Tuo Paula Heinosen kirja täytynee ostaa. Hinta näytti olevan aika järkyttävä (ovh 40€!!!), mutta uskon kyllä (nousuneitsyenä) niin vakaasti suoliston kunnossapidon tärkeyteen, että jostain täytyy nekin rahat repiä.
Itse olen kai jonkinlainen “hyväkarppi”. Keliakikkona mm. vehnäjauhot on tullut jätettyä jo aiemmin pois, mutta vähän ennen viime joulua tein aika mittavan ruokaremontin jättäen pois lähinnä riisin, perunat ja (gluteenittoman) pastan. Kahviin laitan nykyisin hunajaa kuten teehenkin. Suolana käytän itse hienonnettua merisuolaa.
Makean himoon ostin tummaa suklaata (70%), jota paatuneinkaan sokerihiiri ei voi levytolkulla syödä.
Syön yhä itse tekemiäni gluteenittomia sämpylöitä ihan surutta. Tosin itse kun tekee, voi koostumukseenkin vaikuttaa. (kuituja, kuituja, kuituja)
Tämä ruokaremontti siis sen vuoksi, että olo oli jatkuvasti vähän kulahtanut, eikä vatsa toiminut säännöllisesti.
Hyvin äkkiä makeanhimo katosi melkein kokonaan!
Paino on pudonnut tuon jälkeen kohisemalla.
En omista vaakaa, joten en tiedä kiloja, mutta housut tippuvat päältä ja kaikki rintsikat ovat liian suuria.
En ollut aiemminkaan ylipainoinen, joten painon pudotus ei ollut tarkoitukseni, mutta olo on nyt paljon parempi. Tumma suklaakin saattaa unohtua kaapin pohjalle lojumaan, kun makeaa vaan ei tee mieli.
Joskus olen makeanhimon saanut kuriin Ippuskankin mainitseman suolan avulla. Pari merisuolaraetta kielen päälle ja pian makeanhimo unohtuu.
Ystäväni huomasi myös ihan tavallisen ruokasoodan vähentävän makean himoa. (puoli teelusikallista 3:en desiin vettä) Ilmeisesti voimakkaasti emäksisenä se tasoittaa kehon happamuutta, kuten Ippuskan mainitsema Valmarinkin.
Tulipa luennoitua…
