seuraava »

[Mirjam*]

:
On olemassa konkreettisen luomisen "edeltävä" taso,
joka on ajatusten taso
- se pullan leipomisenkin ajatuksen taso.

Omien elämän kokemuksien myötä, en koe asian olevan näin.
Ajatustaso ei sinällään luo yhtään mitään. Se on kovinkin "vaaraton" vaihtoehtojen punnitsemisen väline.  (psyykkistä luomista, jota voi veuloa ees taas, eikä se johda välttämättä mihinkään tekoihin tai todellisuuden luomiseen, aitoon k o k e m i s e e n)
Intention (sille ei ole kunnon suomennosta tai en ole vielä löytänyt) on se jolla jokin alkaa lähestyä konkretiaa ja teoiksi ilmentymisen edellytys.

Oli miten oli, jätän se nyt kohtalon huomaan....  aiheessa pysyäkseni. 

[AUTTAJA]

Me vain luulemme tekevämme ja TAHTOvamme......

Luoja = meidät luonut, emme me..........

Jos olisimme itsemme synnyttäneet, siis luoneet,
olisimme oman kohtalomme TAHTOja....

Jos olisimme maailman kaikkeuden tehneet,
olisimme TAHTO ihmisiä....

Kun kuitenkin emme ole mitään luoneet,
emmekä mitään tiedä = ainoa vaihtoehto

   # OLEMME KOHTALON LAPSIA #

 

[savannah]

Olen aina luullut että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon......Kohtalo on määrätty mutta ihminen itse voi tehdä valinnan,jos se on oikea tai väärä valinta sehän sitten nähdään. :

[Mio]

Me vain luulemme tekevämme ja TAHTOvamme......

Luoja = meidät luonut, emme me..........

Sitä on kutsuttu illuusioksi (harhakuvaksi joka näyttää todelliselle) monissa paikoissa..
Mikä sitten on aitoa kysyn ma? Luoja tietenkin. Mikä se Luoja sitten on ja miten voin päästä sen yhteyteen, jotta voisin tiedostaa mikä on toden ja harhan välinen suhde tai ero?

Luoja meidät on kyllä luonut, mutta hassua kyllä metafyysisesti ja mikrokosmoksellisesti tutkailtuna luomme myös Luojaa.. tai siis luotua elämää muovaamme ja muuntelemme ollen Luojan pikku apureita ja työkaluja tässä valtavassa makrokosmisessa skaalassa.. Olemme itseytemme vapaita luojia..

Luomistyön aikaansaannoksissa ei ole yksittäistä mitattavaa kokoa niinkuin voimme mitata vaikka oman fyysisen painomme.. se on aina kokonaisuus, jota voidaan suhteuttaa eri kokoihin.. Täällä painat sen verran ja kun sinut suhteutetaan toiseen mikro/makro ympäristöön muututkin jo ihan toisenlaisiin laajuuksiin.. Kyse on vertailevasta katsannosta.. Muurahainen työskentelee pesässä, jonka tapahtumakirjosta meillä ei ole paljoa hajuakaan.. Voimme vain todeta että siinähän se on.. Muurahaiselle pesä on koko elämä.. Jollekkin muurahaiset taasen näyttävät lähes olemattoman pienelle pensselinliikkeelle, mutta itse muurahainen on täysinäinen luomismaailma..

[Mio]

jos teidän pitäisi valita tekeminen tai tekemättä jättäminen... pistän pystyyn uuden äänestyksen. 

Kun liikutat jotain (kaikki on rytmitajuisessa liikkeessä) siitä lähtee jotain liikkeelle ja se voi saada aikaan vaikka mitä... 

Kun tehtyä ei saa tekemättömäksi.. joskaan mahdotontahan mikään ei ole..

[Mirjam*]

TEKO on valinta. Ohjaako tekoa tahto?

Niin onhan se myös valinta, jättää jotain muuta tekemättä. 
Se onkin jo toinen juttu, mikä sitä sitten ohjaa. Luulisinpa, että siihen löytyy montaa vaihtoehtoa. Ja sitten vielä käsitystä ja ymmärrystä, mitä se itselle merkitsee sisällöltään. Joskus se voi olla emotionaalinen halu, psykologinen pakko(-mielle), joskus psykologinen tahto, pelko ym.... Mutta mikäs se on, kun se tulee jostain syvältä ja pieni pää ja mieli ei ymmärrä edes ajatella, se jokin vain "työntää voimana" tekemään teon...  Sen nimissä tehdään paljon, vaikka kyse olisi psykologisesta halusta, pelosta tai pakosta....
Onko se ihminen yksin omavoipaisuudessaan tahtovana vai sisältyykö siihen jotain muuta....
Minulla on siihen oma uskoni (ei uskonto) enkä tiedä sanoa muuta. Enkä edes tunne tarvetta tietää. Jos joskus on tarkoituksenmukaista tietää, sitten kai tulen tietäneeksi.

samasta asiasta lienee puhumme, ajatus - intentio (aie, aikomus) ... tai minä ainakin... ja ajatukset, jos niissä on tunne mukana... vetää puoleensa tapahtumia...

Saattaa olla, että samasta puhutaan, mutta olen edelleen eri mieltä siitä, että ajatus ja intentio(aie, aikomus) olisivat samaa asiaa.
Ajatukset on niitä mitkä pyörii päässä ja ne ruokkii emotionaalisia tunteita ja päinvastoin. Ne ei vedä mitään puoleensa, vaan ne sokaisee valikoimaan sen mitä tahtoo nähdä ulkopuolellaan. Ne pois sulkee osan kokonaisuudesta. Se vain tuntuu siltä, että vetää puoleensa jotain, itseasiassa on vain kapea näkö- ja kokemuskenttä. Psyykkinen kokemusmaailma vain käytössä.
Intentio(aie aikomus) tulee syvältä (Luojan/Kohtalon/Korkeimman- tai Suurimman suunnitelman lähteestä säde/ pikku prinsiippi/solu(hippunen?)
Siihen ei sisälly ajatuksia, ei emotionaalisia tunteita. Se ei ole niiden johdannainen. Silti ihminen ajattelee ja tuntee emotionaalisiakin tunteita, mutta painopiste minuudessa on eri kohtaa ja silloin myös ajatukset ja emotionaaliset tunteet näkee eri ja kokee eri tavalla. Niitä ei tarvitse hallita, ei piilottaa eikä antaa johtaa. Ne on osa inhimillisyyttä. Itsen kokeminen on siinä jossain keskellä.
Plaah... sekavaa... 

[Atomi]

Vastaus on aivan kristllinkirkas eli vapaan tahdon laki. Jokainen valitsee itse miten haluaa elämänsä elää - uskoen ja antautuen kohtaloon vai toimien koko ajan hyvin päämäärätietoisesti. Kaikilla on koko ajan ja joka sekunti tietyt asiat, esineet, materia, arvot, ihmiset, suhteet, asenteet jne. eli elämän palikat käytettävissään. Tiettyjen resurssien keskellä ihminen siis rakentaa oman maailmansa. Samoista palikoista voi rakentaa hyvin erilaisia maailmoja. Osa tekee tietoisesti jotain tiettyä mallia ja toinen  vain oleilee palikoiden keskellä rakentamatta niistä varsinaisesti mitään. Sitä kutsutaan vapaan tahdon laiksi. Toisaalta on siis olemassa kohtalo ja toisaalta tahto. Jokainen päättää ihan itse millaisen maailman itselleen rakentaa. Kohtaloon uskovat ja päämäärätietoiset ovat molemmat oikeassa, koska meillä on vapaa tahto. Kukaan ulkopuolinen taho ei määritä sitä onko elämä tahdon vai kohtalon varassa - itse me elämämme rakennamme.   

[^^Queen Nefertiti^^]

Jos tähän nyt sotkettaisiin nuo AP ja progekartat, niin onpa sanottu että olemme VALINNEET syntymähetkemme, mistä seuraa tietyt transiitit. Ja silloin voi tuntea että kohtalo heittää jonnekin, mikä ei ollut toisen hetken tahto, mutta lopputulos on kuitenkin ok. Ainakin teoriassa.

Sanotaan nyt vaikka että työ, asunto, suhde jne voi vaihdella, tavoitteena lie hyvä mielentila näistä riippumatta.

[AUTTAJA]

Jo ootte "törppejä", kun luulette jotain elevanne,
TE ette oo yhtään mitään maailman kaikkeuteen
verrattuna, ette edes yhtään mitään , mitattuna
meidän mittapuilla, ei sellaisia OLE ELEMASSAKAAN...

VOI KAMALA, MITÄ KUVITTELETTE, HYI, HYI 

[Mio]

Jo ootte "törppejä", kun luulette jotain elevanne,
TE ette oo yhtään mitään maailman kaikkeuteen
verrattuna, ette edes yhtään mitään , mitattuna
meidän mittapuilla, ei sellaisia OLE ELEMASSAKAAN...

VOI KAMALA, MITÄ KUVITTELETTE, HYI, HYI 

Hei mutta onhan kärpäsen p*****kin elämää!

[Mio]

Tuolla edellisellä viestillä tarkoitin, että oli kyseessä kosminen jumalentiteetti tai räkättirastas niin sillä elämässä olevalla itsessään on täydellinen olemassaolon yhtäläisyysarvo..

[AUTTAJA]

Hauskaa, kun puhutte asioista joissa KAIKKI
olemme oikeassa, kun kohtalo kaiken kuitenkin määrää,
mitä ihmeen mähkimistä niissä =)

Kun luulee, että TAHTO = tahdon asia, hyvä TV juttu tosin,
mutta kun tahtokin = kohtalon asia, ellei kohtaloa olisikaan,
voitaisiin tämäkin Foorumi lopettaa...

Astrologia = todellisuutta ---------- Horoskooppi = hupia

Näillä vissi ero, siis yleis horoskooppi huvia - astrologia
henkilökohtaisesti suunnattuna todellisuutta, KUN
LÄHTÖTIEDOT OVAT OIKEAT, eikä arvattu syntymähetkeä,
niin kuin tiedän suunnattomasti tehdyn. # UGH #

t.timo

 

[^^Queen Nefertiti^^]

Mitä jos tulevaisuus on jo olemassa, asioita voi tahtoa, jos ei käy niinkuin tahdot, käy kuitenkin jotenkin. Se on sitten oletettavasti se korkeampi toteuma eikä se mitä halusit, vaikka toiveesi murskautuisi hetkellisesti pahallakin tavalla.

[^^Queen Nefertiti^^]

Muuten Auttaja, jos tuleva on jo luotu ja määritelty by God, miten ihmeessä voi tapahtua mitään asioita kellekään, jotka eivät olisi korkeimman tahtoa? Näin kuitenkin tapahtuu. Oli se hyvää tai pahaa, mukavaa tai epämiellyttävää, rakentavaa tai tuhoavaa.

Olikos nyt jo aika siirtyä digiboxiin..

[AUTTAJA]

TÄSSÄ SA SEN SANOI 

Mitä jos tulevaisuus on jo olemassa, asioita voi tahtoa, jos ei käy niinkuin tahdot, käy kuitenkin jotenkin. Se on sitten oletettavasti se korkeampi toteuma eikä se mitä halusit, vaikka toiveesi murskautuisi hetkellisesti pahallakin tavalla.