTA ON OLLUT SEN ARVOISIA???
noista lääkkeistä sen verran, että kärsin paniikkihäiriöstä, ja siihen minulle on määrätty rauhoittavia ja "masennuslääkkeitä", mutta en koe niitä hyväksi vaihtoehdoksi... en pysty käyttämään niitä oikein. on välillä muutenkin hankalaa olla satuttamatta muita saatika itseäni, ja koen että lääkkeiden vaikutuksen alaisena ne rajat madaltuvat entisestään..
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mirjam
Vieras
|
|
« Vastaus #51 : 24.01.2006 16:23:49 » |
|
Oletko niitä ihmisiä, joille ei ole päässyt mudostumaan suojaavaa egoa kasvun ajaksi?
Toiset yrittää siitä päästä eroon, sinulle sanoisin, yritä kasvatta sellainen itsellesi. 
Olet imenyt nähtävästi itseesi niin paljon muiden emotionaalista 'sontaa', koska olet ollut 'suojaton' ja siksi 'taakkasi' tuntuu kohtuuttomalta, koska et työstä vain omiasi, vaan muidenkin tunnetaakkoja?
Toivon sydämestäni, että kohtaisit jonkun ihmisen, joka osaisi sinua auttaa...joskus kai niitäkin löytyy tuolta ihan terapeuteista, joskus ei...
Löytäisitkö jonkun logo-terapeutin? Heillä ainakin on hiukan laajempi näkemys kuin tavallisilla, tosin sekään ei mikään tae syvällisyydestä ole, koska se on niin yksilökohtaista kuitenkin..
Jotenkin jos saisit apua ja tukea siihen, etä joku osoittaisi sinulle, mikä ei oikeasti ole sinua itseä .... se voisi auttaa...mutta kuka se voisi olla..sitä en tiedä...ikävä kyllä... 
Voimia zanah !
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
zanah
Satunnainen astroilija
Viestejä: 32
"only innosence can save the world..."
|
|
« Vastaus #52 : 24.01.2006 16:39:46 » |
|
osaatko selittää mulle tarkemmin mikä on suojaava ego??? ja miten sitä kehitetään?
"Olet imenyt nähtävästi itseesi niin paljon muiden emotionaalista 'sontaa', koska olet ollut 'suojaton' ja siksi 'taakkasi' tuntuu kohtuuttomalta, koska et työstä vain omiasi, vaan muidenkin tunnetaakkoja?"
kuulostaa aika totuudenmukaiselta... tai siis jos totta puhutaan, niin olen saanut tekosyyn jättää omat tunnetaakat käsittelemättömiksi, sillä olen työstänyt muiden... olen aina ajatellut, että ehdin omani sitten myöhemmin, nyt tämä toinen henkilö on tärkeämpi... se on vaan jotenkin niin hassua miten ihmiset tulee kertomaan mulle kaikkea elämästään ja ongelmistaan, siis tuntemattomatkin =)
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #53 : 24.01.2006 18:59:45 » |
|
Samoja ajatuksia kuin minullakin oli Zanah. Tuntui, että olin koko maailmankaikkeuden hylkäämä ja jatkuvasti mietin myös miksi ? Miksi juuri minä ? Mitä pahaa olin tehnyt ansaitakseni kaiken hirveyden ja kauhun ? Kirosin ja haukuin Jumalankin, koska koin, että jopa Hänkin oli minut hylännyt ja ihmettelin, miten muka HYVYYDEN Jumala VOI tehdä näin, antaa ihmisen kärsiä näin... Mutta loppujen lopuksi niinhän EI kuitenkaan ollut ! Vaan nimenomaan HÄN minut pelasti !! Olin todellakin jopa lähellä kuolemaa, mutta KAIKESTA HUOLIMATTA sinnittelin ! Tein KAIKKENI, että Taivaallinen Isäni kuulisi ja auttaisi minua. Ja en osaa selittää miten, mutta pyyntöni ja sinnikkyyteni palkittiin. Se vaan ON näitä ihmeitä, joita ei osaa selittää, ainakaan järjen tasolla... Ja juuri pelastumiseni jälkeen tuli OIVALLUS ja YMMÄRRYS siitä, että kärsimykseni EI ollut turhaa, niin tuli kohdallani käydä, jotta TIETÄISIN TOTUUDEN ja kulkisin elämässäni OIKEAA tietä, jonka Jumala on minulle valmistanut. Kaikki aikanaan ja MIKÄÄN EI ole sattumaa... Minulle kaikki tuska ja kärsimys oli juuri nimenomaan valmistustani elämän tehtävääni ja että TODELLA avasin silmäni ja mieleni TOTUUDELLE ja että kasvattaisin sitä mahtavan suurta ja hienoa voimaa ja potentiaalia, mitä minussa on ! Henkisyyttäni ja kaikkea elämääni liittyvää. Ja yksi opeistani oli myös JUURI TUO, että ihan liikaa entisessä ja nykyisessä elämässäni olen kantanut juuri tuota "muiden sontaa" mukanani/taakkanani, joka osaltaan vaikutti henkiseen kehitykseeni. Kun vapauduin helvetistäni, KAIKKI vaan oli minulle ihan selvää ! Minun pitää VAIN ja AINOASTAAN aina kuunnella sisintäni ja intuitiotani, niin kyllä kaikki järjestyy ! Vaikea selittää tätäkään, mutta kyllä sydän ja mieli aina kertoo, onko suunta oikea. Eli toki on hyvä ottaa ja pitääkin tiettyyn pisteeseen asti ottaa muutkin ihmiset huomioon, MUTTA ei pomppia MUIDEN pillin mukaan missään asiassa elämässään, vaan tehdä AINA niin, kuin itselle oikein ja sopivinta on ! Koska VAIN SINÄ ITSE elät SINUN elämääsi, ei kukaan muu ! Ja AINA elämässään kohtaa vastustusta, moralisointia, käskyjä yms. MUILTA, mutta niiden ei pidä antaa vaikuttaa liiaksi, eikä lannistaa. Olla vain OMAN tiensä kulkija... Jumala EI hylkää lapsiaan KOSKAAN, vaikka se joskus siltä tuntuukin... Itse saavutin takaisin tuon ns. lapsenuskoni, eli lapsihan yleensä uskoo vaikka mihin, vaikkei näekään... Eikö totta ? Monella on "mielikuvitus"-kavereita yms. En minäkään näe Jumalaa fyysisessä muodossa, jonakin partasuisena ukkelina, mutta TIEDÄN JA USKON, että HÄN ON olemassa ! Hän näkyy kaikessa ympärillämme, puissa, kasveissa yms.yms. Ja Saatanahan koetteli myös Jeesusta ja ristilläkin Jeesus oli menettää uskonsa huutamalla: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit ?" Uskon, että sinun "tuntemuksesi" siitä, että olet jotakin erityistä tehtävää varten täällä, ON IHAN TOTTA !! Niinkuin ME KAIKKI !! Mutta ei kannata luovuttaa ja kärsivällisyyttä vain, niin KAIKKI selkiää ! Kyllä sinäkin Zanah varmasti saat tiedon siitä, mikä tehtäväsi täällä on. Näin minä uskon ainakin ! Senkin opin "kantapään" kautta, että kaikki ajallaan, SILLOIN KUN ON TARKOITETTU ! Ja etsivä löytää AINA tiensä perille. Kolkuta, niin sinulle avataan... Tsemppiä, voimia ja rakkautta sinulle Zanah !! |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.01.2006 19:17:55 kirjoittanut Ozzette »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mirjam
Vieras
|
|
« Vastaus #54 : 24.01.2006 19:30:04 » |
|
osaatko selittää mulle tarkemmin mikä on suojaava ego??? ja miten sitä kehitetään?
Olen hieman väsynyt valvotuista öistä, mutta lyhyesti voisin sanoa, että opettele terveellä tavalla itsekkääksi.
Mikä sitten on tervettä ja mikä ei, onkin vaikemapaa määritellä..
Jätä vaikka sanat täytyy, pitää, tarvitsee, mutta jos, kun jos, pois sanavarastostasi. Ja ennenkaikkea pakko sanaa, ei tarvita ollenkaan.
Ota tilalle olisi hyvä , voisi....
Jätin itse ne sanat pois joskus vuosia sitten ja pari ensimmäistä viikkoa meni siihen, että huomion montako sataa kertaa päivässä käytin sanoja täytyy tai pitää, sitten pikkuhiljaa vaihdoin niihin uudet tilalle..
Ehkä olemattoman kuuloista, mutta sanoihin täytyy ja pitää, sisältyy aina syyllistämistä joko itseen tai johonkin muuhun.
Älä tee mitään, mitä et halua tehdä...senkin aika tulee joskus, että teet niin, mutta ensin on saatava myös kokemuksia itselle siitä, että saa olla tekemättä tai valitsematta mitään, mitä ei halua tai tunne hyväksi ja oikeaksi itselle.
Se mitä ei ole itse saanut kokea, sitä ei voi koskaan muillekaan suoda.
Vähän sekavaa... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mirjam
Vieras
|
|
« Vastaus #55 : 24.01.2006 20:02:35 » |
|
koska sen puhdistavan tekonne jälkeen, olette luomassa sellaista mahdollisuutta koko ihmiskunnalle, jossa ei ole egoja vaan se Jumaluutemme. Sillä Jumaluutemme on se osa Olavaisuuttamme, joka ei koskaan tee valintoja muille kuin sille Kaikkeudelle!
Olkoonkin se Jumaluus taikka mikä, mutta pinta ja minuus koetaan aina, joten on aivan turhaa puhua, että egot häviää eli minuuden kokeminen häviää.
Se muuttuu, ei häviä.
Ihminen 'syvenee' ja 'ohjauskeskus' lähtee syvemmältä, mutta pinta jännite pitää meidät koossa.
Egon rakentaminen on jumaluuden rakentamista.
Ei kannatta takerruttaa käsitteeseen ja sanaan ego, ihmisen keskeneräisyyttä. Se on sisäinen tapahtuma ja teko ja prosessi.
Ajatellaanpa vaikka että on pallo, jolla on tietoisuus, ensin se oppii kokemaan itseään jostain kohdasta ja syvyydestä käsin tietoisesti pallomaailmaansa ja itseään ja seuraavaksi toisesta, jossain kohdin tietoisuus on keskellä ja käsitää koko pallon...
Mitä olisi tapahtunut, jos olisi pallon pinta revitty pois sitä varten, että pallo voisi kokea sen kokonaisuuden mikä pallon sisällä on....
Pallo on kuitenkin 'kuva' aina suuremmaksi kertautuvasta pallosta ja jokaisen pallon sisällä, on suurimman pallon kuva ja pienoismalli rakenteeltaan...
Ei siis tarvita väkivaltaa, kokeakseen suurimman pallon, sillä se sen 'kuva' on jokaisessa pallossa kertautuneena.
Ja tärkein kuitenkin on tämä hetki ja todellisuus tässä ja sen hyväksyminen.
Tämä on minun näkemykseni. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #56 : 24.01.2006 20:29:36 » |
|
Mi-Olea, juuri tuota ns. "tervettä itsekkyyttä" minäkin noissa aikaisemmissa kirjoituksissani ajoin takaa... Hyvä ! Vasta hiljakkoin olen itse alkanut asioita "oivaltamaan" vai miten sen kuvaisin... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mirjam
Vieras
|
|
« Vastaus #57 : 24.01.2006 20:46:36 » |
|
Ehkäpä se muuntuminen tarkoittaakin JUURI sitä, ettei egoja enää ole ja sen tähden se hermostuttaa niitä! :
Samapa tuo.
Minuuttani koen kuitenkin aina sisältä ulospäin...oli se sitten mihinkä käsitteelliseen muotoon tahansa väännetty, sen kokemisen päälimmäinen kosketuspinta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mirjam
Vieras
|
|
« Vastaus #58 : 24.01.2006 21:10:22 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Mio
|
|
« Vastaus #59 : 24.01.2006 22:35:03 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
The clay of reality is molded in dreams
|
|
|
|
