seuraava »

[unelmassa]

Kellehän tuo oli tarkotettu.,    vai oliko kellekkään..     

[Hamal]

Seppo varmaan antaa mulle luunapin jos muutan tämän treffipalstaksi  Mutta eihän sekään mikään mahdottomuus ole että oma kaksoisliekki löytyy vaikkapa Astro-foorumilta  Kuka näistä koskaan tietää   

[unelmassa]

Heh, voihan siinä niinkin käyä.     Ja ei tosiaankaan tiiä,    et mistä se kaksoisliekki löytyy.     

[Hamal]

Hmh, aika veikeetä. Olen tässä nyt jonkin aikaa ollut itse vähemmän aktiivinen meditaation kautta tuonne twin flamen suuntaan mutta itse koen käytännössä joka ilta hänen läsnäolonsa kropassani. Mutta kiva kun tulee käymään.  On olemassa ihan selkeä tunnistusmerkki elikkä kaksoisliekin läsnäolo tuntuu tietyssä osassa kroppaa. Sitten koen aina tämän valtavan täydellisen rakkauden luonani johon ei voi olla vastaamatta itse samaisella syvällä rakkaudella.

[Sielu`]

Hmh, aika veikeetä. Olen tässä nyt jonkin aikaa ollut itse vähemmän aktiivinen meditaation kautta tuonne twin flamen suuntaan mutta itse koen käytännössä joka ilta hänen läsnäolonsa kropassani. Mutta kiva kun tulee käymään.  On olemassa ihan selkeä tunnistusmerkki elikkä kaksoisliekin läsnäolo tuntuu tietyssä osassa kroppaa. Sitten koen aina tämän valtavan täydellisen rakkauden luonani johon ei voi olla vastaamatta itse samaisella syvällä rakkaudella.

Missä osassa kroppaa?
Niin siitä tuli mieleen et mulla oli PSAS (googlettakaa) joitain vuosia sitten.. Mietin liittyykä jotenkin näihin, mikä sen olis saanut aikaiseks...

[Hamal]

Itselläni toi läsnäolo tuntuu vasemmassa nimettömässä. Sormussymboliikan ohella nimettömät ovat myös melko tehokkaita henkisen energian kanavia.

[karol~]

kirjoittlenpa tänne näin parin vuoden jälkeen taas.. kaksoisliekki asiaan siis.
Omaani en ole täällä fyysisessä maailmassa tavannut kuin pari kertaa ohimennen,vilaukselta.
Mutta käsittämätön oli viimeisin kerta (tämän vuoden puolella)  kun hänestä sen vilauksen näin...
Olin ollut melko synkissä vesissä itseni kanssa jonkin aikaa. Ajoin autolla,ja muistan ajatelleeni,että tarvitsisin todellakin jotain "pientä ihmettä" päästäkseni taas sieltä ylös. Meni ehkä pari minuuttia kun "tunsin" kasoisliekkini fyysisesti jossain lähellä (näin on käynyt ennenkin) Ajattelin että kuvittelenko.. ja samassa näin hänet ylittävän tietä autoni edestä. Se on hetki jolloin aika pysähtyy  .
Koin sen jo "pienenä" ihmeenä, sillä se että satuimme olemaan lainkaan samassa kaupungissa oli ihmetys.. hetken kuluttua radio meni muutamaksi sekunniksi hiljaiseksi, ja kun ääni palasi,eräs tietty kappale soi. (jonka yhdistän vahvasti kaksoisliekkiini...en ollut kuullut sitä aikoihin) Jokin ihme se oli,ja koin sen tosi voimakkaana "merkkinä" jota olin pyytänyt hetkeä aikaisemmin.
Fyysisesti tässä hetkessä emme olekkaan sen jälkeen kohdanneet... tosin, aika ajoin, jossain muualla, unien välityksellä olemme yhteydesä kyllä.
Nyt olen jo aikalailla hyväksynytkin asian,ettemme todennäköisesti tässä elämässä enää tarkoituksellakaan ole tekemisissä muulla lailla.
Itse elän omaa elämääni tässä 3D:ssä,onnellisena näinkin...

[jiallana]

Tämäpä nyt on vanha keskustelu, vaan tuli vastaan kun "kaksoisliekki" - sanaa googlettelin. No, näkemyksiä on monia ja kuka mitenkin suhteita määrittelee. Omaa nykyistä suhdettani kuvaisin näin:

Alussa (puhelimitse puhellessa) aivan tajuttoman harmonisen onnellinen "olemme löytäneet toisemme" tunne, yhteisiä asioita ja samantyyppisiä kokemuksia tuntui olevan roppakaupalla. Sittemmin tavattuamme oli kuitenkin todella vaikea olla, jotenkin ko. ihmisen seurassa vaikea hengittää, olla, liikkua...laulamisesta yms. muista lempijutuistani puhumattakaan. Päätin lopettaa suhteen ja teinkin niin (siitä on nyt liki kolme vuotta) ja suhteenlopetuksia puolinsuntoisin lukemattomia - kumpikaan meistä ei ole pysynyt enää luvuissa. Valtava fyysinen vetovoima, joka ajaa "aivot narikkaan olotilaan" ja saa perumaan kaikki itselle aiemmin tehdyt lupaukset, kuitenkin hetken kuluttua se muuttuu toisen hylkimiseksi, ärsyyntymiseksi, suoranaiseksi vihaksi ja loukkaantumisiksi. Asutaan lähekkäin ja tätä on nyt sitten jatkunut pian kolme vuotta. TODELLA KULUTTAVAA! Olen itse oppinut, että paha voi olla hyvä ja hyvä voi olla paha (en nyt ala enempää tassä asiaa kuvaamaan) ja monet muutkin jutut menneet jotenkin ihan päälaelleen. Öisin näen unta ko. ihmisestä (unia on lukemattomia, oikeastaan aina kun olemme nähneet näen seuraavana yönä unta hänestä ja kyllä muutoinkin) ja riidat on ihan kauheata solvaamista ja sellaisia, että niiden aikana tulee tarve puhua jotain toista kieltä, siis oikeasti jotain siansaksaa. Äh, tämä on hulluin suhde ikinä! En minä tiedä uskoako joihinkin parisieluihin tms. vai onko tässä vain kaksi ihan kahelia ihmistä yhdessä (erillään me emme kyllä itse sellaisina itseämme pidä, eikä ystävätkään). Tämä on vain jotenkin sellainen yliluonnollisen ärsyttävä suhde, joka pitää sisällään ihan ihmeellisiä elementtejä. Nainen Kalat - Mies Neitsyt  - en voi todellakaan kyseistä yhdistelmää tämän kokemuksen pohjalta suositella, ellet sitten halua ajaa itseäsi hermoraunioksi. Ja kuitenkin, irtikään ei toisistamme päästä. Ystäväni suositteli kokeilemaan irrottamista moottorisahan kanssa, josko se sitten toimisi  Että semmonen avautuminen kummallisista suhteista, sielullisia tai ei. 

[Suomityttö]

Jiallana, tuttua on. Sellaisesta kun pääsee irti, saa onnitella itseään. Ja tulee ajatus, että jos vielä joku tuollainen lähestyy, niin jalat alle ja vauhdilla toiseen suuntaan.  

[jiallana]

  Jeps ja juuri noin - tosin itse olen niin "hömelö", että luokittelen tämän olevan jotain todella erityistä (no, ei ainakaan tavanomaista ole!) ja kun jatkuvasti tässä tuntuu oppivan niin itsestä kuin toisestakin, niin onhan se omalla tavallaan "hedelmällistä". Vaan kuinka kauan sitten tällaista jatkaa, milloin hedelmällisyyskin alkaa mennä hedelmättömyyden puolelle, kun kierretään samaa lähdettä ympäri uudelleen ja uudelleen, kuitenkin sinne yhdessä hyppääminen on sula mahdottomuus ja siksi elämä junnaa paikoillaan..äh, en tiedä.
Luokittelitko sinä teidän suhteen kaksoisliekkisuhteeksi vai mitä sen ajattelet olleen? Miten sen jälkikäteen olet nähnyt?
 

[Suomityttö]

Kyllä se ihan erityinen ja outo juttu oli. Luokittelin sen kaksoisliekkisuhteeksi. Tosin muiden mielipiteen mukaan ei kaksoisliekkisuhde ole niin kivulias. Vetovoima oli uskomattoman pakottava ja vahva.  
Opin siinä paljon itsestäni, omaa rakkaudettomuuttani lähinnä - missä kohtaa rakkaus puuttuu. Minua se korjasi paljon, mutta toisesta osapuolesta en sillä tavoin tiedä, koska kommunikaatio ei toiminut juuri lainkaan ainakaan sanallisena, meni vihanpidoksi ja riitelyksi ja ilkeilyksi.

En oikein itsekään usko kaksoisliekkeihin enää.

[Avicii]

Itse en enää usko kaksoisliekkeihin mutta ymmärrän nämä ns kuvaukset erilaisista kumppaneista. Mitä itse olen ihmisissä ja myös kumppanissa olen huomannut sen että aika usealla on taipumusta kutsua ja nostaa esille toinen toisensa pahimmat puolet ja samalla kun ikään kun tietää jostain muistista, millainen tämä henkilö on ja pettyy pahasti kun ei kykene itse tai toinen nämä ikään kun "kanavoida".
Kysymys voi olla että tietämättämme aistimme kumppanin ns korkeampi, kauniinmpi ja puhtaampi puoli mutta kun siihen väliin tulee niin paljon muuta.
Oli sitten kyseessä peilinä oleminen, kaksoisliekki tmv. niin ideahan koko jutun juonesta joudumme kyllä selvittämään enkä itse näe mitään syytä jatkaa ihmisen kanssa joka on rakas mutta ei tule millään tasolla toimeen.
Kenenkään takia ei kannata hermoromahdusta ottaa, oli oma usko mikä vain.

[jiallana]

Niin...itse näen parisuhteen jotenkin niin, että se on aina mahdollisuus oppia ennen kaikkea itsestä. Ei niin, että otat toisen totuuden itsestäsi oman totuutesi tilalle, vaan sitä voi juurikin peilata itseään siihen, mitä toinen sinussa näkee. Ja sitten voi oppia silläkin tasolla, että yrittää ymmärtää sen, miksi joku tietyntyyppinen (usein samantyyppiset) ihmiset vetoaa itseen niin paljon - tässä astrologia on ollut minulle avuksi. Ei niin, että nostaisin kädet pystyyn ja toteaisin, että "Nonni, tähtiin kirjoitettu, joten minkäs teet". Vaan olen saanut mm. sisäinen soturi-tulkinnasta lisämateriaalia siihen, miten tarkastella itseäni suhteessa muihin.
Tämä kyseinen suhde on ollut monelta osin poikkeava muista suhteistani, siinä juurikin on ollut jotain hiukan selittämättömän yliluonnollista..en osaa tarkalleen selittää. Eipä ole esimerkiksi koskaan aiemmissa suhteissani tullut tarvetta "puhua jotain toista kieltä, jotta toinen ymmärtäisi". No, kaiketi tuollainenkin tarve voi ihan ymmärrettävästi kummuta tilanteesta, jolloin toivoisi tulevansa ymmärretyksi, vaan vaikka kuinka selittää, tuntuu, ettei yhteistä kieltä ole. Myös nukkuminen yhdessä on meillä vaikeaa, ollaan jotenkin jatkuvasti niin tietoisia toistemme läsnäolosta, että yöt menee sellaiseksi kummalliseksi ynähtelyvuoropuheluksi läpi unenkin. Tietää nukkuneensa, mutta samalla tietää olleensa jatkuvasti tietoinen siitä toisesta.
Summasummarum, kuluttava suhde ja koukuttava suhde. Vaan myös todella opettavainen. Ja paljon on ollut myös hyvää kaiken kipuilun lomassa. Jostain käsittämättömästä syystä kaksi ominaisuuksiltaan täysin päinvastaista ihmistä kunnioituksen puutteesta ja ymmärryksen puutteesta huolimatta tuntee vetoa toisiaan kohtaan ja tässä on oltu..kuitenkin molemmat tietää, että tämä on vain yksi vaihe elämässä, mitään lopullista tästä ei tule. Sitä ei kumpikaan kai haluaisi uskoa, sillä mahdollisuuksia suhteelle on annettu puolin sun toisin lukuisia ja puhuttu puhumasta päästyämme - silti lopulta aina törmätään uusiin asioihin, joita ei kertakaikkisesti ymmärrä toisessa ja taas on riitojen kautta käytävä keskusteluja keskustelujen perään. No, hassua. Ja hullua  Omalla tavallaan erityisen rakas tuo ihminen tulee minulle kaiketi aina olemaan, tai oikeammin tämä matka mikä on yhdessä tehty.