seuraava »

[Avicii]

Niin täytyy TOIVOO !
Olis vaa helpompaa jatkaa matkaa ja unohtaa, mutta mitä jos hän onkin mun oikea ja mun on pakko kestää ergh!! 
 
No TOIVOTAAn, USKOTAAN ja tietenkin RAKASTETAAN kaikesta p#####ta huolimatta 
 
 

Ei nyt kuullosta ihan hyvältä ja mikä saa sinut niin vahvasti uskomaan että hän on juuri se oikea jos täytyy kestää kainelaista paskaa? Ymmärrän jos ajoittain tulee kausia jolloin on vähän vaikeampaa mutta henk.koht ole sitä mieltä että kenekään ei tarvitse sietää yhtää mitään.

[Eileithyia]

No ei minustakaan ihminen kyllä ole se oikea, ei sellainen ihminen kaataisi p*skaa niskaan, näin suorasti sanottuna.

[Avicii]

Noku tiedän olevani vielä kesken ns.
Mulla itelläni muutamia asioita joita pitaa työstää loppuun ja nyt kun en oo vielä valmis niin se vaikuttaa meidän suhteeseen tiiättekste?
Esim. miestykkää juoda ja juo, mutta tietää lopettavansa muutenkin sen ajallaan huolimatta naisestaan, mutta kun ovat naisen kanssa yhdessä niin se vaikuttaa suhteeseen muutei tulevaisuudessa enään. Mies tulee varmasti lopettamaan juomisen kokonaan!
 
Eli tollatavalla lyhyesti sanottuna.
Sen takia oon varma asiasta, mut tottakai jos löytyy parempi (epäilen) niin hänen  mukaan meen epröimättä 
Olin samaa mieltä teidän kommenteista aikoinaan, mutta kun tiedostaa omatkin ns. virheensä ja prosesinsa niin eise näköjään ollekkaan niin satumaista arjessa, muutta kokonaisuudessaan kyllä   

Hieman sekavaa mutta ehkä ymmärsin. Pientä varovaisuutta kuitenkin, jokainen meistä ei ole valmis muuttumaan toisen ihmisen tai edes suhteen takia mutta jos olette molemmat sitoutunut muutokseen, sekä sinä että kumppanisi. Ei muuta kun tsemppiä ja antoisia hetkiä.

[Avicii]

nyt vaa jatkossa päivittelen tilannetta.
aika sen näyttä onko tämä tie tullut oikeaksi kuljettavaksi sen oikean nimissä  
kiitos  
kysymys: uskotteko sen oikean löydettyä silti jatkavan ns. kasvukivussa elämässä? esim. pettymykset, suru, ärtymys, luovuttaminen, kestäminen, raataminen, nautinnot jne.

Missä kulkee sinun sietokykysi ja mihin uskot, siitä on kysymys.
Vaikka olisi kuinka rakas ja tietää että itse on tässä suhteessa omassa kehitysvaiheessa niin ei se silti tarkoita että koko suhteesta tulee yhtä kärsimysnäytelmää. Mieti mihin suuntaan olet itse kasvamassa ja minkä hinnan olet valmis maksamaan ns kehityksestäsi ja onko kehityksesi ns realistista, toteutuuko se sitten loppupelissä? Mitä sinä itse saat tästä suhteesta?
En usko enää kaksoisliekkeihin, oma sieluni on vain "yksi ja eheä kokonaisuus" eikä ole jakautunut mihinkään tai kenenkään kanssa  
Ymmärrän kyllä että nämä kaksoisliekit ynm vetoaa moneen romanttisiin mielikuviin ja tuo ikään kun lohdutusta mutta en voisi enää ajatella että sieluni olisi jakautunut kehenkään toiseen ihmiseen, liian brutaalia eikä sovi tuntemuksiini.
Ja ei tarvitse olla kysymys kaksoisliekistä jotta tuntee toisen surut ja ilot, kyllä siihen riittää pelkkä psyykkinen side tai energiaside toiseen ihmiseen. As simple as that  

[Indium]

Minä en usko hetkeäkään, että voisi tulla sellainen ihmissuhde, jonka myötä elämä ei olisi enää elämää. Ilot ja surut, myötä- ja vastamäet, raatamiset ja lomat, riidat ja onnenhetket nyt vain kuuluvat elämään. Jos joku lupaa pelkkää onnen auvoa, hän on joko uskomaton idealisti jolla ei ole jalat maassa (ja pudotus koittaa kyllä jossain kohtaa) tai sitten hänellä ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Ikävä kyllä myös se, että kovasti puhuu että "joskus" lopettaa toisen osapuolen vuoksi asian josta ihan oikeasti tykkää paljon, johtaa joko siihen että sitä ei pystykkään lopettamaan vaan se "joskus" siirtyy koko ajan eteenpäin anteeksipyytelyineen ja uusine ylilyönteineen, tai sitten siitä tulee kiristyskappale - "Mää lopetin sun takia ton asian jos muistat, nyt tasapuolisuuden takia sun pitää tehdä asia x".

Voimia KristinA:lle joka tapauksessa.

[Eklektikko]

Minä käytän seuraavaa kikkaa, kun pohdin mitä tahansa sielun ominaisuuksia: Korvaan sanan 'sielu' sanalla 'Jumala'.
Sitä se sielumme nimittäin on, osanen Jumalaa. Ja pikkuruisinkin osanen äärettömästä on itsekin ääretön.

Tällä tempulla saa äkkiä selville, mitä sielulle voi tapahtua ja mitä ei; Jumalaa ei voi jakaa kahtia, niinpä ei sieluakaan. Tästä syystä en usko kaksoisliekkeihin, sielunkumppaneihin jne.

Jokaisella meistä on jokaista inkarnaatiota varten sovittuna lukuisia sielunsopimuksia erilaisista ihmissuhteista. Nämä ovat potentiaaleja, joista kaikki eivät välttämättä toteudu. Ja ihmisperspektiivistä on mahdotonta nähdä (paitsi joskus jälkikäteen) mikä minkäkin sopimuksen tarkoitus oli. Sielu kas kun voi aivan hyvin ihan tahallaan sopia pieleen menevästä ihmissuhteesta toisen kanssa, koska sellaisesta oppii yleensä enemmän kuin auvoisesta ja ristiriidattomasta ihmissuhteesta. Jokainen ihmissuhde opettaa erilaisia asioita ja kaikki ne ovat sielumme itselleen tilaamia.

[Suomityttö]

Mun käsityksen mukaan on monia potentiaalisia kumppaneita tarjolla kaiken aikaa. En usko kaksoisliekkiin tai en ainakaan sellaista odota enkä tunne tarvitsevani.
Kumppanin kanssa varmasti riittää vastamäkeäkin ja raatamista ja erilaisia mielipiteitä asioista. En usko laakereilla lepäämiseen suhteessa. 

[Avicii]

Mun käsityksen mukaan on monia potentiaalisia kumppaneita tarjolla kaiken aikaa.

Siitä minulla on kokemusta että jonkun kanssa suhde voi olla puhtaasti omaa kehitystä auttava ja tukeva, toinen on isä lapsilleni, yksi naurattaja ja toiset kavereita ja muutamia ihan vain yhden illan tuttavuuksia.
En usko että tulen enää sitoutumaan lopun elämäni vain yhteen, vaan luotan siihen että aina vanha jää luonnollisesti pois kun aika on kypsä (when everything is said and done) ja uusi astuu kuvioihin kun on taas sen aika.
Minulla on ollut yksi hyvin pitkä suhde ja nyt ikään kun sinkkuna ja on lapset jo tehty ja kaiken saanut, joten ehkä heillä jotka etsivät naimakumppania niin on eri tilanne ja ymmärrän tämä hyvin. Itsekin ajattelin ensimmäisestä avioliitosta että kestää lopun elämän mutta toisin kävi. No kaikki jää nähtäväksi  

[Downtempo]

Minä uskon kans jollain tapaa kaksoisliekkiin ja sielunkumppaneihin.

Sielunkumppanit valmistelee kaksoisliekkiin, tjsp

[minsa]

No olipas avautuminen, pysy nyt tällä tasolla täällä maankamaralla kuitenkin 

[Eklektikko]

KristinA saattaisi hyötyä tämän ketjun neuvoista, sen verran  monta itse itselle kärsimystä aiheuttavaa todistamatonta ajatusta oli tuossa viestissä: http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=65018.0

[minsa]

hih, luin tuon ketjun viime viikolla ja eilen hain tuon kirjan.. vaikuttaa todella mielenkiintoiselta 

[Avicii]

Mistäköhän tämä epätoivoinen "juuri ja ainoa oikea" oikein kumpuaa. Minäkin olen siihen mennyt ja uskonnut kaikenmaailman romanttisia ajatuksia jotka eivät koskaan vastanneet todellisuutta. Ehkä jokainen pitäisi määritellä ja tiedustaa ne omat odotukset ja toiveet mutta olla samalla lempeän realistisiä rakkausasioissa.
Itse kuvittelin ja ex eviomieheni olevan lopunelämän kumppani mutta toisin kävi. Ymmärrän tämän ns turhautumisen jos haluaa ja on valmis sitoutumaan ja hankkimaan perhettä mutta uskon että koko kulttuurimme ja ns vanhat mallit eivät enää välttämättä päde uusien sukupolvien kanssa. Kenties joudumme uusien parisuhde tilanteisiin ja ymmärrämme että kaikki ei ole tarkoitus kestää koko elämän. Itse en odota enää mitään lopunelämän kumppania, itse asiassa en tiedä kykenenkö vielä pitkiin aikoihin mihinkään vakavaan tai syvälliseen sitoutumiseen. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. On niin paljon yksinäisiä ihmisiä tässä maailmassa että on se kumma jos ei joskus natsaa 

[Kristina]

Hei kaikki 

pitkästä aikaan, kun minähän tämän keskustelun aloitin ja on tapahtunut paljon , sekä edelleen se oikea vielä hakusessa, jonka kanssa elää tämä loppuelämä 

Kyllähän minä nyt jo ymmärrän syvemmin sen oikean suhteen, mutta en luovu koskaan siitä ajatuksesta nimittäin argumenttini voi saattaa teidät muihin ajatuksiin seuraavasti:

Jos ei olisi käsitystä se oikea niin minkälainen maailma olisi tänäpäivänä ja, jos ei olisi ajatusta se oikea niin ei olisikaan mitään vastuuta ei luottamusta sillä saralla, että tietää turvallisin mielin olevan valitun kumppanin, toisen puoliskon kanssa koko elämänsäajan ja vaikuttaen näin positiivisesti, sekä rakantavasti yhteiskuntaan olemalla ne oikeat toisillensa.

 :

Minä voin todeta sielullisesti jo löytäneni se oikean, mutta omien valintojen myötä hän jakaa oman elämänsä toisen naisen kanssa perheensä ja hän ja minä tiedämme olevamme ne oikeat 100%,mutta käytännössä ja fyysisessä kierteessä emme valitettavasti historiamme puolesta saaneet toisiamme ja näin on oikein ja hyvä.

Nyt minun on uskottava löytäväni sen oikean fyysisessä kierteessä, jonka kanssa siis elää tätä elämää loppuun

Olen kahden vaiheilla, koska kenelle antauduin fyysisesti oli se oikea jo fyysisessä kierteessä, mutta taas se sielullinen puoli ei kohdannut.

Kai tämä kolmas on se oikea kokonaisuudessaan, jossa kohtaamme jing ja jang

 

[Kuuhilda]

Yksi ja oikea, mutta kolmas sellainen jo menossa?

Oikeastaan pidän tuosta.
Jokainen vääräkin on juuri se oikea lopulta 

Nykyään ajatus siitä yhdestä ja oikeasta tuntuu vain ahdistavalta. Yäkh miten rajoittavaa.