"Täällähän on muitakin, joilla on saturnus IC:llä tai 4. huoneessa Smiley Ihan uteliaisuuttani kysyisin, onko tuo asetelma näkynyt teillä hankalana lapsuutena, ankarana kotikasvatuksena, tiukkoina rajoina, tukahdutettuina tunteina tai tunnekylmyytenä lapsuuden kodissa?"
Joo, valitettavasti mullakin saturnus jousimiehessä IC:llä ja 4.huoneessa
. Biologista isää en ole tavannut kuin viimeksi n.alle 3-vuotiaana (jousimies). Murrosiässä rupesi kiinnostamaan kukahan se iskä onkaan. Noh, äitini kertoi asian hirveän kädenväännön jälkeen vasta kun huomasi isäni kuolinilmoituksen lehdessä (samoihin aikoihin kun minulla tuli pakottava tarve tietää isästäni). Muutenkaan ei suostu kertomaan asiasta mitään, kuulemma haluaa "suojella", mutta minusta ei kovin hyvä juttu. Nohh 4-vuotiaasta asti ollut härkä isäpuoli, ei ole koskaan hyväksynyt minua, VALITTI aivan kaikesta (esim kuinka talo tärisee kun kävelen niin raskaasti
),päivittäin kauheata tappelua, todennäköisesti pahoja mielenterveysongelmia, syyttänyt minua pienestä asti liittonsa vaikeuksista, äitini käski jättää hänet omaan arvoonsa, että en kuuntele hänen juttujaan, mutta tulisena oinaana sain kamalia räjähdyspurkauksia silloin tällöin, koska en saanut puolustaa itseäni. Ja minun, 3-17v lapsen, piti jättää tämä 50-vuotias aikuinen mies omaan arvoonsa, vaikka jatkuvasti pilkkasi ja alisti. Hänenhän se olisi pitänyt tajuta olevansa sairas paska. Nykyään kun käyn kylässä, en pysty olemaan paria tuntia kauempaa, jos tämä ihana iskäpuoleni on kotona, koska minut valtaa kamala ahdistus entisestä. Nykyään kun asun omassa kämpässä, asiat ovat hieman rauhoittuneet, tietenkin kun tämä syntipukki on lähteny kotoa
Onneksi minulla on ollut silti hyvä äiti (vaikka en vieläkään ymmärrä, miten hän pystyy olemaan tuollaisen miehen kanssa, joka pilkkaa ja alistaa hänen lastaan), sukulaiset ja ystävät. Olen ollut heidän lellikki ja porukan keskipiste, mikä hieman lieventää tuota lapsuuden ajan ainaista isäpuolen haukkumista.
Huomasin tuon marsin kauriissa 4. huoneessa, ja olen kyllä huomannut tuon pirttihirmuuden itsessäni, mutta olen tietoisesti pyrkimässä siitä pois, en halua tulla samanlaiseksi kuin isäpuoleni, valittavaksi vihaiseksi akaksi