|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
 |
« : 03.08.2007 13:36:49 » |
|
Rakas Jeesus,
Tämä on kirje sinulle, vaikka ethän sinä kirjeitä tarvitse tietääksesi missä mennään, mitä minulle kuuluu ja muutenkaan. Minun pitää nyt kuitenkin kirjoittaa, purkaa tuntojani sinulle tällä tavalla kirjeen muodossa. Kirjoittaminen, asioiden purkaminen kirjoittamalla helpottaa minun oloani, tiedät sen(kin)... Toivon että tästä kirjeestä on apua muillekin juuri nyt sitä lukeville. Sisimpäni johdattamana sen tänne kuitenkin laitan...
Jeesus, tunnetko tuskani? Koetko kaipaukseni? Turhia kysymyksiä, sillä tiedän kysymättäkin. Kysyn silti. Sillä tällä hetkellä en jaksa uskoa mihinkään jo tietämääni, en edes itseeni. Ruumiini on vielä täällä, mutta sieluni/henkeni halajaa pois enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuntuu välillä etten enää jaksa, kaipuu kotiin ja luoksesi on niin tavattoman suuri. Olen monien rakkaitteni ympäröimä ja kaikki on päällisin puolin vallan mainiosti, mutta silti olen tällä hetkellä niin yksin. Siis muiden seurassa yksin. Kaikki tuntuu niin vieraalta ja turhalta.
Tiedän sinun aikoinaan täällä ollessasi kokeneen samankaltaista yksinäisyyttä. Onko se edelleen ja nyt minullakin välttämätöntä? Sitäkö se uneni jalanjäljestäsi joka sopi täydellisesti omaani myös osaltaan tarkoitti, että koen kaiken nyt kuten sinäkin koit? Tiedän... Sinä olet minussa ja minä sinussa, olemme yhtä, kuten kaikki ovat yms. Siltikään en oikein ymmärrä, on niin vaikea sisäistää tätä kaikkea. Kun en koskaan voi, en edes ennalta saa tietää mikä seuraava askeleeni on. Se askel kulloiseenkin suuntaan on vain otettava kun sisimpäni niin neuvoo. Tutkimattomat ovat Luojan tiet todellakin...
On tavoiteltavaa, hyvä ja ”oikein” elää tässä ja nyt, mutta tässä ja nyt hetkessä elämisessäkin on omat rankkuutensa ja joskus sitä niin kovasti haluaisi tietää etukäteen itsestäkin, omasta tiestä eikä aina vain muista ja heidän tiestään... No Itsepä olen osani valinnut, enkä päivääkään vaihtaisi pois, mutta silti joskus tuntuu niin musertavan rankalta. Varsinkin kun tietää, muistaa ja tiedostaa paljon sellaista mitä muut eivät vielä tiedä tai halua tietää tai muistaa...
Rakkaus on tärkeintä, niin sinä opetit ja sen tiedän varmaakin varmemmin, mutta miksi silti niin usein satuttaa itsensä? Silloinkin kun levittää ja jakaa sitä ihmissuhteista riippumatonta ja pyyteetöntä TODELLISTA rakkautta? Pitääkö senkin välillä satuttaa? Oliko se sinullakin niin, siksikö välillä vetäydyit hetkeksi syrjään kaikesta, siksikö oli joskus kyyneleet silmilläsi, sinun kertomatta tarkempaa syytä niihin? Sitäkö se oli sinun todellinen kärsimyksesi, ristinkuolemasikin?
Kun parantaa toisten sydämiä, onko oman aina jollain tavalla siinä sivussa säryttävä? Se parantuu ja eheytyy ennätysajassa, eikä sen särkyminen oikeastaan ole edes todellista kun elää valossa ja rakkaudessa. Tämänkin tiedän, olen sen kokenut mutta... Äläkä nyt sano minulle, että ensin on todella rakastettava itseään sillä näinhän minä teen, olen jo oppinut sen kantapään kautta! Itsensä rakastamisen kautta se pyyteetön rakkauskin lopulta lähtee. Siltikään ei voi välttää sydämeen sattumista. Miksi? Onko se välttämätön osa maailmaa tämä ”epätäydellisyys”, kaikkien ristiriitojen ja surujen yms. kokeminen? Onko se välttämätön osa tätä välillä niin kummallista maailmaa? Onko se välttämätöntä missä sielun kehitysvaiheessa tahansa on ja huolimatta siitä ja aina niin kauan kun täällä elelee?
Jeesus miksi minä ”näen” ja koen sinut nykyisin kaikkialla ja kaikissa, niin ”hyvässä” kuin ”pahassakin”? Samalla kaipaan ja toivon niin kovasti että olisit oikeasti fyysisestikin täällä. Nyt suorastaan tuottaa tuskaa olla erossa sinusta, ja erossa koko ”kodista”. Äläkä sano taas, että todellista eroa ei ole koska tiedän sen... Sinä olet minussa ja minä olen sinussa... Koenkin näin. Kaikki on yhtä. Sinä kuitenkin tiedät myös mitä tunnen ja tarkoitan tuolla erolla, sen tuntemisella, koska olethan aikoinaan itsekin täällä fyysisessä maailmassa elellyt...
Elämäniloni, valoni ja rakkauteni maailmaa ja kaikkea kohtaan on edelleen tallessa ja todella suuri, mutta miksi silti tämä kaipuuni kotiin vahvistuu? Mitä se tarkoittaa? Vastaustasi pyytäen ja odotellen...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Kurpitsa
|
|
« Vastaus #1 : 03.08.2007 14:12:31 » |
|
Pitääkö senkin välillä satuttaa? Joo.. Jeesushan antoi ohjeistusta että pitää valmistautua olemaan kuin lammas susien keskellä. Falun Dafalaiset kärsivät vielä enemmän rakkautta ja totuutta levittäessään.. http://www.faluninfo.net/Matt. 10: 16-22 Jeesus rohkaisee kestämään vainoa 16 "Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. 17 "Pitäkää varanne, sillä ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan. 18 Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille. 19 Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. 20 Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki. 21 "Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. 22 Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu. 23 "Kun teitä yhdessä kaupungissa vainotaan, paetkaa toiseen. Totisesti: te ette ehdi käydä kaikissa Israelin kaupungeissa ennen kuin Ihmisen Poika tulee. 24 "Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä. 25 Tyytyköön opetuslapsi samaan kuin opettaja ja palvelija samaan kuin isäntä. Jos talon isäntää nimitetään Belsebuliksi*, kuinka paljon helpommin sen nimen saa talonväki! 26 "Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. 27 Minkä minä sanon teille pimeässä, se julistakaa päivänvalossa, ja mitä kuulette korvaanne kuiskattavan, se kuuluttakaa julki katoilta. 28 Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää sen sijaan häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. 29 Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. 30 Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. 31 Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #2 : 03.08.2007 14:15:28 » |
|
Kiitos muistutuksista. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #3 : 03.08.2007 14:33:14 » |
|
Ihmisillä on pohjaton suru aina. Toisinaan elämän kärsimyksen näkeminen aiheuttaa surua, toisinaan myötätuntoa. En minäkään tiedä, miksi täällä aina pitää olla... mutta sitten nouseekin taas uusi aamu joka tuo mukanaan suurenmoisia yllätyksiä... ja täältä ei haluaisi lähteä koskaan... elämän kauneuden, ihmisten kauneuden vuoksi. Kaikki tässä täydellisenä. Voimakas hali sinulle Kiitos! Ja kirjoittamasi niin totta...  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
mammamma
Vieras
|
|
« Vastaus #4 : 03.08.2007 19:48:36 » |
|
Hmm... vähän asian vierestä, mutta siihen liittyen kuitenkin. Bussipysäkeillä on ainakin meidän nurkilla nykyisin "yksitotuus.fi" -mainoksia. Miks ihmeessä nuo tuntuvat niin pahalta? Samoin kun tuo kyseinen webbisivu. Ahdistavat.  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
tuulispää
|
|
« Vastaus #5 : 03.08.2007 21:49:28 » |
|
Rakkauden Valolle sanoisin,että edelleenkin pidät Jeesuksen erillisenä Itsestäsi, vaikka et sitä heti niin huomaakaan... Mutta sellaista se on..kaipuuta. Mistä kaipuu tulee? Sen ennättää mielemme tehdä tunteeksi silloin kun olemme saamaisillamme kiinni Itsestä, Korkeammasta..( sinulla RV Jeesuksesta.) Niin.. mieli on nopea, ja se synnyttää kaipuuden,eli tunne siitä, että jotakin on minusta poissa.Kaukana tavoiteltavissa..vaikka se "jokin" onkin juuri siinä hetkessä.Itse! |
|
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko Leijona
Nouseva Jousimies
Kuu Neitsyt
Merkurius Leijona
Venus Rapu
Mars Neitsyt
Keltainen Galaktinen Ihminen
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #6 : 03.08.2007 21:59:22 » |
|
RV  Vaikka fyysiset tienne erkanivatkin, niin voithan silti häntä(kin) rakastaa vaikka ikuisesti |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
mammamma
Vieras
|
|
« Vastaus #7 : 03.08.2007 22:06:57 » |
|
RV, tuossa kirjettäsi jonkin aikaa pureskeltuani, tuli mieleen Betty J. Eadien kirja Valon syleilyssä. Bettyhän sai nähdä tuonpuoleisen, eikä halunnut enää palata. Mutta hänellä oli tehtävä maan päällä kesken. Jos se nyt jotenkin lohduttaisi, niin pidä mielessä, että näin on myös sinun kohdallasi - olet "työkomennuksella", ja se pitää tehdä loppuun vaikka koti-ikävä iskeekin  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
mammamma
Vieras
|
|
« Vastaus #8 : 03.08.2007 22:09:28 » |
|
Totuutta ON vain yhdenlaista, mutta jaukautunut tietoisuutemme käsittelee sitä erilailla sen mukaan, millä taajuudella se kullekin ihmispersoonallemme asetettu on. Jotenka se, miksi se ärsyttää monia johtuneekin juuri siitä, etteivät tajua sen totuutemmekin ns. monimuotoisuutta eli sitä, että sen kuuluukin näyttäytyä kullakin taajuudella eri tavoin. :  Jop, tuo on ihan taivahan tosi. Mutta tuo ei tunnu tähän ahdistukseen sopivalta "ratkaisulta". En tiedä, mikä instanssi tuon kampanjan takana on, mutta se tuntuu jotenkin synkältä ja pahalta  Niinku katselis Darth Vaderia siinä julisteessa  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #11 : 03.08.2007 22:36:00 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ippuska
|
|
« Vastaus #12 : 03.08.2007 22:37:27 » |
|
Ainahan siihen joku opetuskin sisältyy |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #13 : 03.08.2007 22:39:48 » |
|
Ainahan siihen joku opetuskin sisältyy Todellakin... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
