Hieno juttu, että kuulit myös tuon jälkimmäisen näkökulman
Usein tuollaiset positiiviset asiat jäävät sanomatta, vaikka voisivat olla toiselle hyvinkin rohkaisevia ja piristäviä. Itsekin syyllistyn siihen... Miten harvoin sitä loppujen lopuksi tuleekaan kertoneeksi ihmisille, että arvostaa heitä ja heidän tekemisiään - että hei, hienosti meni tuo juttu, onnistuit tosi hyvin?! Liian harvoin.
Jostain syystä toisten hyvät ominaisuudet on helpompi nähdä kuin omansa. Johtuisikohan se siitä, että olemme niin tottuneita itseemme? Ja toisaalta, tunnemme ehkä liian hyvin myös heikkouksiamme, joita toiset ihmiset eivät välttämättä näe lainkaan. Minäkin huomaan olevani paljon kriittisempi itseäni kuin muita kohtaan.
Hei, yritetään kertoa ihmisille enemmän näitä hyviä asioita
Ne eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä, ja ennen kaikkea positiiviset sanat piristävät.