^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #150 : 21.05.2007 09:37:16 » |
|
Niinhän minäkin koko ajan sanoin. Vapauden vieminen väärintekijältä - vaikka samalla tiedän että monet pahikset jatkaa vapaana, koska ovat sen verran ovelia - mutta yhtaikaa anteeksianto sielussa, että uhrin oma sielu on vapaa.
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
kaiko
Kohtuuastroilija
Viestejä: 118
|
|
« Vastaus #151 : 21.05.2007 09:54:19 » |
|
Antaa anteeksi katumattomalle on samaa kuin piirtää kuvioita veteen.
Sieluista minä en tiedä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
kaiko
Kohtuuastroilija
Viestejä: 118
|
|
« Vastaus #152 : 21.05.2007 10:16:21 » |
|
Mitä? En ole kostosta puhunut. Vankila rangaistus ei ole kosto vaan rangaistus rikoksesta, tai miten sen nyt haluaa ajatella. Kukaan ei pakota ketään raiskaamaan toista tai tekemään muutakaan rikosta, vastuu teoistaan täytyy kantaa. Anteeksiantoa ei varmasti pyyhi tapahtunutta mielestä, raiskaaja uusii monesti tekonsa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #153 : 21.05.2007 11:43:41 » |
|
Niin, Ykseyden ja anteeksiantamisen voi saavuttaa, kun löytää sen opin, mitä tapahtuma on opettaakseen. Silloin voi olla jopa kiitollinen kokemastaan. Kuulostaa hurjalta, tiedän, mutta se on ihan totta; myöhemmin voit huomata, että ainoastaan sen kautta, että olet jonkin kokemuksen läpikäynyt, voit ymmärtää jotakin tärkeää asiaa - vain kokemuksen kautta voi todella samaistua.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
kaiko
Kohtuuastroilija
Viestejä: 118
|
|
« Vastaus #154 : 21.05.2007 12:21:07 » |
|
Ei kuulosta hurjalta vaan naurettavalta, tuskin kukaan ihminen on kiitollinen raiskauksestaan, menkää vain kysymään raiskauksen uhreilta ovatko he kiitollisia että heidät on raiskattu. Ja jos uhri voi antaa anteeksi se melko varmasti tapahtuu pitkän ajan kuluttua jos sitten koskaan. Ihminen voi oppia elämään asian kanssa, mutta sen muistaminen tuottaa varmasti tuskaa ja kärsimystä ja pelkotiloja vielä kauan aikaa, ihmiset ovat erinlaisia, jokainen suhtautuu tapahtumiin omalla tavallaan, se mikä saa toisen elämän raiteiltaan ei hetkauta toista lainkaan. Raiskauksen uhri tarvitsee apua, tukea ja ystäviä. Ja kyllähän raiskauksesta oppii ainakin raiskauksen tekijä sen että rikoksesta seuraa rangaistus, niin että tottahan siihen opetuskin sisältyy. Ja vankilassahan on moni tullut uskoon, niin että sinne vaan henkisesti kasvamaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Hiisitär
|
|
« Vastaus #155 : 21.05.2007 12:26:43 » |
|
Kaikolle voisin kertoa omakohtaisen kokemuksen raiskauksesta, jonka annoin anteeksi. Tämä tosin tapahtui 1700-luvulla, kuten ehkä tiedätkin jos olet lueskellut tätä ketjua alusta alkean läpi Tuossa elämässä minut raiskasi kaksi huppupäistä miestä ja tulin siitä raskaaksi. En koskaan saanut tietää kumpi miehistä oli lapsen isä eikä kumpaakaan tekijää saatu koskaan tuomiolle. Muistan tapahtuman kuin eilisen ja saan raiskaustapahtumista, olivatpa ne elokuvissa, TV-sarjoissa tai kirjoissa, vähintään hyperventilaatiokohtauksen. Tuntuu siltä, kuin tuo kaikki olisi tapahtunut vasta hiljattain. Tuon tapahtuman tarkoituksena oli opettaa minua antamaan anteeksi ja olin itse valinnut sen elämääni ennen syntymää. Sillä 1600-luvun elämässäkin minulla oli oppiläksynä anteeksianto, mutta koska en sitä silloin oppinut, piti panoksia toisin sanoen nostaa. Sielullisesti samaa asiaa jankataan niin kauan, kunnes se opitaan ja muistetaan. Itse jankkaan yhä naisena olemisen kunnioitusta TOSI monien naiselämien jälkeen. Tietenkin Kaiko, meillä jokaisella on oikeus ajatella miten haluamme, nähdä asiat miten haluamme eikä kenelläkään toisella ole mitään valtaa tulla sanomaan, että "tämä on totuus", koska maailmankuvamme ovat niin erilaisia. Siksipä mitään siitä, mitä olen sanonut, ei tarvitse uskoa, jos se ei tunnu sinusta hyvältä Viimeistään sitten, kun kuolemme, saamme tietää, mikä on ollut kaiken tarkoitus - myös raiskauksen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
kaiko
Kohtuuastroilija
Viestejä: 118
|
|
« Vastaus #156 : 21.05.2007 12:27:03 » |
|
Mutta kyse tässä ketjussa ei varmaan ollut siitä pitäisikö raiskaajalle antaa anteeksi vai ei, jokaisella on asiasta se oma mielipide. Toivottavasti Sashan ystävä toipuu ja jaksaa eteenpäin.
AthaMaarit, anteeksi mutta minua ei vakuuta nämä edellisten elämien jutut, en tiedä uskonko moisiin, minä olen tässä ja nyt enkä tiedä olleeni mitään muuta kuin mitä olen nyt.
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.05.2007 12:37:17 kirjoittanut kaiko »
|
tallennettu
|
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #157 : 21.05.2007 14:43:08 » |
|
tuskin kukaan ihminen on kiitollinen raiskauksestaan, menkää vain kysymään raiskauksen uhreilta ovatko he kiitollisia että heidät on raiskattu. Itse olen todellakin kokenut törkeän raiskausyrityksen 14-vuotiaana ja muistan sen edelleenkin, yli 25 vuotta myöhemmin kuin eilisen päivän. Kyllähän kokemuksesta oppii aina jotakin, mutta mieluummin olisin jättänyt tuon kokematta. En todellakaan muistele sitä kiitollisin mielin. En myöskään koe kiitollisuutta siitä, että ex-mieheni osoittautui kammottavalla tavalla sairaaksi ihmiseksi. Mielestäni olen tehnyt arviointivirheen haksahtaessani häneen ja tämän asian kanssa on nyt vain elettävä, tekemättömäksi asiaa ei saa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #158 : 21.05.2007 14:47:08 » |
|
Minulla on raiskatuksitulemiskokemus ihan tästä elämästä. Tiedän siis, miltä SE tuntuu, ja millaisia vaiheita sen läpiprosessoiminen sisältää. Ja voin ihan vilpittömästi sanoa, että sitäkään kokemusta en enää vaihtaisi pois, niin paljon olen sen kautta oppinut.Tämä on toki ollut rankan mutta syvällisen, sieluni sopukoihin porautuneen prosessin tulos.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Irish
Vieras
|
|
« Vastaus #159 : 21.05.2007 15:02:43 » |
|
Miettikää nyt tätä maailmaa. Onko oikeasti olemassa paljoa naisia ketä ei ole yritetty raiskata tai ole raiskattu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #160 : 21.05.2007 15:04:41 » |
|
Lilli, sinäkin kuitenkin toivut ikävästä miehestä. Niinkuin minäkin, niinkuin me kaikki. Itse olen kiitollinen että kukaan ei kuitenkaan tuolla tavalla ole vahingoittanut. Ehkä olen niin vahva sitten tai jotenkin aurani suojaa?
Se on vakavaa, se on pahaa, mutta toivon että k.o nainen saa vammoistaan toivuttua myös iloa elämäänsä, vilpittömästi. Voisiko hän viettää jonkun aikaa jossain spa´ ssa, parantolassa tms lepopaikassa?
(http://tbn0.google.com/images?q=tbn:tkLTgt3Dn18kXM:http://www.tapiolankuoro.com/pics/Joy-kansi.jpg)
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.05.2007 15:15:01 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Esmiralda
|
|
« Vastaus #161 : 21.05.2007 15:29:10 » |
|
Kun olen näitä raiskausjuttuja lukenut, tulee väkistenkin silmät sirrillään mieleen eräs juttu.
Huomatkaa kuitenkin että todellisuuden ja mielikuvien välillä on laskemattomia laajuuksia...mutta kun olen joskus lukenut (totta vai ei)seksuaalisista mielikuvista, joissa useat naiset kertovat, että he kuvittelevat että joku tai jotkut raiskaavat heitä.
Onko siis olemassa myös tämä (aiheeseen liittyen) kaipuu seksuaaliseen kanssakäymiseen tällaisten mielikuvien kautta vaikkakin sitten pakottamalla jos ei muuten tohdi.
Siis äärimmäisyyksistä toiseen. Raiskaus on aivan kauhea asia! Toivooko joku todella tulevansa raiskatuksi myös? Siis onko olemassa mielen sopukoissa niin suuria pelkoja tai paineita, että vain raiskaus voisi sen vapauttaa?
Hm...ihan sellainen tunne, kuin menisin tuliperäiselle alueelle...
|
|
|
tallennettu
|
Nousu Skorpioni (Jousimies) Chiron Skorpioni Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu Kuu Kalat Pluto ja Saturnus Leijona Jupiter Jousimies Mars Neitsyt Neptunus Vaaka Uranus ja Ceres Kaksonen
Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu Kiinalainen Rotta Kelttiläinen Omenapuu
OLLAAN IHMISIKS
|
|
|
Lilli
|
|
« Vastaus #162 : 21.05.2007 15:51:29 » |
|
Esmiralda, tuollaisia fantasioita varmaan on olemassa. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että todellisuus ja fantasia ovat usein täysin eri maailmoista.
Fantasioissa tilanteen hallinta on kuitenkin aina itsellä, mielikuvia saa kehitellä juuri niin kuin huvittaa. Todellisessa tilanteessa - jos siis raiskauksesta puhutaan - naisen tahtoa ei kunnioiteta millään tavalla ja juuri tämä tekeekin tilanteesta nöyryyttävän ja esineellistävän.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Freyja
Vieras
|
|
« Vastaus #163 : 21.05.2007 19:44:45 » |
|
Minulla on raiskatuksitulemiskokemus ihan tästä elämästä. Tiedän siis, miltä SE tuntuu, ja millaisia vaiheita sen läpiprosessoiminen sisältää. Ja voin ihan vilpittömästi sanoa, että sitäkään kokemusta en enää vaihtaisi pois, niin paljon olen sen kautta oppinut.Tämä on toki ollut rankan mutta syvällisen, sieluni sopukoihin porautuneen prosessin tulos. Minä vaihtaisin kokemukseni pois koska tahansa - Mitään hyvää se ei tuonut elämääni, vaan 10 vuoden tuskaisen polun ja monta eri terapiaa. En ole katkera sillä olen selvinnyt kaikesta, mutta kenellekään en tuota kokemusta toivo!!!!!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Freyja
Vieras
|
|
« Vastaus #164 : 21.05.2007 19:45:42 » |
|
Kun olen näitä raiskausjuttuja lukenut, tulee väkistenkin silmät sirrillään mieleen eräs juttu.
Huomatkaa kuitenkin että todellisuuden ja mielikuvien välillä on laskemattomia laajuuksia...mutta kun olen joskus lukenut (totta vai ei)seksuaalisista mielikuvista, joissa useat naiset kertovat, että he kuvittelevat että joku tai jotkut raiskaavat heitä.
Eivät toivoisi jos tietäisivät mistä puhuvat. Liittyy hallinnan menettämiseen ja sen kautta antautumiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|