seuraava »

[Valo]

Kerro se minunkin egolleni Ippuska, vaikka supittaen. 

[Ippuska]

Kerro, kerro kuvastin ... 

*supinaa*
 

[^^Queen Nefertiti^^]

Minua hämmästyttää edelleen nämä väitteet, että NYT olisi kaikki koodattu henkisiksi ja jopa että egon, minän, normaalin ihmisyyden toiminnat ja toiveet olisivat jo kiellettyjä, sillä suoraan sanoen en törmää tähän väitteeseen missään muualla kuin täällä astrossa. Jos luen vaikka newage tai vastaavia kirjoja, kukaan ei sano tällaista. Missä muualla voisi olla tällaista? Reikisivuilla? Hengen ja tiedon messuilla?

Siksipä se kuulostaa vähän liioitellulta. Eikä myöskään ole todella näkynyt missään, paitsi muutaman asian seuraajan kanssa.

[Mirjam*]

Niin kysymys voipi olla siitäkin, että on kysymys aina yhden yksilön sisällä tapahtuvasta ainutlaatuisesta tapahtumasta(millä ei ole ajan kanssa mitään tekemistä), mutta kun se paljon parjattu "ego" pelkää sitä "yksin ykseyden"kokemista ja mielummin projisoi sen psyykensä kautta mielen maailmaksi itsen ulkopuolelle, syntyy näitä "nyt on aika" "nyt tulee uusi aika" "nyt se on tehty" illuusioita...
Sellaista se vain on... 
Todellisesta harhasta kun ei voi vapautua kuin ihan vaan itekseen ja alkaa nähdä ympärilleen---
 

[Mio]

Niin kysymys voipi olla siitäkin, että on kysymys aina yhden yksilön sisällä tapahtuvasta ainutlaatuisesta tapahtumasta(millä ei ole ajan kanssa mitään tekemistä), mutta kun se paljon parjattu "ego" pelkää sitä "yksin ykseyden"kokemista ja mielummin projisoi sen psyykensä kautta mielen maailmaksi itsen ulkopuolelle, syntyy näitä "nyt on aika" "nyt tulee uusi aika" "nyt se on tehty" illuusioita...
Sellaista se vain on... 
Todellisesta harhasta kun ei voi vapautua kuin ihan vaan itekseen ja alkaa nähdä ympärilleen---
 

Joo ja tällainen tapahtumasarja kosmisesta ykseyserkanemisesta yksilöiksi (palasiksi lenkkiketjuun) ja paluusta takaisin käsittää elämän koko kirjon kaikkine äärilaitoineen ja ilmaisumuotoineen on niin huima, että heikompaa jo hirvittää (ja ne hirviöt tottavie tulee tutuiksi).. Jos mielikuvitukseni voi maalata kuvia mahdollisuuksista mitä on ja on ollut siinä missä Olemme niin ovat ne vain pikseleitä äärettömyyden kuvajaisesta..

Joudumme kokemaan niin paljon valitsemallamme tiellä..
Mutta kyllä meri kupliensa liikehdinnän tuntee ja tietää mihin aaltoilla..

Onneksi saamme sentään levätä välillä.. Ajattomuuden huomassa..
Krishnalandiassa oleskelukin on vain yksi uni lukemattomien silmänräpäysten joukossa..

Mutta miksi tämä kaikki eläminen?
Miksi kokea universumeita aina vaan uudestaan ja uudestaan..
Yksi syntyy toinen sammuu..
Miksi ikuisuus? 8

[^^Queen Nefertiti^^]

Älä nyt viitti LUMOR! aPUUVa sinun kysymyksesihän on minun kysymys! Kysymys on vapauttava ja pelottava ja hauska, kun yhtaikaa koettaa selvitä työelämästä (pomoni EI ajattelisi tuollaista, koska ovat takertuneet työnsä tuloksiin, ja mehän tiedämme että sielua ei aineellisuus tyydytä). Aineellinen maailma ei koskaan vastaa tuohon kysymykseen muuta kuin, että olemme syntyneet aineen maailmaan koska se on kiva kokemus.

Ajatteles asia tältä kantilta.. täällä on se fyysinen kosketus jota ei ole muilla planeetoilla.    Esim. Sitä ei toki olisi ykseydessä lilluvalla hengellä vaan itsensä kanssa. 

Eli, työ on työtä ja rahaa omien sääntöjensä mukaisesti; galaksit syttyvät ja sammuvat omine sääntöineen, siksi että Luoja on Luoja. Mikään itämainenkaan teksti ei ole selittänyt asiaa sen paremmin. Välillä henki, välillä aine. Mutta kuten edellinen kirjoittaja sanoi, kyse on aina yksilöiden pääsystä sinne jonnekin, ja joillekin tulee kiire Kotiin. Siinä voipi käydä niin.

[Mio]

Elämän tarkoitus olisi siten luomisilmiöiden kokeminen SA?
Joo'o mikäs täällä ollessa..

(http://home.att.net/~s-prasad/Vishnu02.jpg)

[Mika-Matti]

Tarkoitus on hakusessa silloin kun sitä ei ole.

Se on sitä, että vaikka yksi meistä määrittelisi muille tarkoituksia
ja toinen nimeäisi niitä täyttyneeksi,
kolmas olisi jo askeleen edellä,
koska hän ei pysähtynyt,
vaan jatkoi siitä, mihin edelliset jäivät, siihen, mihin itsensä tekevi mieli.

Tarkoitus on aina hakusessa.
Kuin pallo, joka karkaa käsistä, koska se on niin liukas.

Tarkoitus on liukastumista
- kastumista elämän liu´ulla;
astumista elämän liukkaudella aina vain eteenpäin, suin päin eteen... näin!

 

[Ikitosi]

  liukastelet ja pallo karkaa käsistä, ja silti hekottelet
Tuo kuulostaa kauniisti sanottuna todella vastuutuuttomalta "herran haltuun" heittäytymiseltä

Katso elämää, luontoa -
kaikella on päämääränsä, tarkoituksensa,
jota täyttämään tahtovoimamme on vapaasti käytettäväksi annettu.
Luovutko lahjastasi, aktiivisesta sielunvirratuksen vallasta, vastuun pelossa?
Eiko sielun ajattomuuden kokeminen, pysähtyminen, nimenomaan ole tarpeen tässä ajanvirran jatkuvassa muutoksessa (sillä aikahan se nimenomaan muuttuu ja muuttaa)?

[Sanna]

Sorry vaan mutta minäkään en ymmärrä Kaarinan näkemystä ja ajattelutapaa, olen siihen törmännyt myös eräässä toisessa foorumissa, en lue enää niitä tekstejä joita kaarina kirjoittaa, ne kun eivät minulle aukea ja aina kun näen ego sanan niin 
Kaarinan näkemys on minusta musta valkoinen.

Taidan puhua asian vierestä mutta:

Ihmiset ovat täällä maanpäällä erivaiheissa henkisessä kasvussaan, 
yritetään nyt ensiksi oppia antamaan anteeksi itselleen ja muille ja rakastamaan,
elämään niin että voimme elää sovussa ja ymmärtää itseään ja muita.
Täällä maanpäällä on niiiin paljon vielä ihmisiä jotka ei ole kuullutkaan henkisestä kasvusta,
ja jos kuulee niin kavahtaa sanaa se on joillekkin myrkkyä kielletty puheen aihe,
kun eivät tiedä mistä on puhe.

Minä en koskaan tyrkytä näitä asioita kellekkään kuntelen ja katselen sivusta,
mutta jos huomaan että joku on samoista asioist kiinnostunut niin alan varovasti puhumaan aiheesta.

Täällä kun nyt riitelette (minusta tuntuu niin) minä en edes jaksa lukea niitä tekstejä ja tapella niistä,
sivuuta ne, koska on asioita joihin uskoo joku ja on asioita joihin uskon minä ja jos se ei tunnu sydämessä oikealta tiedän että se ei ole minun henkiselle kasvulleni oikea asia,
Ei näistä asioista voi riidellä on niin monia erillaisia teitä henkiseen kasvuu 

[Mika-Matti]

liukastelet ja pallo karkaa käsistä, ja silti hekottelet
Tuo kuulostaa kauniisti sanottuna todella vastuutuuttomalta "herran haltuun" heittäytymiseltä

Mikä tekee siitä vastuutonta, että antautuu elämän kannettavaksi
- eivätkö muutkin luontokappaleet toimi näin, eläen hetkessä
eikä "sitten kun" eli tarkoitteisiin kiinni tarrautuen?

Sen sijaan tarkoituksen ymppääminen muiden ajatteluunhan se on omiaan palvelemaan näennäisvaltaa ja samalla vastuuttomuutta.

Katso elämää, luontoa -
kaikella on päämääränsä, tarkoituksensa,
jota täyttämään tahtovoimamme on vapaasti käytettäväksi annettu.
Luovutko lahjastasi, aktiivisesta sielunvirratuksen vallasta, vastuun pelossa?

Kuka luopuukaan vallasta nähdessään harhan, kuten vallan illuusion, läpi!
Ei, kyse onkin oman elämän haltuunotosta - elämälle itselleen.

Tarkoituksien nimeäminen ja päämääräsuuntautunut elämä ovat hieman eri asioita
silloin, kun jo pelkkä olemassaolo riittää mukana olemiselle elämän liikunnossa
aina vain eteenpäin, koska kyse on kehäytymisestä.

Eiko sielun ajattomuuden kokeminen, pysähtyminen, nimenomaan ole tarpeen tässä ajanvirran jatkuvassa muutoksessa (sillä aikahan se nimenomaan muuttuu ja muuttaa)?

Kyllä, ja mitä tulee tarkoituksien etsimiseen, niistä luopuminen johtanee sisäiseen lepoon.
Sillä tarkoitus ja päämäärä ovat perilläolemista hetkessä.

Tarkoituksien hakeminen on kuilun teettämistä itselleen ja muille suhteessa perilläolemiseen.

Äärimmillään tarkoitushakuisuudella on saatettu perustella kärsimyksellä ja kuolemantuottamuksilla voitavan hankkia voitonpyyntiä, vaikka niillä ennemmin tai myöhemmin syy-seurauksellisesti hävitäänkin voitot plus-miinus-saldoksi.

 

[Mika-Matti]

Sorry vaan mutta minäkään en ymmärrä Kaarinan näkemystä ja ajattelutapaa, olen siihen törmännyt myös eräässä toisessa foorumissa, en lue enää niitä tekstejä joita kaarina kirjoittaa, ne kun eivät minulle aukea ja aina kun näen ego sanan niin 

Tuossa tulee hyvin esille sitä pelkoa,
mitä uusien ajatusurien aukojaa kohtaan tunnetaan
ja vainkohan, koska hänen sanansa käyttävät egoa astinlautanaan yhteisen hyvämme eteen:
oman negatiivisuutemme yläpuolelle kohottautumiseen
ja tajunnan luontiin.

Kun näet yhdelläkin meistä on tajua, on muilla varaa tietoistua lisääkin.

Tekstit kyllä aukeavat sitä myöten, että lukija itse avautuu itselleen.
Siten ei kenenkään tarvitse antautua "Kaarinan remmiin",
koska hänen työnään on irrottaa "kollektio-remmiläisiä" omiksi itseikseen.

Ja puhun nyt aivan silkalla kokemuksen rinta-äänellä noista "lukivaikeuksistakin".

[Ikitosi]

Olemassaolo on akiivista toimintaa, johon liittyy mm. valintojen tekemiset (on laskettu, että ihminn tekee n. 50 000 valintaa päivässä!), joista kannamme vastuun; niin siitä, kuinka sielumme vuodattuu tähän ajallisuuden liikuntoon, kuin sen seurauksistakin.

Siksi on tultava mahdollisimman tietoiseksi siitä mitä tekee ja miten sekä miksi,
ettei tekisi sellaista, mistä ei halua vastuuseen, sillä sitä ei voi paeta, eikä 'herran haltuun' antaa, koska nimenomaisesti vapaan valinnan kautta meille on suotu tämä mahdollisuus oppia tuntemaan elämä lainalaisuuksineen, joista syy-seuraus-suhteet ovat opettavaisimpia. Elämän suhteen emme voi heittäytyä passiivisiksi, sillä vakka virta kuljettaa, meidän täytyy itse räpiköidä pysyäksemme pinnalla, koska entiteettimme ei ole mahdollista kiduksien puuttuessa koko ajan sukeltaakaan. Uimaan on siis opeteltava, ja ryhdyttävä, virrassa luovien ~~~~~~~~

[Ippuska]

Tekstit kyllä aukeavat sitä myöten, että lukija itse avautuu itselleen.
Siten ei kenenkään tarvitse antautua "Kaarinan remmiin",
koska hänen työnään on irrottaa "kollektio-remmiläisiä" omiksi itseikseen.

Juuri NÄIN myös NÄEN, itsekin 

[^^Queen Nefertiti^^]

Ei herran haltuun voikaan antaa omia tekemisiään, vaan jos joku toinen tuottaa hankaluutta, voi ottaa SIIHEN etäisyyttä ja jättää sen herran haltuun. Minulla on ollut muutamia tällaisia sekavia tilanteita lähipiirissä tänä kesänä.

NIITÄ HENKILÖITÄ jotka siis eivät henkistyneet vaikka me kaikkihan nyt olemme uudelleen koodattuja ja blaa blaa.