seuraava »

[Asterix]

paskat, ymmärsitkö tahallesi väärin? En todellakaan tarkoita sitä etteikö asioista SAISI / PITÄISI puhua vaan sitä että KAIKKI EIVÄT KYKENE PUHUMAAN RAISKAUKSESTA JA SILLOIN SIITÄ EI VÄKIVALTAISESTI VOI PUHUA ELLEI UHRI ITSE AVAA SUUTANSA.

Kirjoituksestasi saa sellaisen käsityksen,
että suu pitäisi tukkia.
Myöskään ei tarvitse olla arrograntti tai muuten epäkohtelias.

Ja KYLLÄ, tämä johtuu uhria syyllistävästä kulttuurista (vielä pahempi katolisissa latinomaissa kuin Suomessa) - mutta asennemuutokset tapahtuvat hitaasti. Hienoa jos ystäväsi puhuu julkisuudessa, kaikki pisteet ja papukaijamerkki hänelle!

Sinulla ei ole aavistustakaan mistä puhut.
Itävalta ei ole latinomaa, myöskin kulttuuri
ja laki tuomitsee raiskaajat ankarammin kuin suomessa.
Rangaistukset ovat huomattavan paljon pidempiä
ja ankarempia kuin suomessa
ja oikeuskäsittelyt nopeita.

Tosin kyllä myös poliisitutkinta on tehokkaampaa
ja tarkempaa ja jos ulkoisia vammoja ei näy,
niin moni nainen jättää tekemättä rikosilmoituksen,
koska todisteet jäävät vainilaiseksi.

Täällä nimittäin voi nainen joutua itse syytteeseen,
jos tekijä todetaan syyttömäksi.

Suomessa ja Venäjällä ei ole hyvä tulla raiskatuksi,
mikäli katsoo tilastoja oikeuden päätöksistä
(suomessa lievä raiskaus laissa)
ja yleensä oikeuteen asti menneistä tapauksista.

Mikä sinua oikein riivaa? 

[Asterix]

Minulle juttu menee näin:

1. Uhrin ei tarvitse ymmärtää tekijää, ei mitään hänen motiiveistaan, ajatuksistaan jne.

2. Uhrin ei tarvitse hyväksyä sitä että hänet on raiskattu.

3. Uhrin ei tarvitse syyllistyä.

Miten joku voi käsittää tämän asian täysin eri tavalla?

 :

Minä en ole samaa mieltä kohdan 2 kanssa. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että jotta ihminen pääsee taas kokemuksiensa kanssa sinuiksi ja eheäksi ihmiseksi, käsittää mitä hänelle on tapahtunut ja tehdä jonkinlainen sisäinen sopu asian kanssa. Asia pitää jossain määrin hyväksyä, että voi elää taas "normaalia elämää" jossain vaiheessa elämäänsä. Vaikka asia on vaikea, niin sen sysääminen pois, kieltäminen ja ei-hyväksyminen ei johda mihinkään hyvään vaan mahdollisesti saattaa aiheuttaa suuria ongelmia ihmisessä itsessään, joka heijastunee hänen ihmissuhteisiinsakin jatkossa. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että asia käsitellään esim. psykiatrin avustuksella ja päästään jonkintasoiseen rauhaan asian kanssa, eikä ihminen voi saavuttaa rauhaa asiassa, jota ei käsittele tai hyväksy jossain määrin.

Hienosti kirjoitettu.
Ystäväni käsittääkseni on siinä vaiheessa,
että alkushokin, epäuskon ja tilanteen tajuamisen jälkeen
hän alkaa hyväksyä sen, mitä hänelle tapahtui,
mutta on eritäin vihainen ja katkera tekijälle.
Ja varmasi tulee olemaan vielä pitkään.

Hän käy terapiassa 3 kertaa viikossa tällä hetkellä,
ihan oikealla sellaisella,
joka on erikoistunut seksuaalirikosten jälkihoitoon,
eikä millään humpuukimaakarilla.

Ja tiedoksi hyväksyminen ei ole sama asia kuin että sanoisi, että tapahtuma oli ok tai että se olisi ollut jotenkin oikeutettua - EI! Hyväksyminen on sitä, että tajuaa, että minulle tapahtui vääryys, mutta en voi murehtia asiaa koko elämääni, minun on mentävä eteenpäin ja annettava anteeksi itselleni ja käsitettävä, että näin vain tapahtui, mutta sille ei mitään mahda enää.

Asiaa puhut.

[Esmiralda]

Minä arvostan avoimuutta ja rohkeutta puhua asioista, mistä 'pitäisi' olla vaiti häveliäisyyden vuoksi tai sen vuoksi että se jokin tabu. Kun yksi uskaltaa, niin toiset uskaltavat perässä ja kaikki se peitetty ja nielaistu kärsimys vähenee.

Mutta arvostan myös sitä, että joku haluaa kaiken kätkeä ja kamppailla tunteiden kanssa yksin.

Olemme vapaita näihin valintoihin.

[Triton]

Minulle juttu menee näin:

1. Uhrin ei tarvitse ymmärtää tekijää, ei mitään hänen motiiveistaan, ajatuksistaan jne.

2. Uhrin ei tarvitse hyväksyä sitä että hänet on raiskattu.

3. Uhrin ei tarvitse syyllistyä.

Miten joku voi käsittää tämän asian täysin eri tavalla?

 :

Minä en ole samaa mieltä kohdan 2 kanssa. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että jotta ihminen pääsee taas kokemuksiensa kanssa sinuiksi ja eheäksi ihmiseksi, käsittää mitä hänelle on tapahtunut ja tehdä jonkinlainen sisäinen sopu asian kanssa. Asia pitää jossain määrin hyväksyä, että voi elää taas "normaalia elämää" jossain vaiheessa elämäänsä. Vaikka asia on vaikea, niin sen sysääminen pois, kieltäminen ja ei-hyväksyminen ei johda mihinkään hyvään vaan mahdollisesti saattaa aiheuttaa suuria ongelmia ihmisessä itsessään, joka heijastunee hänen ihmissuhteisiinsakin jatkossa. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että asia käsitellään esim. psykiatrin avustuksella ja päästään jonkintasoiseen rauhaan asian kanssa, eikä ihminen voi saavuttaa rauhaa asiassa, jota ei käsittele tai hyväksy jossain määrin.

Ja tiedoksi hyväksyminen ei ole sama asia kuin että sanoisi, että tapahtuma oli ok tai että se olisi ollut jotenkin oikeutettua - EI! Hyväksyminen on sitä, että tajuaa, että minulle tapahtui vääryys, mutta en voi murehtia asiaa koko elämääni, minun on mentävä eteenpäin ja annettava anteeksi itselleni ja käsitettävä, että näin vain tapahtui, mutta sille ei mitään mahda enää.

Nimenomaan itse useimmiten koen 'hyväksymisen' juuri siten että oli ok että rääkättiin ja on ok että jatkossakin rääkätään. Sitä minä tarkoitinkin ettei uhrin tarvitse alkaa uskoa että häntä saa kohdella kuin paskaa. Ja ilman muuta eteenpäin tulee mennä, mutta eihän sitä voi heti vaatia.

Anteeksi antamisen vaatiminen minusta ainakin on täysin älytöntä. Jokaisen joka vaatii anteeksi antamista muilta pitäisi osata kuvitella tapahtuma omalle kohdalleen. Antaisinko esim. minä anteeksi tuon mitä tässä on tehty? En ikinä. (Voi toki johtua erinäisistä erään ed. elämäni kokemuksista.)

Voisikin kai puhua enempi asian 'sietämisestä', eli oppii elämään sietäen sen että ylitse on kävelty, että ei pysty aina ja kaikkialla olemaan se superihminen ja sankari mitä meiltä varsinkin nykyään vaaditaan.

Ennen vanhaan raiskattu nainen oli automaattisesti liattu ja pilattu, ja heräsi epäilys että hän on itse aiheuttanut ahdinkonsa, jos ei muuten niin pelkästään syntymällä naiseksi (>Eeva). Mutta nykyään minusta tuntuu todellakin että tätä länsimaista yhteiskuntaa riivaa sellainen superihmisyyden ja täydellisyyden vaade, että jokainen joka ei pysty panemaan hanttiin raiskaajille yms. on surkea reppana joka ei vaan yrittänyt tarpeeksi. Muistellaan vaikka mitä kaikkea paskaa siitä Nataschastakin puhuttiin. Että hän oli itse juonessa mukana kun oli pedon vankina vuosikausia.

Em. tapauksen takia minulla onkin, valitettavasti, hieman vastenmielisyyttä Itävaltoja kohtaan...

[Rakkauden enkeli]

Triton. Itse koen niin, että on myös mahdollista ja tärkeääkin antaa myös anteeksi kaikenlaisille väärintekijöille. EI siis tarvitse hyväksyä ja anteeksiantaa varsinaisesti sitä tekoa, mutta ihminen itsessään olisi hyvä oppia hyväksymään ja antamaan sille ihmiselle itselleen anteeksi, ei teolle... Menipä nyt vaikeaksi selittää mitä tarkoitan... 

No omasta elämästä voin selventävänä esimerkkinä kertoa, että olen antanut anteeksi koulukiusaajilleni, olen antanut anteeksi lastenkodissa työharjoittelussa ollessani minua päin näköä mäjäyttäneelle ja hiuksiani repineelle miehenalulle, olen antanut anteeksi eräälle minua seksuaalisesti ahdistelleelle miehelle. Olen siis antanut anteeksi niille ihmisille itselleen, enkä kanna kaunaa ja olen siten päässyt irti ja ylikin noista kokemuksista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että edelleenkään hyväksyisin tuollaisia tekoja ketään kohtaan. Vaikkakin kaikella tuollaisella ikävälläkin on tarkoituksensa....  :

[Esmiralda]

Ehkä tämä on vähän ohi topikin, mutta en voi olla ilmaisematta.

Tuossa juuri kävi eräs uskonlahkon edustaja ojentamassa lehden, joka kertoo siitä, miten 1900-luvulla alkoi moraali rappeutua. Myönnän, että en ole edes lukenut,vielä, juttua.

Karvani nousi kuitenkin vähän pystyyn jo tuosta lauseesta. Ihmettelenkin, että moraalitaju, jos se nyt revitään auki sieltä missä sitä ennen on kovasti piiloiteltu vallan ja kunnian alla, niin onkin rappeutumista. Kautta historian, mitä olen lukenut, minusta tuntuu, että likaa vedetään nyt esiin enemmän kuin koskaan. Tottakai se silloin näyttää moraalin turmeltumiselta. Likaahan löytyy ja paljon.

Se että likainen on piilossa, ei edusta moraalin arvoja. Mutta totuus ja moraali ovatkin aina ristiriidassa keskenään. Ne kun käsitetään niin monella tavalla.

[Triton]

Juu, teoriassa ymmärrän sen että anteeksianto hyödyttää antajaansa, mutta itse en siihen lähde niin kauan kuin tuntuu vielä vähänkin vihaiselta. On asioita joita itse en enää ajattele katkerana - kun en ajattele niitä ollenkaan. Mutta väkisin anteeksiantaminen ei onnistu.

Jossain meditatiivisessa tilassahan voi kyllä tuntea yleisesti ja yhtäläisesti rakkautta kaikkia eläviä olentoja kohtaan, ja aivan varmasti elämien välisessä välitilassa tajuaa kuinka merkityksettömiä menneet kamaluudet olivat, koska eivät ne tavoita henkeä, vaikka ruumis ehkä tuhottiinkin tai mieli pahoitettiin yms.

[Rakkauden enkeli]

Juu ei se anteeksianto ikinä väkisin, eikä ennen aikojaan luonnistu. Kukin omalla persoonallisella tavallaan muutenkin. 

[Totsi]

Varmaankin arvelit että jos ei ymmärretä, niin ei myöskään välitetä (uhrista)...

Tuotakin juu. Nyt on jo keskustelu mennyt niin pitkälle, että taidan toistaa vain edellisiä kirjoittajia (joien kanssa olen pitkälti samaa mieltä)

 

[Asterix]

Juu, teoriassa ymmärrän sen että anteeksianto hyödyttää antajaansa, mutta itse en siihen lähde niin kauan kuin tuntuu vielä vähänkin vihaiselta. On asioita joita itse en enää ajattele katkerana - kun en ajattele niitä ollenkaan. Mutta väkisin anteeksiantaminen ei onnistu.

Kyllä se kosto vaan on paras lääke..
Sen jälkeen voi miettiä sitä anteeksiantoa. :
Valitan, mutta minä olen vielä suhteellisen normaali ihminen,
enkä mikään valo-olento. 

[Rakkauden enkeli]

Sain tämän tänään sähköpostitse eräältä ystävältäni:

Poliisin ja sairaalan mukaan nainen kidnapattiin yökerhosta ja raiskattiin useasti ja jätettiin sitten oman onnensa nojaan. Nainen ei muista mitä tapahtui mutta yrittää edelleen paljastaa raiskaajia.

Raiskaushuumeen Rohypnolin lisäksi uhrin verestä löytyi jäämiä Progesterex-nimisestä sterilisaatiolääkkeestä.

Lääkettä käyttävät nyt raiskaajat juhlien yhteydessä, raiskatakseen ja steriloidakseen uhrinsa.

Progesterex-lääkettä saa eläinlääkäristä isojen eläimien sterilisaatiota varten.

Huhu kertoo että progesterex käytettynä rohypnolin kanssa kutsutaan nimellä "date rape drug". Sitä laitetaan rohypnolin kera naisen juomaan.

Uhri on sitä juotuaan sellaisessa kunnossa että hän ei muista illasta mitään.

Progesterex liukenee juomaan nopeasti ja varmistaa sen, ettei uhri tule raiskauksen jälkeen raskaaksi. Näin ollen raiskaajan ei tarvitse pelätä että uhri tulee raskaaksi ja mahdollisista dna-testeistä jälkikäteen.

Lääkkeen vaikutus ei ole tilapäinen vaan
ikuinen!

Progesterex on kehitetty hevosten sterilisaatioon. Nainen tai naaras, joka saa lääkettä, ei tule koskaan saamaan mahdollisuutta tulla raskaaksi!

Raiskaaja voi saada ainetta eläinlääkäriltä. Ainetta on erittäin helppoa saada ja tämä lääke voi olla seuraava suosittu aine yöelämässä.

Löytyy jopa internet-sivuja missä neuvotaan miten ainetta käytetään.

Lähetä tämä kaikille tutuillesi - varsinkin naisille!

Ole varovainen kun olet ulkona - älä jätä juomaa vartioimatta vaan pidä drinkkiä silmällä!

Näe sen verran vaivaa että lähetät tämän eteenpäin. Ja miehet; kertokaa asiasta naisille ketkä tunnette!

Birgitta Olofsson
Sairaanhoitaja, lääkekandidaatti
Uumajan yliopisto

[Esmiralda]

Kiitos!

Olipa sellaista tietoa, etten ole ennen tiennytkään. Huh huh! Kaikkea se ihmisen heikko puolisko keksii! Toivottavasti tätä tutkitaan enemmän. 

[Totsi]

Sain tämän tänään sähköpostitse eräältä ystävältäni: .... aiskaushuumeen Rohypnolin lisäksi uhrin verestä löytyi jäämiä Progesterex-nimisestä sterilisaatiolääkkeestä.

Lääkettä käyttävät nyt raiskaajat juhlien yhteydessä, raiskatakseen ja steriloidakseen uhrinsa.

Tuo on ns. hoax-kirje. Koko lääkettä (progesterex) ei ole olemassa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Progesterex

[Rakkauden enkeli]

No woe...  No hyvä tietää. Pitääpä infota ystävääni joka puolestaan oli saanut sen joltain toiselta, joka oli puolestaan saanut sen joltain toiselta...

Kaikkea ihmiset keksiikin. 

[Esmiralda]

No,johan on markkinat..