Se aikaisempi viestini hautautui erämaan hiekkaan, jonka kultaisuus antoi vihiä tulevaisesta - siitä, että jotakin kokonaan UUTTA voi laskeutua eli tulla havaittavaksi näennäisen "kuolleessa" maaperässä.
Voi mahdoton, kylläpä minulle nyt tapahtuu ihmeitä... 
Ihmeestä ennen unta kirjoitain kohta tuonne oman blogini puolelle, mutta nyt viimeöiseen uneen... Hmmm... mikä olikaan se IHME ennen untasi?
Moni teistä varmaan tietää että unessa voi oikeasti matkustella ja käydä jossain ihan oikeassa, todellisessa paikassa. Viime yönä minulle kävi näin. Näin unta että lähdin lentämään (lennän muulloinkin usein unissani) ja lensin aika pitkän matkan. Saavuin johonkin aavikolle, jossa oli myös sellaisia kumpareita tai kukkuloita. Maisema oli niin tuttu ja tulin aivan liikutuksen valtaan. Tiesin, että tämä oli Jeesuksen aikaisen elämäni tapahtumapaikkoja. Laskeuduin alas maahan. Menin polvilleni, itkin ilosta ja onnesta ja samalla kaipauksesta. Kosketin maassa olevia karkeita erämaa kasveja, hiekkaa ja kiviä. Kaikki tuntui niin aidolta kuin olisin valveilla ollut. Siinä samassa tajusin missä olin. Olin Siinain erämaassa. Erämaassa jonka aamulla tarkistin kuuluvan Egyptille.
Joskus aikaisemmin ilmaus "egypti" jo sinällään merkitsi konaisvaltaista mysteeriä...; kaikkea salaista mutta arvokasta hengen aarteistoa. :
Ja katso: kuinka valuivatkaan vihiä saadut mysteerit erämaan hiekkaan,
koska aikaa ei voisi toistaa rikkomatta ikuisuuden patinan hiljaisuutta tuossa ajallisessa.
Ja aina kun historia näyttää - ainoastaan näyttää - toistavan itseään, ikuisuuden vuoro on tullut muistuttaa itsestään ja rikkomattomuudestaan,
kuten Gizan Sfinksi katseensa suunnasta: kohti nousevaa aurinkoa.
"Uni" ei suinkaan loppunut tähän, vaan sitten tunsin Jeesuksen läheisyyden, melkeinpä pelottavan voimakkaasti. Tunsin että hän lähestyi jostain. Hetken päästä huomasin hänet vähän matkan päässä minusta maassa makaamassa kuoleman kielissä. Menin hänen luokseen, kun samassa todella voimallinen viesti iski tajuntaani: Jeesus ristiin naulittiin, mutta niinkuin jotkut ovat spekuloineet hän ei todellakaan kuollut ristillä vaikka kuoleman porteilla jo kävikin. Hän kuitenkin selvisi ja pakeni lähimpiensä kanssa ilmeisesti ensin juuri kenties tuonne Egyptin puolelle Siinain erämaahan.
Siinain erämaa - siinäkö kaikki siitä muistosta, joka meitä piinaa:
että kadotimme Jeesuksen niin kuin kadotimme yhteyden virtaavaan Rakkauteen,
kuten ne ajat, jolloin olimme muilla mantereilla ja koko Pohjois-Afrikka meren peittämänä - ja mistä on tänä päivänäkin löydettävissä jäljet simpukankuorina ja muina fossiloitumina?
Se, että näit unta kuolevasta Jeesuksesta mutta vakuutuit IHMEEN kautta hänen kuolemattomuudestaankin, kertoo minulle siitä, että jotakin unesi
ennakoimaa on vielä kuin hautautuneena erämaan hiekkaan, jonka kultaisuus kuuluttaa nostamaan, "nostradaamustamaan" uudenlaistakin näkemystä
Jeesuksen ja omasta kohtalostasi.
Osana tietäsi - ilmojen, so. vuorovaikutuksen, halki.
