Moi!!
Sori että katosin
Aina kerkeää vaan piipahtaa täällä muttei mitään kunnollista.
Siis, enkeliterapiassa hoitajan opastuksella rentoudutaan syvärentoutukseen ja sitten mielikuvissa matkataan enkeleitä tapaamaan. Itselläkin oli tietysti epäilyjä että onnistuuko, siinäkin vaiheessa vielä kun olin jo siellä niitä tapaamassa, piti vähän pinnistellä, mutta sitten jossain vaiheessa vaan siihen upposi niin syvästi että juttu vaan meni eteenpäin... Olin kertonut tälle hoitajalle että teemana ja pääongelmana on ehkä se etten osaa rakastaa itseäni ja etten kai oikein usko että muutkaan rakastaa (ja tämä tulee siis siitä yhdestä traumaattisesta menneestä elämästä jossa olin täysin kaltoinkohdeltu). Tuossa sitten minun ns. pääenkelini tuli halaamaan... oli todella uskomaton tunne ja huomasi kyllä sen oman ongelmani: en voinut mitenkään uskoa että semmosta rakkautta voi olla minulle ja tietysti itketti.. :
(ei mitään harvinaista muutenkaan) Ohjaaja kysyi sitten jossain vaiheessa että haluavatko enkelit näyttää mulle jotain... ja tuntui että vievät jonnekin ja eteen avautui maisema, sellainen paikka jossa oli tosi hyvä olla, se oikein huokoi rauhaa ja rakkautta... ja lopulta siis pääsin sellaiseen entiseen elämääni missä olen ollut tosi onnellinen itsekseni, tavallaan paimentolaisena/kauppiaana, tekemisissä ihmisten kanssa mutta en millään lailla riippuvainen ja suhde itseeni, ihmisiin ja luontoon oli todella tasapainoinen ja rakastava ja suorastan täydellinen, joten sen tunteen ja paikan yritän herättää uudelleen henkiin mielessäni kun ahdistaa.
Lisäksi mua pyydettiin visualisoimaan toinen, itseilmaisuun liittyvä ongelmani ja se näytti semmoiselta rautapallolta kurkussa... ja se pienennettiin ja enkelit otti sen pois... ja vaalensininen tähti tuli tilalle
Ja lopuksi antoivat vielä vaaleanpunaiset suojaukset mulle...
Ja todellakin tuon tapauksen jälkeen elämä on ollut paljon helpompaa, se todella todella auttoi! Siksi suosittelenkin. Luulen että siitä jokainen saa juuri sitä mitä tarvitsee, tuo oli ainakin mulle juuri täsmälleen mitä tarvitsin. Myöskin oli kiva kuulla, että yhteys oli ilmeisen hyvä tuona aikana, koska enkeliterapeutti oli katsonut auraani siinä ja sanoi että pää oli loistanut valkoisena, joka siis hänen mukaansa kertoi juuri hyvästä yhteydestä sinne.
Mutta kyllä mäkin vieläkin taistelen noiden juttujen kanssa, välillä menee huonommin ja välillä paremmin, mutta pääosin olen ehdottomasti voiton puolella
Epätoivon tunteet on tuttuja (tää viikko ollut jotenkin yksinäisen tuntuista ja aamulla tylsä herätä...) mutta koitan ajatella että no, tämä kestää aikansa, tämänkin tilanteen olen valinnut, ja oikeasti kaikki on hyvin. Ja koitan vähän koota auraani ja pyytää hyviä energyjä tuolta jostain kannustamaan
Zillic: Sen halusin vielä sanoa viimeksi mutta unohdin, että muista että olet vastuussa vain omasta onnellisuudestasi, et miehesi... Hänellä on oma elämänsä josta on vastuussa, ja sinun
päätehtäväsi on olla itse onnellinen (ei tietenkään toisia sortamalla tms mutta tuskinpa olisit silloin onnellinen), koska vain silloin muutkin voivat ympärilläsi olla oikeasti onnellisia. Ei kukaan halua että uhraudut heidän puolestaan, ja kärsit itse kun ajattelet toisten parasta, mikä ei edes ole silloin heidän parastaan ihan oikeasti. Mulla meni 1,5 vuotta kun ajattelin etten voi lähteä suhteesta pois koska silloin se toinen ei pärjää ja tunsin vastuuta... mutta ei se noin mene. Sitten päätin että en murehdi tästä enää (sen huolen voi heittää enkeleille myöskin
) ja sen jälkeen en ole enää murehtinut, niin outoa kuin se onkin. Ja tosiaan siitä joidenkin kuukausien päästä alkoi vaan tapahtua ja pääsin monien vaiheiden kautta, kivuliaasti mutta yllättävän helposti (!!) kuitenkin, pois siitä tilanteesta missä luulin olevani kiinni liimattuna.
Hyviä vointeja & muuta
ja
t. mongolia
