Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Lopunajan eksytyksestä..  (Luettu 15270 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #15 : 08.07.2007 13:55:32 »

Kokonaisuuden kannalta on kai aivan sama mitä sanaa käyttään, kun samasta asiasta kerran puhutaan. Sen enempää ketään tai mitään leimaamatta tai syyttämättä, voidaan todeta, että terminä harhauttaminen ja harhassa eläminen on tiedettyjen tosiasioiden kieltämistä, samoin kuten syntiin lankeaminen, ihan hienoisella nyanssierolla vaan. Vai Huh

Harha ei erota jumalasta.
Synti sen sijaan erottaa.

Edellistä väitettä pidän totena, jälkimmäistä valheena.
Siksi olenkin luopunut synti-filosofiasta jo aivan lapsena.
En näet voinut valehdella itselleni näkeväni tuon synnillistämis-maalailun lävitse.

Jumala näkee vain jumalan eli on jakamaton.
Jakamaton nauttii itsensä luottamusta myös nukkuessaan.
En siis pidä ihmistä langenneena vaan...

... simahtaneena.

Harha ei kestä - siihen ei voi rakentaa mitään todellista.
Kuten unestaan ei voi tuoda muuta konkreettista kuin
uneksijan tarkkailevan tietoisuuden havaintoja,
kokemisjälkiä elämän valkokankaalla.

 Smiley
« Viimeksi muokattu: 09.07.2007 09:52:28 kirjoittanut Mika-Matti » tallennettu
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #16 : 08.07.2007 16:02:37 »

Mikään ei voi erottaa Jumalasta, koska kaikki ON Jumalaa. angel

Mutta tunnon Jumalan suhteen voi kadottaa... :Smiley

Jos MM unohdat kaiken, mitä olet synti-termistä oppinut kristillisessä kontekstissa, siis lakkaat vastustamasta juuri tuota nimenomaista sanaa, niin miksikäs tietoista väärintekemistä sanoisit?
On se kuitenkin hiukan eri asia kuin unessa zombailu.. Smiley
tallennettu
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5772


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #17 : 08.07.2007 17:25:52 »

Pakko liittyä keskusteluun. Tuo synti-sana.

Sehän on käännetty ja väännetty jos miksikin vuosisatojen eri aikoina ja eri kulttuureissa.

Täällä monelle on syntiä katsoa televisiota eli liikkuvaa kuvaa.

Joskus ollut syntiä näyttää naisen polvea. Jne.

Olin kauhean helpottunut kerran kun luin jostakin (en vain muista nimiä), että mitä synti alunperin on merkinnyt.

Se olisi juuri tuota jumalasta irtautumista, josta paljon juttelelette. Ei niin, että on olemassa jokin erillinen olevuus, vaan että se on kaikkialla sinussa ja minussa. Ja että synti tarkoittaisi juuri itsestä irtaantumista, vieraantumista. Senhän voisi ymmärtää fyysisenä haihattelunakin, jossa unohtuu hengen arvo. Mutta ymmärtäisin, että itse syvin sisinkin voi erkaantua siitä alkuperästä, missä on perimmäinen olevaisuus, päämäärät ja elämäntarkoitus.

Jotenkin tämä tietoisuus helpotti olotilaani suuresti enkä ole vaivannut enää itseäni näillä pinnallisilla 'syntikäsitteillä'.

Mutta mitä on harha ja mitä on synti? Mehän löydämme kaikesta vain sen näkökannan, mitä voimme yksilönä ja sen kasvunhistoriani ymmärtää. Jos itse synti on harhaa. Koska minäkin ihmettelen miten voi erota jumaluudesta, jos se on kaikkialla. Silloinhan itse syntikin kuuluu sen olemassaoloon.

tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #18 : 08.07.2007 18:19:00 »

Liekkö se synti sitten sitä aineeseen laskeutumista..

Hmm Jeesuksen ristiinnaulitseminenhan oli täydellistä aineeseen vajoamista.. Oikein ~ väärin?? :Smiley

Jumaluus loi vapaat toimintamahdollisuudet tehdä syntiä eli olla aineellisen maailman mayassa...
tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #19 : 08.07.2007 18:45:02 »

Aine itsessään ei ole syntiä, vaan se miten sitä ainetta käyttää... :Smiley

Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa oli kyse aineista irtipääsemisestä.

Vapaa tahto on jokaisella tehdä tai olla tekemättä syntiä,
elää tai ku_olla.
tallennettu
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #20 : 09.07.2007 10:16:40 »

Mikään ei voi erottaa Jumalasta, koska kaikki ON Jumalaa. angel

Mutta tunnon Jumalan suhteen voi kadottaa... :Smiley

Noin minäkin ajattelen - paitsi että tunto Jumalasta on myös käsityskuilu Jumalaan.
Jolloin voipi tehdä hyvääkin välillä kadottaa konseptinsa ja oivaltaa uudelleen jos toisinkin elämän perusasioita.

Kuten sen, ettei Jumala olekaan rajoittuneesti sellainen, kuin otaksuin.

Lainaus
Jos MM unohdat kaiken, mitä olet synti-termistä oppinut kristillisessä kontekstissa, siis lakkaat vastustamasta juuri tuota nimenomaista sanaa, niin miksikäs tietoista väärintekemistä sanoisit?
On se kuitenkin hiukan eri asia kuin unessa zombailu.. Smiley

"Tietoinen väärintekeminen" on subjektiivinen arvio siitä, että muka jo tuntee tapahtumisen syvimmätkin motiivit.
Objektiivista "tietoista väärintekemistä" ei liene olemassakaan, sillä tapahtuminen palvelee aina kehitystä.
Sen sijaan yllykkeellinen, "tietentahtoinen väärintekeminen" on mm. ilkeilyä, varastamista, pettämistä, hengen riistämistä, sabotointia, anarkiaa ja kapinointia - tekoja vahingon ja haitan tuottamistarkoituksessa.

Kuitenkin siinäkin on subjektiivinen oletus väärintekemisestä, mutta ei objektiivista tietoisuutta kaiken tapahtumisen tarkoituksenmukaisuudesta:

Siitä, että "pimeinkin teko" on välineenä toimimista hänelle, jolle teko toimitetaan kuin tilauksesta kehityksensä eteenpäinmenoksi.

Joten: mitä se sellainen synti on, josta seuraa pidemmän päälle hyvän välikädeksi osoittautumista eli perisiunauksellisuutta? 

Shocked

Unessa zombailu ja "tietoinen väärintekeminen" ovat kummatkin harhaa riippumatta siitä, mitä pidämme oikeana ja mitä taasen vääränä.

Kun oikea ja väärä katoavat, jäljellä lienee tietoisuus totaalisesta itselleen teettämisestä, joka palvelee itsensä toteuttamista.

Sitä on "täydellinen tapahtuminen" eli luomisen koko ympyrä - elämän rituaali.

Rakkaudesta Rakkauteen.

 Smiley

tallennettu
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #21 : 09.07.2007 11:15:56 »

Totta on, että itsellemmehän me kaiken viimekädessä teemme.
Ja toisillemme sitä kautta Kaikkeuden viestiä välitämme.

Just siksi on tarkkailtava omaa tietoisuuttaan vastuusta oman elämänsä teoista,
koska se on samalla vastuunkantamista elämästä itsestään, koko Universaalissa kokonaisuudessaan.

Vaikka kokemusta olemme tänne tulleet keräämään, vapaalla tahdolla on jokaisen itsekunkin valittava miten ne kokee. Eksyä voipi helposti tienviittoja tulkitessa vain persoonan subjektiivisella katsannolla.
Sielun näkökulma kokemuksellisuuteen on pidettävä mielessä.
Jos jotakin mitä sielun pitää, vaan mieli ei millään haluaisi kohdata, se eteemme elämässä varmasti asetetaan. Kaikkeuden järjestykseen on luottaminen. Ja se nimenomaisesti vapauttaa oppitunneilla vain ottamaan vastaan mitä tuleman pitää, alkamatta itse asioita niin tarmokkaasti järjestelemään. Pääasia siis, että toimimme itse vastuullisesti oman opiskelumme suhteen, ja jätämme vastuun opetuksesta Kaikkeudelle itselleen.

Eräs oppiläksyistä voisi olla asioiden arvottaminen tärkeysjärjestykseen, sillä emmehän voi kaikkia kursseja samana lukuvuonna valita. Erikoistumisen ja syventävien kurssien suunta on valittava synergian mukaisesti, ja hylättävä energiaa hajoittavat, harhaan vievät polut.  coolsmiley
tallennettu
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #22 : 09.07.2007 11:56:41 »

...

Vaikka kokemusta olemme tänne tulleet keräämään, vapaalla tahdolla on jokaisen itsekunkin valittava miten ne kokee. Eksyä voipi helposti tienviittoja tulkitessa vain persoonan subjektiivisella katsannolla.

Parempi ensin hairahtua ja siten hoksata luovansa itse polkunsa reitit
kuin sokeasti seurailla muiden subjektiivisuuden merkkaamia polkuja
peläten eksyvänsä "oikealta tieltä".

Lainaus
Sielun näkökulma kokemuksellisuuteen on pidettävä mielessä.

Kyllä. Vaan ei niin kuin muut sen sanovat, ja meitä "oikeaan" kompastimellaan (!) ovat ohjaavinaan.
Kukin suunnistakoon itse, sydämensä kompassilla.

Lainaus
Jos jotakin mitä sielun pitää, vaan mieli ei millään haluaisi kohdata, se eteemme elämässä varmasti asetetaan. Kaikkeuden järjestykseen on luottaminen. Ja se nimenomaisesti vapauttaa oppitunneilla vain ottamaan vastaan mitä tuleman pitää, alkamatta itse asioita niin tarmokkaasti järjestelemään. Pääasia siis, että toimimme itse vastuullisesti oman opiskelumme suhteen, ja jätämme vastuun opetuksesta Kaikkeudelle itselleen.

Mitä ovatkaan "oppitunnit" silloin kun opettaja, oppija ja oppiminen sekä opetustila ja opetettava ovat yksi ja sama! 

Ja kuka/mikä onkaan kaikkeus, kun itse edustumme siinä, sinä ja sen kauttakin.
Ollen se Oleva.

Lainaus
Eräs oppiläksyistä voisi olla asioiden arvottaminen tärkeysjärjestykseen, sillä emmehän voi kaikkia kursseja samana lukuvuonna valita. Erikoistumisen ja syventävien kurssien suunta on valittava synergian mukaisesti, ja hylättävä energiaa hajoittavat, harhaan vievät polut.  coolsmiley

Ehkäpä "harhaan vievät polut" auttavatkin löytämään synergian - tietoisuuden yhteenkuuluvuudestamme, jossa "kaikessa on kaikki" edustettuna.

Sillä energiat, ollessaan vapautettuja voimia, tulevat aina kiitämään yhteen ja samaan maaliin toteutettuaan täydellisen tapahtumisen osakiertymöä, jossa ei ole mitään opittavaa - vain sen muistamista, jotta... "mistä mihinkin".

 Smiley
tallennettu
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #23 : 09.07.2007 13:24:33 »

Kaikesta voi (ja näkemyksen laajentamiseksi pitää) keskustella niin makro- kuin mikrokosmoksellisessakin formaatissa, kontekstista riippumattomien rakenteiden samankaltaisuuden havaitsemiseksi.
Kun rakenteet ovat tutut, niissä ei eksy. Eksyä voi unohtamalla niin Ykseyden kuin erillisyydenkin olemassaolojen tasavertaisuus Yhdessä ja samassa paketissa ollen monia kokonaisuutta toistavia osa-alueita.

Näin opettaja on aina myös oppilas, kirja ja luokkahuone...
Mutta onko jatkuva tuon tiedon kautta käsittely kokonaisuuden hahmottamisen kannalta suotavampaa, kuin vaihteeksi kohdata opettaja 'vain' opettajana, kirja kirjana informatiivisine sisältöineen, luokkahuone tilana jne. samaistamatta itseään kokoajan kaiken ykseyteen?
Erillisyys on annettu käyttöön aivan erityisenä oppimis-, tai kuten haluat ilmaista muistamis-, joka on ymmärtääkseni aika lailla samaa toimintoa Huh) välineenä, jotta voisimme sekä vastaanottaa, että ulosantaa, siis välittää energianliikettä, sen sijaan, että vain lilluisimme Ykseydessä (jota siis toki alati teemme).
tallennettu
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #24 : 09.07.2007 13:52:38 »

...
Erillisyys on annettu käyttöön aivan erityisenä oppimis-, tai kuten haluat ilmaista muistamis-, joka on ymmärtääkseni aika lailla samaa toimintoa Huh) välineenä, jotta voisimme sekä vastaanottaa, että ulosantaa, siis välittää energianliikettä, sen sijaan, että vain lilluisimme Ykseydessä (jota siis toki alati teemme).

 Wink Vaikutelmani:

Oppiminen on sen käsittämistä, mitä ei tiedä olevansa ja mitä ei ehkä olekaan.
Siksi tarvitaan myös peruuttamista, purkua ja poisoppimista siitä, mihin on samastunut. Suuntautumisena kohti jotakin muuta, jonnekin muualle ja jonakin muuna.
Se on opittua itsetuntemusta - itsensä rajaamista toisinkin.

Muistaminen taasen on sen ymmärtämistä, mitä jo on ja mitä tietää olevansa sitä vasten, ettei ole. Ollakseen olematon pitää vain tyhjentää mielensä ajatuksista.
Ja sehän onkin maailman vaikeimpia tekoja, joiden sijaan voi kokeilla olla läsnä omassa tietoisuudessaan kokoavana tajuntana.

Ykseyttä ei voi kokea, elleivät kaikki koe sitä yhtenä.
Siksi jos joku väittää jo olevansa ykseydessä, katsokoon myös erillisyyteensä,
sillä sehän puhuttelee häntä juuri nyt kauttamme.

Siten emme "lillu ykseydessä", koska se ei ole kiinni vapaasta tahdosta
vaan tahdosta vapautumisesta.

Puute ja vaillinaisuus synnyttää tahdon - halun siirtyä valintapisteestä toiseen ollakseen jälleen kokonainen.
Kun on jo perillä siinä, mihin matkaa, on tahdosta riippumattomassa tilassa.
Ja eikö se olekin vapautta se - tarpeettomuus!

Uskon ihmisen kuin ihmisen olevan todellisena perillä ykseyden aktivaatiostaan.
Siitä, että jo pelkästään oleminen riittää luomiseen.

Olemisellani luon tekeviä ajatuksia. Liikettä minusta minuun.
Ollen perillä itsestäni - kuin itsestään, tahtomattakin.

 Smiley
tallennettu
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #25 : 09.07.2007 13:59:58 »

Taitavat nuo käsitteet niitä eksyttäjiä olla Cheesy

Kunpa pian vapautuisimme takaisin tiedostetun Ykseyden kokemukseen, jossa kommunikointikin sujuisi ihan vaan telepaattisesti ilman häiritseviä sanoja, aidantolppia siinä, missä voisi keskustella kokonaisuuksista, suhteista vaikka sen koko aidan, niityn ja karjan välisistä - vaikkei niillä Ykseydessä niin mitään väliä taida ollakaan. :Smiley
tallennettu
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #26 : 09.07.2007 14:20:25 »

 :Smiley

Hihii! Ehkäpä nämä ovattenkin niitä lopunaikojen jaarituksia.

Ja muut, joiden ei näemmä tarvitse kuin virittäytyä tunnelmaan,
jakavat kanssamme nekin ykseyden teot,
jotka jatkuvat jatkumistaan heti kun meikhäkin tästä irrottautuu
sulattelemaan lukemaansa jos kirjoittamaansakin.

Kiitos todella upeista ... jaarituksista tälle hetkelle!

 smitten

*yhtyy ajatusten virtaan*
tallennettu
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
 
Siirry: