seuraava »

[Ikitosi]

Lukuvaikeuksista sen verran, että on sekä kommunikaation kannalta hedelmällistä, että kanssaihmisiä kunnioittavaa pyrkiä kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi ja helppotajuisesti ajatuksiaan.
Mutta jostain historian hämystä saattaa tulla vielä pyrkimystä hieman mystifisoimaan ja esoteeraamaan juttuja, ettei ihan joka rahvas niitä hoksaisi...  So last season.

Syvällinen mutta selkeä ilmaisu on muuten eräs sielunvuodatuksen jaloimmista piirteistä

[Sanna]

Ei minulla ole mitään Kaarinan tekstiä ja oppeja/tietoja vastaan
mutta joillain osin olen kyllä huomannut että hänen teksti on melko musta valkoista
ja todella vaikeaselkoistaja minun aivoni eivät pysty käsittelemään sitä mitä hän todellisuudessa tarkoittaa, taidan olla aika noviisi 

Jossain määrin olen minäkin ehkä lukihäiriöinen
 

[Mika-Matti]

Olemassaolo on akiivista toimintaa, johon liittyy mm. valintojen tekemiset (on laskettu, että ihminen tekee n. 50 000 valintaa päivässä!), joista kannamme vastuun; niin siitä, kuinka sielumme vuodattuu tähän ajallisuuden liikuntoon, kuin sen seurauksistakin.

Siksi onkin olen...naista olla tarkoitusta itselleen, olla elämänsä tarkoitus.

Sillä ulkopuolisten "vastuuttajien" aika alkaa olla lopuillaan silloin,
kun huomaamme, ettei perimmäisesti olekaan "perimmäisen tavoittamatonta tarkoitusta" muiden kautta meille sysättäväksi - vaan muistutettavaksi.

Waan... olemmehan itse-tarkoitusta itsellemme,
miten siitä ja sen aina-olevuudesta muuntaen esiin valinnoimmekin.

Siksi on tultava mahdollisimman tietoiseksi siitä mitä tekee ja miten sekä miksi,
ettei tekisi sellaista, mistä ei halua vastuuseen, sillä sitä ei voi paeta, eikä 'herran haltuun' antaa, koska nimenomaisesti vapaan valinnan kautta meille on suotu tämä mahdollisuus oppia tuntemaan elämä lainalaisuuksineen, joista syy-seuraus-suhteet ovat opettavaisimpia.

Vastuu harhaisena on haluttavissa ja/tai torjuttavissa,
mutta itse uskon perimmäisen vastuun olevan itsemme rakenteena.
Se on "minä olen joka minä olen" -tietoisuuden läsnäoloa kaikissa mahdollisissa ja mahdottomiltakin tuntuvissa valinnoissa ynnä niiden kautta määräytyvissä päämääräpoluissa.

PS. Olemmehan ykseydestä käsin, itse itsellemme sen vapaan valinnan oikeutuksenkin suoneet
voiden näin muodoin myös sen vappaan tahdon takaisinkin perruuttaa.

Elämän suhteen emme voi heittäytyä passiivisiksi, sillä vakka virta kuljettaa, meidän täytyy itse räpiköidä pysyäksemme pinnalla, koska entiteettimme ei ole mahdollista kiduksien puuttuessa koko ajan sukeltaakaan. Uimaan on siis opeteltava, ja ryhdyttävä, virrassa luovien ~~~~~~~~

Toisaalta vastaanottamisessakin on aktiivisuutta ja antamisen pakottomassa vuolaudessa passiivisuutta. 

[Mika-Matti]

Ei minulla ole mitään Kaarinan tekstiä ja oppeja/tietoja vastaan
mutta joillain osin olen kyllä huomannut että hänen teksti on melko musta valkoista
ja todella vaikeaselkoistaja minun aivoni eivät pysty käsittelemään sitä mitä hän todellisuudessa tarkoittaa, taidan olla aika noviisi 

Jossain määrin olen minäkin ehkä lukihäiriöinen
 

Tuohan on silkkaa avoimuutta.  :


Et mielestäni ole liioin noviisi saati uppiniskainenkaan,
koska kukapa sinulta omien tekstiensä suhteen tottelevaisuutta pyytäisikään.

Kun jokin ilmiö paljastuu "juuksi tai jaaksi", sitä voidaan käyttää "mustavalkoisuuden välineenä".

Se on sitä, että ensin erotellaan, mitä on tämä tuota vasten,
jotta niiden välisyydestä voitaisiin päätellä
kokonaisuuteen läpimentävyydenkin olevan hoksattavissa.

Kuten sanomalla viimein: "Ei ole hyvää ja pahaa. On vain rakkaus."

Taikka: "En ole ainoastaan kristus vaan myös antikristus ottaakseni vastuun itse luomastani."

 

[Ikitosi]

"Olla itselleen elämänsä tarkoitus", on Ykseuden näkökulmasta, siis kun unohdetaan erillinen itse,
elämän tarkoitus itsessään elämässä.
Minä Kaikessa ja Kaikki minussa.
Polariteetit kaikkineen, ilman mitään 'ulkopuolista'.
Ulkopuolisuus on siis harhaa.

Kuka siis sulle sysää "ulkopuolisia" juttuja, M-M?

[Mika-Matti]

"Olla itselleen elämänsä tarkoitus", on Ykseuden näkökulmasta, siis kun unohdetaan erillinen itse,
elämän tarkoitus itsessään elämässä.
Minä Kaikessa ja Kaikki minussa.
Polariteetit kaikkineen, ilman mitään 'ulkopuolista'.
Ulkopuolisuus on siis harhaa.

Kuka siis sulle sysää "ulkopuolisia" juttuja, M-M?

Nuo kaikki käsitteet, joita käytämme, käsittelevät juuri erillisyyttä;
myöskin ykseyttä - joskin erillisyyden käsittein.

Jotakin on käsillä, erotettavissa, hajoitettavissa, kokoonpantavissa ja yhdistettävissä.
Tässä suhteellisuuden valtakunnassa.

Ulkopuoliset jutut ovat toimituskuntani minulle järjestämiä,
mutta omaa tilaustani.
Näin minä ajattelen, noin minä uskon.
Erillisyyden näkökulmastaNI.

Kun siis on sellainen meininki, jotta "täytyyhän elämään löytyä tarkoitus",
kyse on pätemisen ja pätevöittämisen tarpeesta;
elämänsä tärkeäksi ja toimivaksi
- jotakin elämälle toimittavaksi -
todistamisen tarpeesta.

Kun sen sijaan olen olemistani itselleni elämäni tarkoitus,
silloin riitän sellaisenaan;
tällöin olemassaoloni todistaa silleen,
että vaikka arvoa tuottaisi jonkin arvostaminen,
niin elämäni itseisarvo on sellaisenaan olemisessa,
arvostetaanpa sitä taikka ei.

Ja jos tällöin "joku muu" tulee ja väittää minun passivoituneen tarkoituksettomuudessa lillujaksi,
katson, kuinka hän pyörii ja hyörii kuin perhonen pihavalon ympärillä,
vaikka hän itse on tuo tarkoituksenmukaisuutensa sisäinen VALO.

Eikö valo luokin tarkoituksenmukaisuutta itsensä arvokkaana näkemiseen
näyttäessään meille elämästämme niin pimiöt kuin "valomotkin",
kunnes emme ehkä "päivääkään antaisi pois".

Se saa joskus lausumaan "kaikella on tarkoituksensa",
so. matkanteon sisältyvyys päämäärästä perillä olemiseen.

 

[Ikitosi]

Sulla on voimakas erillisyys ja sitämukaa defenssi M-M,
kun aina sulle tullaan ulkopuolelta sanomaan ja syyttämään ja sua määrittelemään,
vaikka kaikki on, kuten itse sanoit, itse itsellesi tilaamaa muistutusta.

Vastaan väittäminen ja puolustautuminen ei ole vastaanottamista.

Luulen, että sullakin on tarkoituksena vapautuminen,
energioiden virrattaminen
eikä niiden pysäyttäminen ja patoaminen.

Huomaatko, että sitä kuitenkin teet.
Äläkä ammu viestintuojaa

[Sanna]

hmmmmm... :
 

Kun sen sijaan olen olemistani itselleni elämäni tarkoitus,
silloin riitän sellaisenaan;
tällöin olemassaoloni todistaa silleen,
että vaikka arvoa tuottaisi jonkin arvostaminen,
niin elämäni itseisarvo on sellaisenaan olemisessa,
arvostetaanpa sitä taikka ei.

Ja jos tällöin "joku muu" tulee ja väittää minun passivoituneen tarkoituksettomuudessa lillujaksi,
katson, kuinka hän pyörii ja hyörii kuin perhonen pihavalon ympärillä,
vaikka hän itse on tuo tarkoituksenmukaisuutensa sisäinen VALO.

Eikö valo luokin tarkoituksenmukaisuutta itsensä arvokkaana näkemiseen
näyttäessään meille elämästämme niin pimiöt kuin "valomotkin",
kunnes emme ehkä "päivääkään antaisi pois".

Se saa joskus lausumaan "kaikella on tarkoituksensa",
so. matkanteon sisältyvyys päämäärästä perillä olemiseen.

 

yhdyn edelliseen

[Mika-Matti]

Sulla on voimakas erillisyys ja sitämukaa defenssi M-M,
kun aina sulle tullaan ulkopuolelta sanomaan ja syyttämään ja sua määrittelemään,
vaikka kaikki on, kuten itse sanoit, itse itsellesi tilaamaa muistutusta.

Minulla on myös tiedostamisen lahja. 

Vastaan väittäminen ja puolustautuminen ei ole vastaanottamista.

Itse asiassa ovat, myöskin, sillä nehän juuri hakevatkin tietoa - sitä että sille (tietämättömyydelle) näytetään, tullen sitä tietämystä myös saamaan, vaikka torjuisivatkin sitä ensin.

Luulen, että sullakin on tarkoituksena vapautuminen,
energioiden virrattaminen
eikä niiden pysäyttäminen ja patoaminen.

Pallolaajennus - eli itsensä ympäri kehäytymisestä onkin kyse. 

Huomaatko, että sitä kuitenkin teet.
Äläkä ammu viestintuojaa

Koitko minun ampuneen? 

Ymmärrän tosin reagoimisesi.
En näet pyri mitätöimään sanomisiasi vaan täydentämään niitä,
jotta sitten olisi tunnistettavissa se kolmaskin vaikutelma,
jolloin kolmesta syystä voitaisiin punoa köyttäkin.

Rauhanpiippu kädessäni heiluu näin... 

[Ikitosi]

Tiedostamisen lahja on kokoajan kehittyvä 
Edetessämme näemme tietä yhä pidemmälle...


Torjunta ei ole vastaanottamista, vaikka mitenpäin asiaa vääntelisi.
Mutta torjunta kyllä todellakin osoittaa missä on kehittymisen paikka.
Torjunta on este tai pato, joka energian täytyy kiertää -
kiertoreiteittejäkin pitkin se kyllä etenee, mutta hitaammin,
joka kuitenkin aika-arvo-dimenssiossa on eräs merkittävä määre.


Rauhanpiippu on kanssani tarpeeton kapistus, olen niin eteerinen, ettei edes hopealuoti vahingoittaisi

[Mika-Matti]

Torjunta ei ole vastaanottamista, vaikka mitenpäin asiaa vääntelisi.

Kyse olikin vastaanväittämisestä ja puolustautumisesta.
Eli kakun jakamisesta.

Torjunta on vastaveto sille, että jotakin ensin mutustelee
havaiten sen olevan mutu-tuntumalta kyseenalaistettavissa ylitse terveen järjenkin.
Ja vainkohan suustaan ulos sylkäistävää.

Mutta torjunta kyllä todellakin osoittaa missä on kehittymisen paikka.
Torjunta on este tai pato, joka energian täytyy kiertää -
kiertoreiteittejäkin pitkin se kyllä etenee, mutta hitaammin,
joka kuitenkin aika-arvo-dimenssiossa on eräs merkittävä määre.

Aivan.
Torjunta ottaa aikaa, mutta ehkäpä aikakin tekee tehtävänsä,
kunnes sanotaan "ajan olevan kypsä" etenemiselle.

Rauhanpiippu on kanssani tarpeeton kapistus, olen niin eteerinen, ettei edes hopealuoti vahingoittaisi

Ei meidän välillä onneksi olekaan kuin sanomisten synnyttämää kitkaa.
Tulee mieleen jokin, mikä synnyttää lisää elämää.

PS. Todella arvostan sinua kirjoittajana; kiitos sanoistasi - kiitos, että OLET.

 :

[^^Queen Nefertiti^^]

vieläkö olette jyvällä mistä puhutte ja missä mennään..

[Ikitosi]

MM

[Mika-Matti]

Taidan puhua asian vierestä mutta:

Ihmiset ovat täällä maanpäällä erivaiheissa henkisessä kasvussaan, 
yritetään nyt ensiksi oppia antamaan anteeksi itselleen ja muille ja rakastamaan,
elämään niin että voimme elää sovussa ja ymmärtää itseään ja muita.
Täällä maanpäällä on niiiin paljon vielä ihmisiä jotka ei ole kuullutkaan henkisestä kasvusta,
ja jos kuulee niin kavahtaa sanaa se on joillekkin myrkkyä kielletty puheen aihe,
kun eivät tiedä mistä on puhe.

Oikeastaan kyse lienee siitäkin,
että henkisestä kasvusta ollaan kyllä tietoisia,
koska sehän nykyisin tunnustetaan jo jokaisen "omaksi asiaksi",
mutta joillekin - ja itse kullekin kait sentään joskus - se on myrkylliseksi koettu puheenaihe
eli he eivät vielä tällöin SIEDÄ sitä, mistä on puhe.

Ja siksi koetaan riitelyksi ja aidanseipäiden viskelyksi
silkka tietämättömyyttä ylläpitäneiden raja-aitojen purku ja alaspano
- se SIEDÄTYSHOITO.