Onko pisin parisuhteesi vielä käynnissä?
Jos suhde on loppu niin oletteko vielä väleissä/ystäviä?
Miten koet pitkän suhteen, ahdistaako arkisuus vai onko ihanan tuttua?
Voiko intohimo säilyä vuosia? Vai kyllästyttääkö toisen naama?
Mun pisin (ja ainoa) parisuhde on takanapäin, mutta kolme ja puoli vuotta se suunnilleen kesti, josta 2 ja puoli asuttiin yhdessä. Sanoisin, että suhde kaatui siihen, kun sain valaistuksen, mitä haluan elämältäni, ja olin kehittynyt ihmisenä tarpeeksi (tuon parisuhteen ansiosta lähinnä) tavoitellakseni tuota unelmaa. Tähän uuteen suuntaan ei sitten sopinut kuitenkaan parisuhde, tai ei sen saman ihmisen kanssa ainakaan. Ajattelen, että sen ajan mikä oltiin yhdessä, oltiin sopivat toisillemme, mutta elämäntilanteet ja ihmiset muuttuvat. Parempi sitten erota, kuin jäädä roikkumaan epäsopivaan suhteeseen. Olemme väleissä, mutta en osaa sanoa, toimiiko ystävyys välillämme. Olemme kuitenkin ihmisinä aivan erilaisia ja niin erilaisista asioista kiinnostuneita, että ilman suhdetta meitä ei juurikaan mikään yhdistä. Opin kuitenkin suhteestamme paljon, eli en ajattele, että aika olisi mennyt jotenkin "hukkaan". Kuten sanoin, tilanne oli silloin eri.
Minua tuo suhteen arkisuuskin vähän alkoi ahdistaa, alkuhuuman laannuttua ja intohimon kadottua alkoi tulla "tylsää". En tiedä, riippuuko tuo ihmisestä, vai onko kaikissa suhteissa noin, ettei se voi kestää yhtä ihanana ikuisesti. Nimittäin jos ikuista, intohimoista rakkautta ei ole olemassa, tuskin tulen kenenkään saman ihmisen kanssa jaksamaan yli kymmentä vuotta - ellen löydä sukulaissielua tai vastaavaa. Mutta en tiedä, onko sellaisia, minulle?
Äänestys
