seuraava »

[T-H]

12.HUONE - Poiminto Raimo A Nikulan sivuilta.

Ulkoisten muutospaineiden virrassa tai sisäisten ristiriitojen paineissa voi olla muutoksen siemen. Tarve muodostaa suhde Kaikkeuteen tai yliaistiseen elämään ja minuuteen tai jäädä sisäisten kompleksien uhriksi toistamaan menneistä virheitä ja ongelmia sopeutumatta yhteiskuntaan täydellisesti. Sisäiset jakautumat, piilevät tarpeet ja alitajuinen motivaatio sekä sosiaaliset ongelmat, hylätyt, väheksityt ja syrjäytyneet.


Kysymys kuuluu: Mihin absoluuttisiin ja hyvin yksilökohtaisiin arvoihin ja asioihin turvaan kun normaalit sopeutumisen ja elämisen keinot ovat syrjäytyneet?

- Minulla huone 12. tyhjä muute, paitsi Ask yhtyy  :sta tuohon huoneeseen. :

[ancelica]

Onko kenellkään muulla huoneessa 12      ? 
 
Olen jostain lukenut että Nostradamuksella oli tuo. (en kyllä väitä olevani mikään Nostradamus  )

Joissain karttasysteemeisssä siellä on lymyillyt myös  , mutta vain joissain..siitä en ole saanut oikein mitään positiivista. Tuo  12 ei kai siinäkään ole omimmillaan, mutta siellä se nyt vaan on.

[- Kastehelmi -]

Mulla on  12. huoneessa  . Mitäs mieltä olette tuosta? Löytyykö keneltäkään samaa?

[rhoda]

Täällä  12.huoneessa mutta ei 

Cafeastron mukaan:
Kiinnostusta kaikkeen salattuun, kätkettyyn, alitajuntaiseen
Poikkeuksellisen intuitiivinen
Alitajunta ja tunteet monimutkaisia
Usein henk.koht kriisejä ja syviä transformaatiovaiheita läpi elämän
Tarve tutkiskella omassa rauhassa omia kykyjä, voit huomata että itseluottamus voittaa epäilyn
Tarve olla hetkittäin yksin ja kerätä voimia
Masennustaipumusta
Omin demonien kohtaminen ja voittaminen voi tehdä sinusta parantajan joka auttaa muita kohtaamaan omat pelkonsa.
Tarve kätkeä/kieltää oman varjo-puolen olemassaolo ja erityisesti sen tarpeet

No, täällä pätee aika moni kuvailluista kohdista..
ei ihan vielä kaikki ole tuosta loksahtanut paikoilleen,
mutta tämä  sijainti vaatiikin aina kypsyttelyä, muhimista ja sensellaista..

Viime vuonna minulla oli ikäkausitransiitti  ja
vaikken mikään hellantuuteli omasta mielestäni ole (yliherkkää omatuntoa lukkuunottamatta)
koskaan ollut, niin viimeistään tuon neliön myötä aukesi helvetin portit ja
sieltähän ne demonitkin hyppäsivät silmille:
Ai mää osaan olla tämmönenkin paskiainen-tyyliin..

[- Kastehelmi -]

Kiitos rhoda tuosta! Mä kyllä tunnistan kuvauksesta itseni tosi hyvin.   

[mc82]

Itselläni tuo 12. huoneen kärki on järkevässä Kauriissa ja huone muutenkin tyhjä.

Hehhei, mulla on myös 12. huoneen kärki  ja huone möllöttää täysin tyhjänä. Mulle tuo 12. huoneen teema on aikasta vieras, vaikka tunnistan itsestäni Kalamaisuutta - onhan mulla Neppari kaikkein eniten aspektoitunut planeetta..

Mun exällä oli 12. huoneessa tavaraa:    . Samalla hänellä 6. huone täynnä tavaraa:  . Mies on samalla tosi järjestelmällinen, ahkera tyyppi, jolla kunnianhimoa enemmän kuin kellään muulla tapaamallani ihmisellä.. Mutta samalla jotain hänestä oli ikään kuin salassa, hän peitteli multa jotain, ei halunnut päästää koskettamaan sydäntään... Jälkeenpäin tuntuu, ettei meillä ollut mitään yhteyttä, en tiennyt miehestä kaikkea, koska hän ei halunnut paljastaa.

Mä olen kokenut, että tuo 12. huoneen  liitetään helposti pettämiseen. Exällä vielä  impulsiivisessa  :ssa. Mies paljastui lopulta pettäjäksi. Myös mun siskolla on kartallaan  12. huoneessa ja hän lähtee hyvinkin helposti vieraiden miesten matkaan.. Ehkä lisävaikutusta tuo seksiplaneetta  myös  :ssa ja 12. huoneessa..

[jadeliino]

Monet onkin täällä laittanut hyvin osuvia kommentteja. mm. ti0 heti ensimäisessä viestissään, että tuntuu että muuttuu tylsäksi tai jää asioita kokematta, myös negatiivisuutta nuorempana, että ei ihmiset jaksa kiinnostua yksilönä, vaan enemmän tätä 'kaikkien kaveri', 'ihan mukava' sorttia.

Myös unet ja todellisuus on muulla aina ollut tosi vahvasti läsnä nimenomaan sekaisessa mielessä, olen joskus paljon unissa kävellyt, ja paljon on tullut nähtyä unia seuraavan päivän tapahtumista. Ja joku muu mainitsi myös tämän 'verhon takana toimimisen' mielummin teen töitä muiden puolesta hissukseen kuin otan kunniaa.(vaikka jousimieheni haluaakin välillä astella sieltä pois  : )

Ja 12h minulla siis kokonaan  ja siellä kellistelee  yksinäisyydessään.

[meimi]

Jadeliino, mielenkiintoista.  Mulla on kahdestoista huone pieni ja tyhjä, enkä oikein osaa ottaa kiinni sen symboliikasta.  Tuntuuko susta siltä, että Jousimiehen piirteet on sussa jotenkin piilossa?

[Metsänkeiju]

SATURNUS KAHDENNESSATOISTA

Pelko on aina läsnä ja on ollut kauan. Pelko, että todellisen maailman kaikki rajat, muodot ja värit, jotka on rakennettu taas niin tuskallisesti suurta rakkautta osoittaen, voivat epäilyksen hetkenä heiketä ja yhtäkkiä hävitä... - Sylvia Plath (Saturnus kahdennessatoista)

  huone on usein kartan tärkein kohta, sillä siellä perusturvallisuus herkimmin on koetteilla. Ja siellä myös tärkeimmät taistelut pelkoa vastaan käydään. Howard Sasportas sanoo, että jos  on jossain kuudesta ensimmäisestä merkistä tai huoneesta, pelot liittyvät erillisenä elämiseen ja yksilöllisyyden määrittelemiseen. Jos taas  on jossain kuudesta viimeisestä huoneesta tai merkistä, ongelmana ei ole itsen määritteleminen yksilönä vaan pelon aiheena on sulautuminen toisiin ja erillisyydestä luopuminen.

Erityisesti kahdennessatoista - neptunisessa huoneessa -  usein pelkää identiteetin menettämistä. Tai pyrkii identiteettiongelmastaan eroon yrittäen sulautua johonkin itseään isompaan. Mutta usein ainakin alkuun huonolla menestyksellä,  ei ole sulautuja perustyypiltään eikä sulautujan rooli sille istu, ellei  samalla onnistu kehittämään itselleen niin vahvaa minuutta, ettei väliaikainen sulautuminenkaan sitä horjuta, toisin sanoen että se säilyttää isomman kokonaisuuden osanakin aina omimman laatunsa.

Mielikuvitus on kahdennessatoista vielä enemmän kuin muualla keskeinen pelkojen taustavoima. 
JNE..

Minulla myös saturnus 12.huoneessa
Ja olipas tuttuja juttuja! Pelko välillä hiipii, kuin kausissa, henkimaailman asioita kohtaan, ja joskus pelkään myös tulevani hulluksi tms. Mieleni on hyvin syvissä vesissä, ailahtelevainen, taipuvainen masennukselle ym. Myös mielikuvitusrikas ja rakastaa luovuutta, kauneutta ja harmoniaa.
Alitajunta, unet ja sisäinen maailma on tärkeä osa minua ja elämääni.
tekee myös , , ja .

Sen takia elän tällä hetkellä sosiaalisessa tyhjiössä, ei vaan ole muita vaihtoehtoja..
Suhde meni, ystävät tuli etäisiksi, itse lähdin sellaisten kavereiden luota joiden kanssa en voi enää olla minä,
tai en saa tilaisuutta tulla uudeksi minäksi. Tai en KOE saavani tilaisuutta. Aivan, tunnen että ympäristö odottaa minusta että olisin jotain. Herranjumala kun en itsekään tiedä ja muutun koko ajan!

Yksin on hyvä
miettii kuka mää oon 
mikä mun tarkootus o 
minkälaane persoona mul o  jne...

Siitä se lähtee..

Mutta olen joskus miettinyt sitä, että olenko etsinyt liikaa itseäni ja sitä kautta hukannut sen,
mikä pohjimmiltani olen... Mietinkö liikaa, mitä jos vaan unohtaisi?
Eikö tämä ole aika egoistista oman navan ympärillä pyörimistä?
Mutta eihän sekään väärin ole?
Ja vaikka olisikin väärin...
...niin en usko että joutuisin iankaikkiseen kadotukseen, ellen luo sitä itselleni tällä hukassa olemisella..

Siis tässäkö syy, että mulla ei ole yhtään ystävää.
Jotenkin sitä on etääntynyt kaikista jollain suht. luonnollisella tavalla.
Minäkin mietin joskus, että pyörinkö oman navan ympärillä, kun itsetutkiskelen paljon, keskityn itseeni(kin),
mutta olen aina tiennyt, että se onni löytyy sisältä..

[Metsänkeiju]

Isälläni on 12. huoneessa ja hän on kyllä niin sellainen yksinään touhuaja, kaiken maailman projekteja kotonaan touhuaa.
Hyvin suppeat sosiaaliset kontaktit hänellä.. Karmallinen läksy se opettelu olemaan avoin ja puhumaan.
Juuri kenellekään hän ei tietääkseni asioistaan (pintaa syvemmälle) puhu, joten liekö käy sitä yksinpuhelua sitten.. :

[jadeliino]

Jadeliino, mielenkiintoista.  Mulla on kahdestoista huone pieni ja tyhjä, enkä oikein osaa ottaa kiinni sen symboliikasta.  Tuntuuko susta siltä, että Jousimiehen piirteet on sussa jotenkin piilossa?

Kyllä jotenkin näin voisi sanoa, vaikakkin ajatus maailmani ja puhe tapa (vihaan epäoikeuden mukaisuutta, tapa julistaa toisinaan asioita ja se asioiden möläyttely  ), on kyllä jouskarimaisia (mars, merkurius?) Mutta tämäkin vasta jos tunnen oloni mukavaksi/turvalliseksi. Sanoisin että ihan tuntemattomassa seurassa mennään kauriin asiallisuudella (nousu) taikka sitten (veden?) kiltteydellä, empaattisuudella, mukautumalla.


Omassa päässäni koen olevani kyllä hyvinkin jousimies.  :

[Titania.]

Mulla on 12. huoneessa. Ja mun lähelle on kyllä todella vaikea päästä. Ja ne jotka pääsee, toteevat että hui hirvitys kuinka syvissä vesissä menen. Veskari puoli taas pitää etäisyyttä ja vähintäänkin esittää coolia, tapahtui pinnan alla mitä hyvänsä. Tunteita on paljon ja etenkin niiden ristiriitoja, tunteiden tulvaa ja jatkuvaa yrittämistä seilata hallitusti niissä tulvavesissä. Vaikea löytää välillä niitä todellisia tunnetarpeitani kaiken joukosta. Mutta pystyn kyllä hyvin erottelemaan ja tarkkailemaan tunteitani, ehkä auttaa tässä.

[Indium]

Nostetaan, hyvä aihe,  taitaa olla itselleni ihan erityisen ajankohtainen tämäkin...

Itsellä 12.huoneessa   jotka yhdessä   . Merkkari on OOB. Chiron DC:ni lähistöllä (kuutosessa) tekee oppositiota näihin, orbia tosin n.6 astetta. Sit näemmä vielä tämä   kasa   . Juppari 1. huoneessa.

Luin ketjun läpi ja muutenkin on tullut pohdittua, mutta niin. Hankala hahmottaa mitä nuo yhdessä tekevät, vaikka yksittäiset tulkinnan palat ihan osuvia ovatkin. Eli siis, äh... ajatuksia?

[Kuuhilda]

Jaaha.   12. yhtymä   merkissä  
Välineitä, jonka avulla olen päässyt eroon alitajunnassa möyrimisestä...onnistunut tuomaan sen kaiken mömmön ulos aivan harvinaisen loistavasti, ja vielä kääntämään henkilökohtaiseksi edukseni?  

Niin ja siis tarkoitin kokemiani traumoja yms. ikävää, mutta miksei se sitten toimisi positiivistenkin asioiden kohdalla...alitajuinen tieto on erinomaisesti käytössä?

[Ave^^]

Kuinkas paljon 12.huoneen kautta on tarve myös heilautella näitä verhoja piilotettujen epäkohtien edestä pois? (Neptunus)

Olen törmännyt taas kysymykseen miten suhtautua selän takana puhujiin. Ainahan näihin tietyin väliajoin törmää, mutta silti aina vähän p:ltä tuntuu huomata. Sitä sitten huvittais pistää meininki suoralla puheella raadolliseksi, mutta turhaan sitä riitaa haastaisi. Voi olla, että nämä ihmiset elävät tästä "juoruilustaan" tai mitä se onkaan, yrittävät sitä kautta päästä yhteisöllisyyteen mukaan. Voihan se lopulta olla turhaakin pistää hommia raadolliseksi heidän kannaltaan, ellei kyseessä ole jokin todella merkittävä asia. Antaa heidän elää omaa elämäänsä.. Miten muut suhtautuvat tähän? Onko 12.huone selän takan puhujien vai selän takana puhutun paljastajien huone vai molempia? Tuntuu, että on olemassa sellainen tietty ihmistyyppi minkä jo tunnistaa siitä hymystä ja tavasta millä ne puhuu muista, että sen tyypin ihmisistä aina jossain vaiheessa kuulee että sitä on puhuttu jotakin itsestäkin.