Sivuja: 1 [2] 3
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Anteeksipyytämättömyydet  (Luettu 17704 kertaa)
0 jäsentä ja 11 vierasta katselee tätä aihetta.
Mio
Astroholisti
*****
Viestejä: 1482


Ea Mai


Profiili
« Vastaus #15 : 25.07.2007 13:50:34 »


Nyt waan olen päättänyt olla sellainen määränpää,
jossa muille oman vaivansa siirtämisen "rapaketju" eikun katkeaapi!


Muuta keinoa tuskin löytynee etsittäessä ratkaisua ns. napanuora tai energiasideyhteyksien selvittämiseen..

Rakkaus vapauttaa

Mutta miten rakastaa sellaista, jota vieroksuu tai inhoaa sydämensä pohjasta?
Miten antaa anteeksi tai lopettaa kostonkierre kun sisus on revitty rikki poikki ja pinoon sekä haudattu routaiseen louhikkoon? Sellainen jää taustalle kaivelemaan ja selvittelyt eikun siirtyy..

Olentojen väliset suhteet voivat olla niin pitkällisiä ja koemme yhdessä niin erilaisia 'tyylilajeja' että aikaa löytää ratkaisut kyllä riittää..
Olemmehan ikuista perhettä..
Elämä opettaa sano

tallennettu

The clay of reality is molded in dreams
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #16 : 25.07.2007 13:59:11 »


Konkreettiset tapahtumat ovat ikuisuuden pankissa ja ovat muokanneet maailmaa ja elämää siksi mitä se on nyt. Minuakin.

Minua on aina kiehtonut tuo, että voiko muistoja poistaa, kuten tietueita, ilman että ne jäävät kummittelemaan bittiavaruuteen - ollen aktivoitavissa, mene ja tiedä.

Toisaalta, eikö anteeksianto avaakin mieltä näkemään muistoja toisessakin VALOSSA,
jolloin mörrimöykyt voivatkin muuntua vaikkapa "enkeliavaimiksi"?

Lainaus
Miksi sitten joku ei halua pyytää anteeksi....
Ehkä siksi, ettei tiedä haavoittaneensa.
Ehkä siksi, ettei kestäisi omaa syyllisyyden kohtaamistaan ja osuuttaan siitä, miten elämä meni ja on mennyt tähän asti.
Ehkä siksi, ettei tiedä, että anteeksi voi saada ja armoa on olemassa.
Ehkä siksi, että sillä on vain jokin merkitys hänen elämässään, jolle mitään mieltä tai järkeä ei keksi se, jolta pitäisi pyytää anteeksi.
Ehkä siksi, että loukattu ei löytänyt omassa elämässään sitä samaista sisäistä "kipua", jota levittää ympärilleen "hyvyyden viitassa" itselleen....

Uskon myös, että jokainen ihminen on omasta näkökulmastaan yhtä lailla viaton kuin viallinenkin. Kaikki tapahtunut on kumminkin ymmärrettävissä parhainkin päin... sitten joskus, korkeammalla ymmärryksellä.

Lainaus
Tuo mörris on kyllä silti ystäväni ja hyvä sellainen.
Se muistuttaa minulle ihmisen haavoittuvaisuudesta. Se on opettanut avoimuutta.
Se on kertonut minulle, miten kipeää ja syvää ja pelottavaa, jollekulle voi olla kohdata syyllisyytensä ja virheensä, niin pelottavaa, että sen edessä on valmis luopumaan jostain kauniista ja hyvin hyvin merkityksellisestä, joka voisi avautua anteeksi pyytämisen myötä.


Niinpä!  angel

Pakko huudahtaa myös "Kääk!", sillä miten moni onkaan omin teoin päättänyt päivänsä, vaikka vaihtoehtoinen anteeksipyyntö taholta kuin taholta olisi kirkastanut "rankan päivän".  Sad

Lainaus
Sen pitää todella syvä pelko. Haluanko siis satuttaa tällaista pelkäävää, vaatia siltä jotain lisää.... onko siinä mieltä lopun viimeksi...
Onko minulla oikeus repiä toisen syvääkin syvemmät haavat auki tai vaatia niitä revittäviksi auki, siksi, että minulta pyydettäisi anteeksi. Enhän minä lopultakaan voi tietää, mitä sieltä haavasta tulisi esiiin hänelle....

Se juuri on myös syynä siihen, että lapsetkin suojelevat hyväksikäyttäjiä,
kun nämä sattumoisin ovatkin heidän läheisiään.
On näet "helpompaa" lähteä kantamaan koko muistojen taakkaa "syyllistymänään"
tai sulkea koko kaltoin kohdelluksi tulemisen tilanne tietoisuudestaan kuin seinille hypäten.

Lainaus
Ja oikeastaan..... vanhemmat, ne sitkeimmätkin anteeksi pyytämättömimmät, pyytävät ihan hiljaa anteeksi... sydämessään.... uskon siihen vahvasti, vaikka itse ajoittain äidyn mörrittämään, että niin ei olisi.

Oi, noin sen täytyy olla!  Cry

Lainaus
Itseasiassa se ei sido minua itseä mihinkään, jos minulta ei pyydetä anteeksi.
Ehkä se jättää jonkin ihmissuhteen vähemmän rikkaammaksi henkisesti ja sisällöltään, mutta ehkä sillä on siten jokin tarkoitus... joka on laajempi kuin vain minun elämäni ja hänen elämänsä....

Niin...  :Smiley

Lainaus
Ei ole mitään valmista ainutta oikeaa mallia millainen on hyvä elämä.
Anteeksianto on valtaisa armon kokemus ja tarpeellinen, mutta johonkin tarvitaan myös, sitä ettei aina ole anteeksi kaikkea annettu ja pyydetty.
Anteeksiannosta jos teemme taas yhden uskonnon mitä kohti menemme hikihatussa ja perustamme yhteisöjä ja firmoja sen edistämiselle... lienemme menettävän jälleen kerran jotain arvokasta elämässä... jotain aitoa, joka tapahtuu, kun sen annetaan tapahtua... Smiley

En haluaisi pakottaa ketään pyytämään itseltäni anteeksi.
Silti haluaisin ilmaista teon/asian loukanneen minua
tai jääneen vaivaamaan mieltäni.

Haluaisin keskustella asiat AUKI,
niin että jokainen asianosainen voittaa
eikä yhdenkään tarvitse tyytyä häviäjän osaan
tässä energioiden tasapainottamisen prosessuurissa,
jota elämä aina on.

 Smiley
tallennettu
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #17 : 25.07.2007 14:03:07 »

Nyt waan olen päättänyt olla sellainen määränpää,
jossa muille oman vaivansa siirtämisen "rapaketju" eikun katkeaapi!

Onneksi olkoon! Niin sitä pitää! Tuo on 'miehekäs' teko. smitten

Mutta miten rakastaa sellaista, jota vieroksuu tai inhoaa sydämensä pohjasta?

Se on sinun egosi kun inhoaa ja vieroksuu.
Rakkaus valottaa, laskee egon varjostavan suojamuurin alas, näyttää
ihmisten, asioiden ja tapahtumien todelliset sielulliset merkitykset ja tarkoitukset.
Siten Rakkaus vapauttaa  Smileysmitten
tallennettu
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #18 : 25.07.2007 14:08:53 »

Nyt waan olen päättänyt olla sellainen määränpää,
jossa muille oman vaivansa siirtämisen "rapaketju" eikun katkeaapi!

Onneksi olkoon! Niin sitä pitää! Tuo on 'miehekäs' teko. smitten

Jonka takana on olemistaan ... koko naisuuteni.  Kiss

Ja tämän sanoin heille, joiden mielestä sota on tekevää miehekkyyttä,
mutta rauha teotonta naismaisuutta.


tallennettu
Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #19 : 25.07.2007 14:13:03 »

Mutta miten rakastaa sellaista, jota vieroksuu tai inhoaa sydämensä pohjasta?
Se on sinun egosi kun inhoaa ja vieroksuu.
Rakkaus valottaa, laskee egon varjostavan suojamuurin alas, näyttää
ihmisten, asioiden ja tapahtumien todelliset sielulliset merkitykset ja tarkoitukset.
Siten Rakkaus vapauttaa  Smileysmitten

Minä en näe enkä koe, että se on ego, joka ei rakkauteen kykenisi, vaan sen kontolle aina kaikki varjopuolet ihmisen voisi sysätä. Ikäänkuin ego olisi jotain, mikä ei ole meitä ja minua. Ikäänkuin ego olisi joku persoonallisuuden vääristymä tai illuusio tai harhaa, poistettavissa olevaa.
Minuus(=ego) on silti siellä "Korkeimmassa syvimmiltään"myös... se, että tiedostaa jonain hetkenä minuuttaan haavoittuvan lapsensa kautta ainoastaan (käpertyy tunnemuistoissa siihen tuskaan, jota se minuuden osa auttaa kokemaan ja pitää ihmisen haavoittuvana ja avoimena), ei tarkoita, että haavoittuva lapsi olisi silloin jotain "hävitettävää egoa", vaan se tarkoittaa minulle sitä, että se kohta menneisyyden tunnemuistopankissani ei ole vielä synkronoitunut jokaisella tasollani Korkeimpaan(aikuisuuteen tai siihen missä olen nyt), asti jolloin syntyy sudenkuoppia ja katkoksia minuuden yhteneväiseen kokemiseen tässä hetkessä kokonaisena.

Ei ole mitään poistettavaa tai kuoletettavaa tai väärää tai rakkaudetonta, johdot on vain tukossa tai tuskaa ei olla itketty ulos, ei annettu inhimillisyydelle ja haavoittuvaisuudelle tarpeeksi vielä sijaa ja huomiota.
Pulloharjalla on vain töitä...  Smiley
(sekavaa joo)  laugh
tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #20 : 25.07.2007 14:20:25 »

Konkreettiset tapahtumat ovat ikuisuuden pankissa ja ovat muokanneet maailmaa ja elämää siksi mitä se on nyt. Minuakin.
Minua on aina kiehtonut tuo, että voiko muistoja poistaa, kuten tietueita, ilman että ne jäävät kummittelemaan bittiavaruuteen - ollen aktivoitavissa, mene ja tiedä.
Toisaalta, eikö anteeksianto avaakin mieltä näkemään muistoja toisessakin VALOSSA,
jolloin mörrimöykyt voivatkin muuntua vaikkapa "enkeliavaimiksi"?

Se mitä on koettu, on koettu ja se on muuttumaton tapahtumana. Sen merkitys on muutettavissa, ei konkretia.
Niin aivan..... "enkeliavaimia" niistä voi tulla...  Smiley
tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Mika-Matti
Vieras
« Vastaus #21 : 25.07.2007 14:34:19 »

Konkreettiset tapahtumat ovat ikuisuuden pankissa ja ovat muokanneet maailmaa ja elämää siksi mitä se on nyt. Minuakin.
Minua on aina kiehtonut tuo, että voiko muistoja poistaa, kuten tietueita, ilman että ne jäävät kummittelemaan bittiavaruuteen - ollen aktivoitavissa, mene ja tiedä.
Toisaalta, eikö anteeksianto avaakin mieltä näkemään muistoja toisessakin VALOSSA,
jolloin mörrimöykyt voivatkin muuntua vaikkapa "enkeliavaimiksi"?

Se mitä on koettu, on koettu ja se on muuttumaton tapahtumana. Sen merkitys on muutettavissa, ei konkretia.
Niin aivan..... "enkeliavaimia" niistä voi tulla...  Smiley

Totta! Olisihan se epäreilua, jos muistot olisivat "vääriä" saati hävitettävissä.
Kenties muistot sulautuvat aikanaan tietoistumisessa aukeavaan laajempaan ymmärrykseen.

Mene ja tiedä...  :Smiley

Pidän ihanana sitä, että muistoille on oma paikkansa, kuten meille jokaiselle - toivon.

Tuosta edellä käsitellystä EGOSTA:

Ehkäpä egon tehtävänä on tunnistaa, mitä ja kuinka rakastaa aivan konkreettisestikin eikä vain sielun abstraktiona.
Ja siksi ensin "egoillaan" erikseen mentävyydelle sijaa,
mutta samainen "egoistuma" sittemmin yhdistyy korkeampaan tietoisuuteen.

Rakastan egoa ylitse kaiken - mitä ego muuta voisikaan kuin tulla rakastetuksi sen taholta, joka sen asialleen on lähettänyt.

Ja olen huomannut, että milloin en rakasta itseäni, egoni pitää minua pinnalla,
vaikka joku kutsuisi sitä "holistiseksi pullahiireksi".

Se joku... minussa.

 smitten

tallennettu
Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #22 : 25.07.2007 14:45:52 »

Ja olen huomannut, että milloin en rakasta itseäni, egoni pitää minua pinnalla,
vaikka joku kutsuisi sitä "holistiseksi pullahiireksi".
Se joku... minussa.
smitten

Tät juttuu mä en oo oppinut ymmärtään...  idiot2
Miten voi puhua itsestään ja egostaan eri aikaan....erillisinä...ikäänkuin olisi useita persoonia yhdessä... yhdessä...  Huh
Olen vääntänyt ja kääntänyt, mutta ei istu tuo kokemusmaailmaani millään lailla....
Jotain varmaan pitäisi tajuta... mutta kun ei... vaikka kuinka päätään hakkaisi tiiliseinään ja tyynyyn...
Osaan ajatella että jokin kerrostuma minussa on pinnalla enemmän joskus, mutta minuutta on aina vain tämä ja yksi...  Huh
OT jo taisi mennä...  Embarrassed
tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #23 : 25.07.2007 14:51:32 »

Ego on se työkalumme, joka antaa meille erillisyytemme kokemuksen, pinnan, jota koskettaa, sen kautta saamme tuntuman, opimme tuntemaan. Ego on ehdottoman tärkeä, se on minuutemme ylläpitäjä. Ilman egoa lilluisimme ykseydentilassa, ja meillä jäisi tämän maailman jutut tuntematta.

Ego on kuin lampunvarjostin, valonsuuntaaja, jotta voisimme jokainen kohdistaa oman sielumme kirkkauden persoonallisesti valittuun kohteeseemme - kohdevalo korostamaan yksityiskohtia, luomaan tunnelmaa. Ilman sitä kaikki olisi pelkkää valoa. Olemassaolomme realisoituminen tässä maailmassa kuitenkin tarvitsee polariteettinsa.
Olemassaolomme täällä perustuu sähköiseen varaukseen - positiivisen ja negatiivisen kommunikaatioon. Eriste on moninpaikoin tarpeellinen, kuhan ei ole kokonaan umpio.
tallennettu
Mirjam*
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 313


Maata ei peritä isiltä, vaan on lainassa lapsilta


Profiili
« Vastaus #24 : 25.07.2007 15:10:43 »

öööh... kiitos yrityksestä....
Kuka tai mikä tarkastelee omaa minuutta? eli ego toista minuuttaanko eli egoa... egoja egojen päälläkö.... en ymmärrä...
Vai käytetäänkö silloin vain sanaa ego, kun puhutaan jostain "alhaisesta" josta halutaan "kohota itsessä ylemmäs" ??
Onko se siis "nykyajan" paholainen...? Ja tää mikä minuus sitten tarkastelee tätä alhaisempaa egoaan, on se Korkein itse.... siis Korkein ego itsessä... heh...
Eikös tuo ego ole ihan väärä sana tuossa yhteydessä jossa sitä kovasti kaupataan...
*viilaa äidinkielen pilkkuja sanamerkityksissä*
 Cheesy
Erillisyys...ykseydessä lillunta.... hmmm...
Itsen sisällähän tuo ykseys juuri on, kokemuksena ja juurevana...
Erillisyys on todellisuus, joka mahdollistaa jokaiselle kokea ykseys yksilöllisyyden kautta..sisällä.... fyysinen erillisyys on todellisuus ja ne mielettömän hienot ja monimuotiset kehomme joka on osa minuutta, joka kokemuksena johtaa vaikka mihin muuhunkin minuuden kokemiseen... siihen kuitenkin... plaah..
Antaa olla..
Pyydän anteeksi etten tuota jaksa ymmärtää....... että minuus on itsestä erillistä ja estää armon ja ykseyden kokemisen.....pitää erillään jostain.... ei ei ei .... ihan toisinpäin...  Grin
 Smiley
tallennettu

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä.
Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

https://www.astro.fi/blog/Mirjam%252A
Stareyes
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 580


Tuon kultaisen säteen, missä ikinä kuljenkin


Profiili
« Vastaus #25 : 25.07.2007 15:43:13 »

Miten suhtaudutte tuohon viallisuuskuvan antamiseen, jossa perinteisesti on kyse siitä, että vanhemmat projisoivat lapsiinsa omia minäkehyksiään, joita ovat omassa elämässään saaneet ja täten jatkamalla lankavyyhdin keräytymistä yrittävät puhdistaa peiliään?
Itse on yrittänyt olla heijastamatta omaan lapseeni omia puutteita, tietoisesti ajatellut, mikä malli on tullut vanhemmilta, etten jatka samaa rataa.
Se, mikä minua harmittaa suuresti on tämä äitini hokema: "Mä, kun oon niin paha äiti".
Tuo hokema on vain hänen itsensä näkemys itsestään. kerran sanoin hänelle: "lopeta tuollainen, heti". Eihän tuo auttanut mitään. Hän hakee huomiota tällä tavalla, joka minusta ei ole eduksi hänelle.
Olen ottanut motokseni sen, että omia vanhempiani en neuvo, he kyllä itse tietävät, mitä tekevät ja lapsen on aivan turha yrittää selittää omia näkemyksiään, kuluttaa vain energiavarastoja.

Lainaus
Meinaan yleisesti ottaen jos vanhemmat sanovat lapsen olevan jossain viallinen niin kysehän on heidän omista vioistaan tai minäkuvakäsitysopinnoista eikä lapsen sisämaailmasta.. Monet lapset ovatkin vanhempien välisten suhteiden pelinappuloita..
Tässä minä olen mielestäni petrannut. Sillä lapset ovat LAHJA, jonka saa. He ovat ainutlaatuisia yksilöitä, rakastettavia olentoja vikoineen puutteineen.
Ja vaikka näenkin 'vikaa' lapsessani, hän on niin nuori vielä, että turha mun on oman mielen pauhaamisesta hänelle jankuttaa. (koska se on mielen juttuja, ei sielun)

Jos taas alkaisin luettelemaan hänen 'vikojaan', luettelen puutteita itsessäni, eikä se rakenna mitään. Eikä minulla näin ollen ole edes tarvetta luetella mitään
Sitä en ala koskaan tekemään. Vaan kannustan häntä niin paljon kuin ikinä rahkeiltani kykenen.
Minä elän omaa elämääni ja hän omaansa.
tallennettu

"Mikä haavoittaa sinua niin paljon, että tunnet olevasi pakotettu haavoittamaan minua, jotta parantuisit?"
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #26 : 25.07.2007 18:37:06 »

Lainaus käyttäjältä: Mika-Matti
Toisaalta, eikö anteeksianto avaakin mieltä näkemään muistoja toisessakin VALOSSA,
jolloin mörrimöykyt voivatkin muuntua vaikkapa "enkeliavaimiksi"?
Kyllä avaa ja sitä ihmettelenkin, kun jo luulin antaneeni anteeksi vanhemmilleni kaiken, mutta siltikin mörrimöykkyni heräsi ja muisti  Shocked  - vai oliko se vain muisto sieltä pankista, silti JO anteeksiannettu  angel
 :Smiley
 smitten


tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #27 : 25.07.2007 18:51:51 »

Helposti - joskus tuntuu, että liiankin helposti, sillä kunnioituksen vaatimistakin täytyy jossainmäärin olla - kuittaan ihmisten huonon käytöksen, anteeksipyytämättömyyden, heikkoudeksi, kykenemättömyydeksi, tai silkaksi typeryydeksi.

Anteeksipyytäminen, kuten myös -antaminen, on merkki vahvuudesta, kykeneväisyydestä rehellisyyteen, kohtaamiseen.
Ja se kuuluu hyviin käytöstapoihin, jotka tulisi jokaisen oppia.
Uskon, että monien mittapuiden mukaan menestyvien ihmisten 'salaisuus' on toisten ihmisten huomioonottaminen, sillä sosiaaliset kontaktit kun tuppaavat kuitenkin jollakintavoin olemaan onnellisen elämän edellytys. Kiss Kiss
tallennettu
Lilli
Supermoderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 3522



Profiili WWW
« Vastaus #28 : 25.07.2007 19:32:48 »

Minullahan on tunnetusti huono äitisuhde, mutta koko perheen dynamiikkaan on kuulunut aina, että anteeksi ei pyydellä mitään. Minun on täytynyt opetella toisenlaisten ihmisten kanssa. Tuntuu myös uskomattoman hyvältä, kun joku pyytää vilpittömin mielin anteeksi ja itse hyväksyn anteeksipyynnön yhtä vilpittömästi.

Minä en odota, että äitini koskaan pyytäisi anteeksi minulta asiallista, mutta rakkaudetonta kasvatustaan. Jos lastaan ei rakasta, niin tätä ei rakasta. Minun työni on ollut tajuta tämä tosiasia lopulliseksi ja muuttumattomaksi, vihata äitiä hänen kylmyytensä ja välinpitämättömyytensä vuoksi ja ja katkaista lopulta henkinen napanuora häneen. En ole varma, voiko tätä sanoa anteeksiantamiseksi, mutta ymmärrys siitä, että toisen kylmyys johtuu hänen omasta historiastaan (josta ei ole liiemmälti puhuttu) eikä minun viallisuudestani, on joka tapauksessa ollut vapauttavaa.

Erityisen vapauttavaa on ollut huomata myös se, että vaikka äitini ei ole osannut rakastaa, niin minä osaan. Sukupolvien ketju on näin katkennut. Ei minun tarvitse tietoisesti ajatella olevani erilainen kuin äitini. Minusta on vain tullut minä. Jos muistutan äitiäni jossain mielessä, niin sitten muistutan. Jos muistutan muita perheenjäseniäni jossain mielessä, niin sitten muistutan. Jos samankaltaisuus on omaa itseäni ja se tuntuu minusta hyvältä, niin turhaan minä sitä vastaan kamppailen.

Aikuisuudessa (silloin kun tälle asteelle on oikeasti päästy) on se hieno puoli, että pystyy arvioimaan ihan itse, mitkä toimintatavat oikeasti toimivat ja mitkä eivät. Ei tässä vaiheessa tarvitse enää roikkua edellisen sukupolven opeissa, jos ne on huonoksi havaittu.
tallennettu

Aurinko Kaksonen, huone 12, Kuu Härkä, huone 11, AC Rapu, MC Vesimies

www.horoskooppi.com
astrofriikki
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 371



Profiili
« Vastaus #29 : 25.07.2007 20:18:12 »

Anteeksipyytämisestä ja anteeksisaamisesta

Anteeksipyyntö läheiselle(välimiehen kautta) hänen elämän hiipuessa ei antanut toivottua tulosta.  Jäljelle jäivät  tuska, huono omatunto ja syyllisyys, jotka kestävät kauan. Loppuiko rakkaus vai oliko sitä lainkaan, oliko ylpeys esteenä. Totuutta on vaikea löytää ja ymmärtää.  Cry angel
tallennettu

Aurinko - Kauris
Kuu - Härkä
AC - Jousimies
Sivuja: 1 [2] 3
  Tulostusversio  
 
Siirry: