Mä muuten menen sen psykiatrin luo uudestaan kolmen kuukauden kuluttua. Jäi häiritsee niiiiin paljon.
Siinä ajassa olen ehtinyt jo vahvistua ja saada tarvitsemani avun muualta.
Kyse ei kuitenkaan ole suoranaisesta hoitovirheestä ja vaikeesti todistettava
Katsotaan... Mulla oli eilen taas sysimustat ajatukset mut ainoastaan sitä mulkvistia kohtaan ja sen tulen ilmaisemaan
Ei saada jäädä nega mieleen koska se ei ketään hyödytä. Mun nahka on paksu nykyään kaiken kauheen jälkeen mitä on tapahtunut viimeiset vuodet ja on tullut ihme 24h vaihe käsitellä asioita.
Tarvitsen vuorokauden aktiiviseen prosessointiin ja sit olen sisäistänyt asian. Hieman huono juttu on etten osaa enää itkee.
Toki kyyneleet valuu silloin tällöin mutta sellanen puhdistava vollotusitku on tullut joskus yli vuosi sitten
En ole itkenyt edes mieheni kuolemaa koska olen ollut huolissani vain itsestäni ja siitä etten saisi niitä kauheita kohtauksia yksin kotona.
Aikamoinen alitajuinen stressi on kyllä ollut ja pitkään. Olen sen tiedostanut vasta muutama kuukausi sitten mutta tää astro-palsta on ihana keino anonyyminä purkaa sitä
Vasta tällä viikolla liityin facebookiin mut en mä haluu kavereille tällasia kirjoittaa. Ne puhutaan kasvotusten ja rauhassa mut kyllä mä haluun ihan ammattiapua myös.
Ei ystäviä saa kuormittaa valivalilla, sen takia on olemassa ihmiset jotka kuuntelee ja ohjaa työkseen
Mun olohuoneen ikkunasta näkyy kirkko. Olen asunut monta kertaa kirkon lähellä.
Se vetää mua puoleensa
Ei niinkään tilaisuudet mut diakoniatyypille voi avautuu kummallisissa elämäntilanteissa.
Sinne soitto aamusta
Siitä olen kiitollinen että mun puolesta on rukoiltu paljon. Se ihan oikeesti kantaa