Piti tulla tarkentamaan että meillä on ex kanssa hyvin harmooninen yhteys, se ei sisällä mitään romantiikkaa tai seksuaalisia virikkeitä. Hyviä ystäviä ollaan ja tunnetaan toinen toisiamme niin hyvin että yhteistyö sujuu todella hienosti.
Syy että en halua enää kumppania itselleni tai mitään satunnaista seuraa on luonnollinen valinta minulle. Kun pääsin ajatuksesta eroon että en enää haaveile ja kaipaa kumppania niin sisäinen rauha laskeutui.
Olen tietyn tien itselleni valinnut ja tässä kohtaa se tuli hyvin luonnollisesti, ei mitään itkupotku raivareita, ei mitään dramatiikkaa tai suuria uhrauksia tunteita. Vaan hyvin luonnollinen ja itsestään selvä asia.
Voi hyvin elää ilman kumppania ja ilman seksiä. Mulle nämä eivät koskaan ole olleet minulle niin tärkeitä että en ilman niitä kykenisi elämään. Kyse ei ole mistään tukahduttamisesta tai kieltämisestä, vaan luonnollinen osa minua.
(Toki ajoittain tuntuu hieman että kaipaisi jonkun siihen viereen mutta se tunne menee nopeasti ohi.)
Olen saanut paljon hienoja kokemuksia elämäni aikana, elänyt täysillä ja mennyt tukkaputkella että tällainen rauhoittuminen ja asioiden uudelleen järjestäminen, sisäisyyttäni kuunnellen tuntuu hyvin rauhoittavalta ja luonnolliselta.
En tiedä mitä elämä tuo tullessaan ja elään nyt päivä kerrallaan tyytyväisenä sillä sisäisesti tiesin tämän tulevan eteen.
Katotaan mitä se elämä nyt tuo tullessaan
