seuraava »

[Esmiralda]

Sasha! Missä tuollaisia miehiä kasvaa!? Minkälaisia äitejä heillä onkaan ollut! Tunnen itseni höhläksi, noin niin kuin äidin kannalta. Jään miettimään, että miten nämä asiat olisi pitänytkään mennä. 

Sagirlat ja AthaMaarit! Olisinpa halunnut nähdä teidät jonottamassa Venäjän tullissa!!! 
Meillä kesti 7 tuntia päästä läpi jonotuksinineen kaikkineen. Mutta aivan liian pitkä tarina tässä.

Muistelenpa että joskus on tutkittu jonotusasiaa eri kansalaisuuksien kesken ja suomalaiset ovat niitä vakavimpia ja ärsyyntyneisimpiä siinä hommassa.

[Asterix]

Sasha! Missä tuollaisia miehiä kasvaa!? Minkälaisia äitejä heillä onkaan ollut! Tunnen itseni höhläksi, noin niin kuin äidin kannalta. Jään miettimään, että miten nämä asiat olisi pitänytkään mennä. 

No täällä Itävallassa.
Molemmilla miehillä on ihan mukavat äidit.

Rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu,
että täällä miesten yleinen henkilökohtainen
hygienian taso on parempi
kuin suomalaisten kanssa veljiensä.

En tiedä..

Tiedän monia talouksia suomesta maalta kesäpaikkamme
läheltä, joissa vielä 90-luvullakin ne kävivät
saunassa peseytymässä vain kerran viikossa
ja kaikki muu oli "hienostelua".

Täällä taas on kautta historian oltu "allergisia"
likaisuudelle ja puhtautta on korostettu
korostamisen jälkeenkin terveyden edistäjänä.

Olihan tuo Hitlerinkin ideologia puhtaudesta
erittäin äärimmilleen viety.

Liekö sitten syynä sitten Itävallan lukuisat parantolat, terveyskylpylät,
klinikat ja sairaalat
ja terveysoppi on mennyt perille vuosisatojen saatossa,
who knows..?
Täällähän niitä on ollut kautta historian erittäin paljon.

[Rakkauden enkeli]

Pippelin pään voi kuulema pyyhkäistä paperilla kuivaksi,
niin sitä kusta ei tarvi roiskia pitkin seiniä.

No minun exänikin kuivaa, mutta niitä roiskeita oli silti. Liekö sitten tarkoituksella merkannut reviiriään. 
Pitäisiköhän kysyä huomisilla treffeillä vappuna tapaamaltani mieheltä että pyyhitkö pippelisi pään ja roiskitko pöntön ohi? Ai mahoton että olen ihan hassulla tuulella. 

[*Kide*]

Uskon hyvin Edellisen Sasha.
Kun asuin itse lapsuuden kodissani, sain jatkuvaan naurahtelus hygieniatasostani... olin lapsena jo "allerginen" muiden "jätöksille"  mm.naapurin lapsi otti päikkärit sängyssäni (peiton alla) ja minulle ei kerrottu. Mutta nukkumaan mentäessä HAISTOIN ja revin lakanat raivotessa, ettei MINUN sänkyyn tungeta! Pesin itse pyykkini ja itseäni useammin kuin muut... olin hienopieru 
Sitten kun löysin tämän ukkoni  hän joutui sellaisen mankelin läpi mm. käsien, varpaiden (kesätyöpäivän jälkeen ei saa tulla muuta kuin wc.n kautta ja siellä saippuapesu, kiitos  ) ja alapään pesun suhteen  On siisti mies nykyään  ja eiköhän tuosta pienestä isännästä sulkeudu myös  Tuo pippelin kuivaus ei vaan ole menny meillä jakeluun  mut ei ole roiskeitakaan... tiputtelevatkohan pöksyihin tipat  ja kukas pesee pyykin 
Tuosta nuoriin naisiin kohdistuvista odotuksista... muistan hyvin kuinka ÄRSYTTÄVÄÄ se oli  varsinkin se masun tuijotus ja jopa taputtelu  On se ihme juttu, kun täällä pitäs elää jonkin normin mukaan ja jos poikeet, heti olet... JOTAKIN  Miehillä homma ei ole ihan niin yksoikonen.
Nyt kun lasissa on 30 ja risat, odotukset taipuvat "tasoittumisen" ja "vakavoitumisen" piikkiin... "koskas tei kasvatte ja lakkaatte riehumasta bailuissa... tai noi autoharrastus hommat lopetatte?" SIIS TÄH?! Jos ns.aikuisuus on sama kuin normeihin asettuminen, niin ei kiitos  pysyn kakarana, millä on omia kakaroita 

[Asterix]

Pippelin pään voi kuulema pyyhkäistä paperilla kuivaksi,
niin sitä kusta ei tarvi roiskia pitkin seiniä.

No minun exänikin kuivaa, mutta niitä roiskeita oli silti. Liekö sitten tarkoituksella merkannut reviiriään. 
Pitäisiköhän kysyä huomisilla treffeillä vappuna tapaamaltani mieheltä että pyyhitkö pippelisi pään ja roiskitko pöntön ohi? Ai mahoton että olen ihan hassulla tuulella. 

Vikaa tähtäyksessä..?

Kannattaisi varmaan kysyä, että niin että osuuko tähtäys
pönttöön, käytätkö paperia vai roiskitko seinille..?

Voithan sinä sanoa, ettet mitään kusiluikkuja siedä,
sillä jos ei osu kustessa pönttöön,
niin miten sellainen kykenee ajamaan autonsa parkkiruutuun? :

[Esmiralda]

Myönnän, tietty yhteneväisyys kummassakin tähtäyksessä! 

[Hiisitär]

Menet, Rakkauden Valo, treffeille ja otat sinne mukaan sellaiset täytettävät kaavakkeet:

"Joo, tässäpä olisi ihan ensi alkuun tällainen Millainen Puoliso Olet?-kyselykaavake ja loppuun vielä pieni vessatesti... "

Siinä saattaisi mies ajatella joko, että "Huhhuh!" tai "Tämä nainen tietää mitä haluaa"!

Jaspis, mie olen kanssasi ihan samoilla linjoilla! Lapsenmielisyys tulee pysymään mukanani koko elämän, siitä en luovu

[Rakkauden enkeli]

Menet, Rakkauden Valo, treffeille ja otat sinne mukaan sellaiset täytettävät kaavakkeet:

"Joo, tässäpä olisi ihan ensi alkuun tällainen Millainen Puoliso Olet?-kyselykaavake ja loppuun vielä pieni vessatesti... "

Siinä saattaisi mies ajatella joko, että "Huhhuh!" tai "Tämä nainen tietää mitä haluaa"!

  Olisikin kyllä aika nousuneitsytmäistä ottaa kyselykaavakkeet mukaan. 

[Esmiralda]

Asiasta toiseen, olipa hankala aamutunti työpaikallani! Oli 'punaisia pikkupiruja ympäri talon!'

Isot pojat tekevät 'sampoa' kaikesta koulun ylijäämäkamasta. Vanhat maalitkin kelpaa. Nyt aamutuntina sain hakea lisää maalia. Punaista. Juoksi välillä muualla, sillä lapset tekevät sitä sun tätä ympäri taloa näinä viimeisinä kevättunteina.

Sitten tultiin hakemaan opea apuun. Tapasin hämmentyneen näköisiä poikia. Yhdellä tietenkin oli työtakki napittamatta ja valkea puseron rinnus täynnänsä punaista maalinläikkää. Toisella kädet ranteita myöten punaisessa maalissa. Häh! - No kun maalipurkista roiskahti ja menin pesemään käsiäni, niin ei siihen vesi auttanutkaan, levisi vain.

Purkin kyljessä oli tärpätillä ohennettava maali. Voi pirulainen! Ei sellaista saisi lapsille antaa! Ja kun poijjaat olivat komeilleet punaisella ja halunneet kaikille sitä näyttää, oli punaisia tahroja siellä täällä pitkin koulua!

Oli siinä minulla hankaamista tärpätin kanssa! Ja taas piti niellä, hiljaa sadatella! Sillä syyllinen olin minä itse! 

[Hiisitär]

Juu, minun täytyy tässä taas avautua eräästä toisesta asiasta, joka ottaa välillä päähän tosi paljon.

Nimittäin se, että intuitioni sanomisia ja neuvojani elämääni (tyyliin minne mennä, mitä tehdä, miksi näin ja noin kohdallani) ei oteta tosissaan. Jälleen kerran tässä nousee esille tämä ulkopuolisten "kyllä minä tiedän, mikä sinulle on parasta"-mentaliteetti. En tiedä, tarkoittavatko he hyvää vai pitävätkö he minua täysin edesvastuuttomana, sopimattomana kansalaisena, kun en suostu menemään elämää läpi muiden tapaan tai korostamaan, että toki, minulle tärkeintä elämässä on pysyvyys.

Ymmärrän, että suurimmalle osalle ihmisistä pysyvät asiat elämässä ovat kaikkein tärkeimpiä ja jopa oma mielenterveys riippuu siitä, onko pysyvä työ, pysyvä parisuhde, pysyvä koti, pysyvät harrastukset, pysyvät rutiinit jne. Mutta minulle pysyvyys on enemmänkin UHKA mielenterveydelle, kun taas vaihtelu ja riippumattomuus tekevät minut kaikkein onnellisemmaksi ^__________^

[Esmiralda]

Ymmärrän, kun muistan omaa nuoruuttani, elin sitä 33-vuotiaaksi asti, pidin kiinni omasta tahdostani ja vapaudestani, kunnes...

Ihmiset, jotka rakastavat sinua, välittävät sinusta, uskovat siihen hyvään, jonka he näkevät parhaaksi.

Ole iloinen että sinusta välitetään.

Sinä voit sitten itse itsessäsi olla iloinen, että sinä välität itsestäsi, mutta arvosi ovat toiset.

Osoita toisille kiitollisuutesi välittämisestä ja päätä hiljaa mitä itse haluat. 

Mutta kyllähän niillä rakkaillakin on varmaa pikkusarvet päässä silloin kun heidän ajatukset eivät osu yhteen omiesi kanssa. Sinä taas näytät heille omat sarvesi! 

[Hiisitär]

No Luojan kiitos, onneksi tällaista "älä tee niin"-huolehtimisia ei tule kuin yhdeltä ystävältäni Kaikki muut läheisimmät ystävät tuntevat minut jo niin hyvin, etteivät pistä kapuloita rattaisiin ja yksi parhaimmista ystävistäni elää aivan samanlaista elämää kuin minä.

Olen oikeasti NIIIIIIIIIIN onnellinen siitä, ettei vanhempiani voisi vähempää kiinnostaa mitä teen! Olenko töissä, vai koulussa vai työtön vai harjoittelijana vai mitä ihmettä. Heille riittää, että saan laskuni, vuokrani ja ruokani maksettua. Ei mitään odotuksia tai vaatimuksia - ja se on ihanaa ^____________^ (joskin täytyy huomauttaa, että kasvatuksemme on sitten muulta osin ollut tosi tiukkaa)

[Esmiralda]

Enpä olisi niinkään varma, etteikö heillä olisi odotuksia ja toiveita. Mutta jos he ovat tyttärensä (jonka sanoja olen lukenut) vanhempia, osaavat he myös käsitellä asioita tässä elämässä. 

[Hiisitär]

Mutta jos he ovat tyttärensä (jonka sanoja olen lukenut) vanhempia, osaavat he myös käsitellä asioita tässä elämässä

No tuota... itse asiassa minä olen sielullisesti vanhempiani paljon vanhempi, eteenkin isääni hyvin, hyvin paljon vanhempi. Äitini on mitä suuremmalla todennäköisyydellä keski-ikäinen sielu, joka on keski-ikäisen sielun kehitysvaiheen puolessa välissä ja isäni lapsisielu, mahdollisesti nuori sielu. Varsinkin viime aikoina perheessä on ilmennyt tapahtumia, jotka vain korostavat tätä sielujen kehitystasoa ja niiden eroja välillämme. Sisaruksieni sielun tasoja en tiedä, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että myös sisarukseni ovat vanhempiani kehittyneimpiä sieluina.
Lisäksi vanhempani eivät tiedä mitään minun henkisestä suuntauksestani tässä elämässä, eivätkä kyllä oikeastaan muutenkaan paljoa mitään. Minä en tunne vanhempiani, eivät he minua, mutta se ei meitä haittaa. Perhesuhteet eivät koskaan ole olleet minulle tärkeitä ja se näkyy muistaakseni astrologiselta kartaltanikin.

Olen aika saletti, että vanhempani vain huolestuisivat, jos menisin selittämään heille kaiken sen, mitä selitän täälläkin! Äidin tuntien hän ei varsinaisesti sanoisi mitään, mutta olisi huolissaan siitä, olenko ryhtynyt joksikin lahkolaiseksi ja isä saisi sellaiset sätkyt, että saisin varmaan selkääni....! Siksi en edes halua puhua heille mitään näistä henkisistä ulottuvuuksista, koska tiedän, että siitä olisi kaikille osapuolille enemmän haitaa kuin hyötyä. Jos jossain vaiheessa elämää tulee tunne, että "nyt, nyt kerro", niin sitten toki teen niin. Mutta tällä hetkellä  on parempi vain kuljeskella yksinään... :

[^^Queen Nefertiti^^]

Enpä haluaisi päätyä kenenkään vessan seinälle! 

No juu. On sitä muitakin vaihtoehtoja kuin irrallisuus, muutos vs pysyvyys. Esimerkiksi seikkailu, hurma, hauskuuttelu vaikkapa suhteen sisällä. Muuttaminen ei ole juttuni ellei joku paikka todella tarjoa uutta, mutta samankin paikan voi nähdä eri silmin.

Sitäpaitsi, voihan elämänfilosofiaakin ja tavoitteita muutella, jos niin kovasti pitää jotain vaihtaa. Esim kuvia seinillä tai paperirullia..