seuraava »

[Ardith]

olen paininut tämän asian kanssa aika kauan ja nyt on taas elämässä sellainen vaihe, että mittailen sisäisesti omaa tahdon voimaa vs. kohtalon voimaa.

itselleni on joku astrologi sanonut, että oinas tahtoo määrätä maailmankaikkeutta ja se olisi kyllä ihanaa. Sitten kun tahtoo, asiat voi tapahtua mutta toisinaan taas ei.

Sitten on näitä tilanteita, mistä nyt puhun:

            TUNTUU SILLE ETTÄ PAINI ON KÄYNNISSÄ.

Äänestäkää. Tämä on minulle tärkeä,  "yleisö saa päättää" asia.

[Esmiralda]

Vaikka skorpioninousuisesta sanotaan, että hän on mustavalkoinen, niin en voisi sanoa jompi kumpi.

Sanon kumpikin.

Siinä tapauksessa, että kohtalosta puhuttaessa puhummekin siitä tehtävästä ja päämäärästä, jonka itse olemme päättäneet ennen tähän hetkeen syntymistä.
Siihenkin 'kohtaloon' puuttuu muiden voimat, eli sehän on vain taistelutanner, johon olet tullut taistelemaan soturina jotakin suorittaaksesi ja kehittääksesi itseäsi. Jos et olekaan siihen valmis, puuttuvat toki suuremmat voimat siihen ja kaikki ei sitten tapahdukaan sinun valitsemasti päämäärän tai tehtävän mukaisesta. Mutta sitä saa yrittää monta kertaa, sanotaan....

Tahdon voiman tiedämme vain tällä persoonalla, joka on olemassa juuri nyt tässä hetkessä, tässä elämässä. Tahto voi tulla monelta taholta. Se voi olla mielihalujen voimien tahto. Tai se voi olla myös sisäisen äänen, intuition tahto. Se voi olla valitettavasti myös tahto, jonka ympäristö määrittelee sinulle hyväksi.

Siis minun ymmärtääkseni nämä asiat ovat hyvin monikuvioisia ja monirakenteisia päällekkäisyyksiä.

Toivottavasti en sekoittanut sinua entistä enempää...

Toisaalta voisit kyllä jättää tämän painimisen aivan täysin ja vain elää tätä hetkeä niin kuin se itsellesi parhaimmalta tuntuu juuri nyt. 

[Valo]

tahtoni kaikkeuden tahdossa, kun se joskus kohdilleen pompsahtaa pidempiaikaisesti 

[Mio]

Oon tutkinu elämää ja itseäni ja huomannut, että tämän touhun taustalla on sellainen supertietoisuus, jolla on huomattavan kauaskantoinen näkökyky ja ymmärrys asioiden juonnemerkityksistä, jotta annan ennemmin sen ohjata kohtalon tietäni kuin lähden tällä päällä tahtomaan sitä tai tätä.. Kun taivaalta näkee kauas..

nimimerkillä Jaakobin painia myös harrastanut..

Mutta tahtomme toiveita myös kuunnellaan ja sitämyöten yhdessä kulkureittejä suunnitellaan..

[Ikitosi]

Kohtalo määrää mitä tässä elämässä on tarkoituksemme kohdata, kokea ja tehdä,
tahtomme vaikuttaa siihen miten sen teemme.

Elämämme alussa meidät asetettiin tielle - minne johtavalle, sen kohtalo yksin tietää -
itse vapaalla tahdollamme päätämme millaista nopeutta tai tyyliä sitä tietä pitkin etenemme.

Kuule kohtalosi kutsu, tunne mihin suuntaa elämän virta sinua tönii -
päätä seurata sitä tai koeta uida vastavirtaan;
voit kelluen antaa sen vain viedä tai vauhdikkaasti kroolata -
Valinta on aina sinun.

[Rakkauden enkeli]

Tahdolla voi päättää ja vaikuttaa moniin asioihin.Tahto on voimakas. Kohtalo on kuitenkin se joka sanoo sen "viimeisen sanan". Kohtalo on siis voimakkaampi ja vaikuttamassa asioihin, vaikka tahtomme joskus haraisikin vastaan, tahtoisimmekin jotain muuta.

Jotkut asiat ovat "kirjoitettu tähtiin", kuten syntymämme ja kuoleman hetkemme ja joitain muitakin tärkeitä merkkipaaluja ja suuntia elämässämme. Niihin asioihin ei tahtokaan pysty.

Kohtalo on tavallaan se osa meitä, se yliminä joka näkee asiat laajemmasti ja pidemmälle. Se näkee kokonaisuuden ja kaiken tarkoituksen, mitä todella tarvitsemme ja mitä meidän tulee oppia yms. Tahdolla voi sitten joko myötäillä tai harata kohtaloaan vastaan.

Tahdon voimaa ja puhtautta voi ja kannattaa kyllä kehittää, jotta se tulisi viisaammaksi, "puhtaammaksi" (vapaaksi egon haluista) ja vastaisi sitä kohtalon polkuamme. Silloin tahdostakin tulee voimakkaampi. Tahdosta ja kohtalosta voi tietyssä vaiheessa tulla oikeastaan yksi ja sama asia.
Tapahtukoon sinun tahtosi. 

[taiska]

Voimakkaalla tahdolla saa paljon aikaan, mutta kohtalo puhuu loppu peleissä 

[Mio]

Suunniteltuja ovat reittimme askelpaalut.. Matkan merkkipisteestä toiseen voi kylläkin tehdä vapaamuotoisesti tahtomallaan tavalla, jonka itselleen sallii.. Perille kyllä pääsemme ryömien tahi pomppien..

Mutta... Luovutanko itseni kohtalon ja taivaisiin kirjoitettujen ennaltamääräävien todennäköisyyksien pelinappulaksi vai otanko ohjat käsiini? Ja mikä minä olen sanomaan mitä tapahtuman pitää? Myönnynkö? Kuka ohjaa liikkeitäni? Miten voin vaikuttaa kohdaltani sopusointuisasti yhteneväisnäytökseen, joka monimuotoisuudessaan ympärilläni kelautuu? Vai onko sillä edes merkitystä, jos jokatapauksessa käy niinkuin korkeimpien tahto sallii tapahtuvan elämän toimintalakien mukaan?

Lieastanko tuon villin varsan kun se niityllä kirmaa vai annanko sen juosta miten tahtoo? Jospa annankin sen tulla luokseni jotta se kesyyntyy.. Ja sitten luottamuksen saatuani nousen selkään.. Ja lähdemme yhdessä matkalle kohti valon ahjoja, joissa taomme suitset seppeleiset ilmavirtojen kulkiaisiksi..

[Mio]

Kuka ...ja mistä kuka... tietää, että reittimme ovat suunnitellut askelpaaluin?
Ken niin väittää ja kuinka perustellaan?  :

Entäpä jos matkanteko ei etenekään pisteestä toiseen vaan pisteestä pisteeseen
eli sykkimisen periaatteella, jonka mukaisesti kaikki vain kiertää kehää itsestä itseen?

Korjaan: Oppipaaluin merkkaamamme läksyt (+'karmakohtaukset') edistyvät.. Vuolen rasteja ruutuihin.. Sielumaailmassa olemme tutkailleet ns. persoonallisen hahmomme kulkua ja sitä myöten kehitelleet maailmalliset olosuhdepuitteet uusien elämänoppien lukuun.. Olettaisin.

Luominen on syklistä ja liikkumisen värityskirjakenttä on vapaasti maalattavissa.. Hmm.. Ovatko kosmiset tähtisäteet elontapahtumineen 'mitoitettu' kulkemaan täsmällisten koodisuunnitelmien kautta? Jos elämä on avoin kirja niin sitä voi omankaltaisekseen kirjoittaa kuten tietokoneella voi luoda ohjelmia.. Aikaahan kun henkimaailmoissa ei ole niin suunnitteluun ja muokkaukseen on varaa.. Erase & rewind and push the button in your mind.. Täälläolevat itse tapahtumat ilmenevät moninkertaisen tutkimustyön tuloksesta kuten olen vaikkapa astrologian ja numerologian perusteella havainnut.. Synkronoidustihhan tämä etenee..

Hiiteen ennaltamääräytyminen, hihhii!

Ennaltamääräytyvät todennäköisyydet = haukotuttavan yllätyksetöntä luontia

Ota ohjat käsiisi - niin kuin jo teetkin. 
Sinä se juuri olet sanomaan, mitä tapahtuman pitää - silloin, kun valitsematta jättäminenkin on valinta suuntaan jos toiseenkin, rinnakkaiseenkin.
Liikkeitäsi ohjaavat hetkittäiset "omavalintasi" itseohjautuvuudestasi.
Olethan se Jumala työssään.

Joka ympärilläsi... suoltuu! 

Korkeimpien tahto sallii = alhaisimpien halu päättää

Elämän toimintalait = valinnoimisen periaatteet

Luon koko 'ajan'.. Kutomispuikot vain heiluu ja antennit surraa kun kuvajaisia väreilytetään taukoamatta ulottuvuuksien väylävirroissa..

Jumala-tilassa annat sen toteutua, joka ei voi kuin hakea omaa toteutumistaan kuten väistämätön katoaminenkin.

Ratsu on hyvä väline itsensä ohjastamiseen, mutta huono isäntä milloinkaan ratsastamattomalle.
Siksi on parempi olla mukana siinä, mikä kehittyy; olla se, joka kehittää & se, joka kehittyy & se, missä kehitytään.

Yhdet jäljet lähtivät, yhdet jäljet palaavat - siinä elämän tie ykseytensä ymmärtämiseen: minä olin se joka minä olen oleva / 8.

 

Ollaan vaan hetkessä mukana. Mitäs mulle muuta kuuluu?

[Mirjam*]

Minä aikani kiersin "sfääreissä" ja löysin jotain, palasin "takaisin" elämääni tätä elämääni, Mitä ihmettä teen tiedolla miten voi matemaattisesti/käsitteellisesti selittää Luojan/kohtalon ja oman tahdon suhdetta.... no tein sillä paljonkin, mutta ymmärsin lopulta, että teoilla ja kokemuksilla mennään etiäppäin (tai vaikka sitten ympäri sykähdellen, sillä ei ole mitään merkitystä).
En kuitenkaan löydä mitään "lopullista totuutta", koska ymmärrys ja kokemukset laajenee hetki kerrallansa. Jätän siis a v o i m e k s i !
Nääs se k o h t a l o / L u o ja , pysyy aina askeleen edellä..... ei sitä tavoita teorioilla tai psyykkisillä kokemuksilla. Voihan sitä yrittää.....

1.
Päivä vain ja hetki kerrallansa,
siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen.

2.
Joka hetki hän on lähelläni,
joka aamu antaa armonsa.
Herran huomaan uskon elämäni,
hän suo voimansa ja neuvonsa.
Surut, huolet eivät liikaa paina,
ne hän ottaa itse kantaakseen.
"Niin kuin päiväs, niin on voimas aina."
Tähän turvaan yhä uudelleen.

3.
Kiitos, Herra, lupauksestasi,
siinä annat minun levätä!
Kiitos olkoon lohdutuksestasi,
annat voimaa sanan lähteestä!
Suo mun ottaa isänkädestäsi
päivä vain ja hetki kerrallaan,
kunnes johdat minut kädelläsi
riemun maahan, päivään kirkkaimpaan.
 

[Ikitosi]

Minä aikani kiersin "sfääreissä" ja löysin jotain, palasin "takaisin" elämään tätä elämääni, Mitä ihmettä teen tiedolla miten voi matemaattisesti/käsitteellisesti selittää Luojan/kohtalon ja oman tahdon suhdetta.... no tein sillä paljonkin, mutta ymmärsin lopulta, että teoilla ja kokemuksilla mennään etiäppäin (tai vaikka sitten ympäri sykähdellen, sillä ei ole mitään merkitystä).1.

Hyvin kiteytetty Tsuippaduippa,
näin olen itsekin kokenut -

Visioiden 'materialisoiduttua'
tehdyiksi, tapahtuviksi ja olemassaoleviksi
sielu kanavoituu tähän elämään -

muu on haihattelua.

[Rakkauden enkeli]

Minä aikani kiersin "sfääreissä" ja löysin jotain, palasin "takaisin" elämääni tätä elämääni, Mitä ihmettä teen tiedolla miten voi matemaattisesti/käsitteellisesti selittää Luojan/kohtalon ja oman tahdon suhdetta.... no tein sillä paljonkin, mutta ymmärsin lopulta, että teoilla ja kokemuksilla mennään etiäppäin (tai vaikka sitten ympäri sykähdellen, sillä ei ole mitään merkitystä).
En kuitenkaan löydä mitään "lopullista totuutta", koska ymmärrys ja kokemukset laajenee hetki kerrallansa. Jätän siis a v o i m e k s i !
Nääs se k o h t a l o / L u o ja , pysyy aina askeleen edellä..... ei sitä tavoita teorioilla tai psyykkisillä kokemuksilla. Voihan sitä yrittää.....

Amen. 

[Mirjam*]

M-M:
Itse koen tärkeäksi valita eletyssä elämässä hetkessä sen mikä on missäkin hetkessä ja tilanteessa o l e e l l i s t a  ja  t ä r k e ä ä , ei sille tarvitse keksiä sen enempää merkityksiä ja merkityksellisyyksiä.

[Mio]

On se ihan suotuisa juttu sellainen monikerroksellinen realismi niin voi saada tietoa mistä olemassaolostamme ylipäätään on kyse..

Muistan sen episodin: Elämää Paratiisissa... voi kuinka linnut lauloi, mesi virtasi, silmät kiilsi ja sydämet huokuivat puhdasta rakkautta! Oi kuinka elämä on niin ihanaa Eeva.. *bling bling* Hah! Kuin nukketeatteria tai televisiosarjaa! Olimme kuin sätkynukkeja henkiolentojen piilokamerassa luullen elämäämme viattomaksi Jumalan taivaslahjaksi (mitä se eittämättä olikin..).. Tahto oli sitä että toiveesi toteutui.. Sait huumaavasta taikapalatsista kaiken minkä pyysit paitsi sen yhden.. Onneksi sitten kävi niinkuin kävi.. Alaston todellisuus paljastui! Thanks veri much..

[Mirjam*]

MM:
Juuri sitä tarkoitin, että näitä asioita voi käsitteellistää hamaan asti ja joskus se on paikallaan. Sellaista i r r a l l a a n  oloa.
Elämä on kuitenkin e l e t t ä v ä k s i  tarkoitettu, oli se sitten taas merkityksien luomista tahi ei.  On valittava hetkessä, mille antaa merkityksen/tarkoituksen/arvon, sillä joka tapauksessa jollain tasolla aina jollekin antaa. Millaisen merkityksen/arvon/tarkoituksen antaa ja luo omalle ja muiden elämälle. Konkreettisin teoin ja kokemuksin.

Kuten Ikitosi minusta tuolla hyvin kiteyttikin:

Visioiden 'materialisoiduttua'
tehdyiksi, tapahtuviksi ja olemassaoleviksi
sielu kanavoituu tähän elämään -

muu on haihattelua.