seuraava »

[Minerwa]

Miten mielestänne pitäisi tulkita Aurinkoa ja Kuuta deskendentillä? Sisin luonne ja tunteet piilossa ulkoisten ominaisuuksien alla...? Vai pääseekö nouseva merkki esiin ollenkaan? Ristiriitoja?

Eräällä tuntemallani pikku-miehellä on:
 
  (DC)

Orbista riippuen  ja  voidaan lukea mukaan myös stelliumiin, joten melkoisesta voimapesäkkeestä on kysymys  :

[Kuutiikeri]

En tiedä (enkä tiedä mikä on orbi) mutta itselläni on deskendentillä ssa aurinko , samassa merkissä muitakin. Ja olen sitä IHMETELLYT. että kuinka se laskeva, se muilta opittava, vieras voikin olla samalla kohdalla aurinkoni kanssa. Voisiko tosiaan peittää nousevan merkin vaikutusta? en kyllä usko. Mutta ristiriidat on ainakin oikein arvattu mitä omaan kokemukseeni tulee. 

[Ajatus]

Miten mielestänne pitäisi tulkita Aurinkoa ja Kuuta deskendentillä?

Voisiko esim. ajatella, että henkilön persoona ja tunteet tulevat parhaiten esiin toisen henkilön avulla tai kautta?

[Minerwa]

Hmm... Voisi hyvinkin olla. Esimerkkitapaukseni on tosin vielä niin pikkuinen, ettei täysin varmaksi pysty sanomaan. Toisaalta hyvin intuitiivinen ja toisen mielialoja aistiva, mutta välillä tekee sitten juuri niinkuin huvittaa ja sulkee silmänsä täysin muiden tunteilta ja sanomisilta. Jännän ristiriitainen asetelma. Tunteet ovat hiukan piilossa ja purkautuvat enemmänkin toimintana. Kieltämättä pikku-mies ei jätä ketään kylmäksi ja aiheuttaa tunteita laidasta laitaan; ehkä tosiaan niitä omia tunteitaan muiden kautta 

Kuutiikeri, sinulla on näköjään juuri toisinpäin;  maamerkissä ja  vesimerkissä. Koetko olevasi enemmän järki- vai tunneihminen? Vai lyövätkö juuri järki ja tunteet peistä keskenään...?

[K-NRJ]

Minulla on  DC:llä. Hauska homma, Kauriita kun yleensä pidetään erakkoluonteina, jotka eivät välttämättä tarvitse muita ihmisiä. Mutta minä tarvitsen! Ehkäpä se on juuri tuo  DC:llä mikä kertoo, että persoonani tarvitsee muita ihmisiä. Tai kuten Ajatus tuossa sanoi että persoona tulee parhaiten esiin toisen henkilön kautta.

Työelämässä varsinkin pidän ryhmätöistä ja neuvotteluista. En voisi kuvitellakaan tekeväni töitä yksin.

[Minerwa]

Mielenkiintoista    Taitaa tosiaan olla niin, että  kaipaa eräänlaista peiliä toisesta ymmärtääkseen itseään paremmin.

Työelämässä varsinkin pidän ryhmätöistä ja neuvotteluista. En voisi kuvitellakaan tekeväni töitä yksin.

Hei, tuohan kuulostaa ihan MC vesimieheltä!! Ehkä hiukan aiheen vierestä, mutta kerron silti  Aurinko-veskarina kieltäydyin joskus todella mielenkiintoisesta työpaikasta, koska olisin joutunut työskentelemään konttorilla yksin... Hih.

[Rohana]

HMMMM!!!!!
Mulla on Aurinko DC:llä ja MC Vesimiehessä enkä koskaan ole inhonnut mitään niin kuin ryhmätöitä!!!!!!!!!!!!!!!!! 

[K-NRJ]

HMMMM!!!!!
Mulla on Aurinko DC:llä ja MC Vesimiehessä enkä koskaan ole inhonnut mitään niin kuin ryhmätöitä!!!!!!!!!!!!!!!!! 

Oletko ujo?

Silloin kaikenlaiset ryhmätilanteet voivat olla vaikeita.

Mutta usko tai älä, aika auttaa tuohonkin. Kun pääset ujoudestasi eroon (jos nyt sellaisesta kärsit), niin sen jälkeen alat nauttia noistakin... 

[Ajatus]

Tuli myös mieleen, oletko Aamunkoitto aurinko-/kuu-/nousumerkiltäsi esim. itsenäinen Oinas tai Skorpioni?

[Kuutiikeri]

Minerva, minä en suorastaan osaa erottaa "järkeä ja tunnetta" toisistaan! Luotan paljon tunteeseen, mutta pyrin aina löytämään tunteelle jonkin "järkevän" ja oikeuttavan selityksen. Minusta tunteet ja järki on tavallaan turhaan erotettu toisistaan. Kohdallani näin.. Kotona,poikaystäväni mielestä toimin liian tunneperäisesti ,ja ulkona kotoa,tunnen välillä vaikuttavani liiankin saivartelevalta, ja järkevältä. toisinaan  pulppuaa yli laidan tunteilu, mutta niinkuin sanoin,sitten yritän löytää sille järkeenkäypän syyn.   :

Kaurisenergiaa ja aamunkoitto : Mulla myös MC vesimiehessä. Mulle ryhmätyö tuottaa hankaluuksia, peilaantuminen muista ja rajojeni hämärtyminen aiheuttavat ahdistusta. Toisaalta joskus tuntuu että muiden osanotto tuo/toisi konkretiaa työhön..   yksin mietiskely ja työskentely, mitä paljon teen ja mihin alanikin helposti johtaa, jää joskus ideoiden tasolle.  sitten toisaalta kun pääsen työn päästä kunnolla kiinni, olen kyllä yksintyöskentelijänä tosi tehokas.. mutta ystävät ja tuki olisivat aina hyvä asia,siitä joskus puutetta. ehkä nautin tavallaan projekteista, joissa minulla on rajattu kokonaisuus  itselleni, mutta en ole yksin koko projektin kanssa. mutta silloin olisi tosi tärkeää että muut arvostaisivat tarpeeksi työtäni, ja eteen pääsisi huhkimaan itseäni totaalisen väsymyksen partaalle, se on käynyt muutamia kertoja..    :

[Minerwa]

Loppujen lopuksi järki ja tunne taitavat ollakin yhtä - mitä niitä liiaksi erottelemaan 

Tuota rajojen hakemista työelämässä minäkin olen joutunut opettelemaan. Opettelen edelleen. Helposti sitä päästää muita liiaksi "omalle tontilleen", ja hetken päästä huomaakin tekevänsä sellaisiakin töitä, jotka eivät välttämättä enää itselle kuuluisikaan    Riippuu tietenkin paljon ihmisistä! Parhaimmillaanhan ryhmätyö on erittäin antoisaa; kukin tuo mukaan oman panoksensa ja erityisosaamisensa, tekee oman osuutensa ja innostaa samalla muita  ... ja yllättäen 1+1 onkin enemmän kuin 2!!

[Rohana]

Tuli myös mieleen, oletko Aamunkoitto aurinko-/kuu-/nousumerkiltäsi esim. itsenäinen Oinas tai Skorpioni?

Hups, nyt kävi mokka, eihän se Aurinkoni missään DC:llä ole vaan AC:llä.....
Mutta Kuu-merkkini on Oinas. ja olen ujo!!!!

[Hansuli]

Hups, nyt kävi mokka, eihän se Aurinkoni missään DC:llä ole vaan AC:llä.....
Mutta Kuu-merkkini on Oinas. ja olen ujo!!!!

Ujo? Kait sitten, jos niin sanot  .

Luulisi, että olet inhonnut ryhmätöitä lähinnä siitä syystä, että tekemästäsi työstäsi saattaisi mennä kiitosta jollekin toiselle tai joutuisit kenties ottamaan vastaan ohjeita. heh, ymmärrä oikein. Aurinko nousussa on vain mielestäni hieman tuollainen "itsekeskeinen" tekijä .


aurinko DC:llä tekee ihmisestä hyvinkin tuollaisen muiden kautta projisoivan tyypin. Hän löytää hyviä ja hienoja piirteitä ja taitoja ympärillä olevista ihmisistään. Harvemmin hoksaa, että usein nuo piirteet, joita hän näkee on hänessä itsessään. Antaa herkästi kiitoksen omista suorituksistaan toisille (täysin päinvastainen siis au ascin kanssa).

Hyvänä esimerkkinä muutamia vuosia sitten tapaamani nuori herra. Hänen gradunsa oli palkittu ko. vuoden parhaana, mikä tietty oli mielestäni hieno juttu. Hän totesi kehuihin: "ei se gradu varmaankaan niin hyvä ollut, mutta kun oikoluetin sen niin monta kertaa, että ei siinä kielivirheitä ollut". Aurinko tarkasti DC:llä neitsyt-kalat parina. (en muista kumminpäin meni, veikkaisin au kalat, ac neitsyt)

Aurinko dc:llä -tyypin tulisi opetella arvostamaan itseään ja suorituksiaan enemmän. Antaa sellaista tervettä itsekehua välillä omista suorituksistaan. Ei aina arvioida itseään toisen ihmisen kautta tai avulla. ja kenties joskus oikeasti olla ihan yksistäänkin  .


Onko tuo nuoripoika kalat yh-perheen kasvatti? (tuli vaan mieleen)

[Minerwa]

Onko tuo nuoripoika kalat yh-perheen kasvatti? (tuli vaan mieleen)

Ei ole yh-perheen kasvatti tämä pikkuinen.

Kirjoitit jotenkin niin liikuttavasti tuosta  DC:llä -asetelmasta:

aurinko DC:llä tekee ihmisestä hyvinkin tuollaisen muiden kautta projisoivan tyypin. Hän löytää hyviä ja hienoja piirteitä ja taitoja ympärillä olevista ihmisistään. Harvemmin hoksaa, että usein nuo piirteet, joita hän näkee on hänessä itsessään.

Oikeastaan aika surullista! Voi todellakin koetella itsetuntoa, jos kaiken aikaa alitajuisesti projisoi hyvät ominaisuutensa muille. Pientä kateuden siementä muita sisaruksia kohtaan olen joskus ollut huomaavinani... Sehän on kai aika yleistä lapsilla, mutta voi toisaalta johtua juuri tuosta projisoinnistakin 

[Kuutiikeri]

joo-o.. olen usein ajatellut että tapaamani ihmiset ja ystäväni ovat "parempia versioita itsestäni", ja ihaillut ystävieni lahjoja, ja voivotellut samalla omaa lahjattomuuttani..tämä voi kuitenkin olla harhaa, ja itsetunnon puutetta.

 esimerkkinä tilanne jonka ratkeaminen sitten myöhemmin hieman avasi silmiäni..  opiskelen tiettyä aika itseilmaisullista alaa. opiskeluaikojen alussa tutustuin ystävääni joka halusi kanssani samaan työtilaan, "parikseni". Pidin ystävääni todella lahjakkaana ja meillä synkkasi hyvin. koin kuitenkin alemmuutta. Eräs opiskelutoverimme, jota myös arvostin paljon, kysyi sitten meiltä kerran olemmeko huomanneet ystävyttyänne, että olemme vaikuttaneet toisiimme paljon(opiskelualalla). ystäväni kerkesi(niinkuin aina) vastaamaan että kyllä ainahan sitä saa vaikutteita toisista ja kaikkialta, mutta että hän ei ota sitä niin vakavasti, tai että se olisi mitenkään huono juttu. Minuun iski tietysti syyllisyys(olenko minä vain ystäväni huono kopio, olenko saanut paljon vaikutteita,tuossa hän puolustelee minua). Jälkeenpäin kuitenkin eräs toinen opiskelutoverimme tokaisi, että niin kun sinä vaikutit niin paljon tähän ko.henkilöön,hän sai paljon positiivisia vaikutteita sinulta ja kehittyi ilmaisussaan. Olin ihan ällikällä lyöty ja keskusteltuani muidenkin kanssa, he vakuuttivat että itseasiassa minä olin ollut heidän mielestään siinä tilanteessa enemmän se jolta oli opittu jotakin. en ole ikinä ajatellut että monikaan asia olisi minusta lähtöisin, vaan että opin muilta. muut kuitenkin näköjään voivat nähdä asian toisin!