Kyllä Esmiralda minusta tuo on varsin loogista,vaan kun emme pysähdy kuuntelemaan itseämme.
Olemme niin tuiki korvaamattomia,että lepoa ei itselleen voi suoda,kun kukaan muu ei kuitenkaan paikkaamme osaa korjata.
Sairaudet suureksi osaksi alkavat oireilla pienin askelin.Silloin pitäisi pysähtyä kuulostelemaan.Mitä pitemmälle antaa mennä,sen vaikeampi on enää korjata.Vähän kuin ensin pikkuisen oikkuileva auto,jolla ajetaan vaan tuhatta ja sataa,kunnes PAM!Eikä ajeta enää lainkaan.Hinataan romuttamolle.
Ei nyt ole tässä lähettyvillä kirjaa,"Mitä sairaudet viestittävät",enkä muista kirjoittajaa ulkoa,mutta jo pelkästään lukemalla sen,on todellakin helppoa ja yksinkertaista huomata,että noinhan se on.Tuo ihminenhän eli juuri noin.Tai minähän sairastuin juuri noissa olosuhteissa.
Kehojamme siis kuulostelemaan ja tunnustelemaan kaikki ja porukalla!
