Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Yltäkylläisyyden jakaminen  (Luettu 4400 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Omnima
Vieras
« : 27.12.2005 14:09:00 »

Otamme muukalaisia vastaan vierainamme, joita emme muista kutsuneemmekaan. Siksi lähetämme heidät takaisin ei-kenenkään-maalle, koska heitä ei tunnusteta oman maansa kansalaisiksi ja koska heidän hätänsä on pelkkä kuriositeetti omaa materialistista nousukiitoamme vasten.

Annamme humanitääristä apua, jotta näyttäisi siltä, että meitä tarvitaan niiden keskuudessa, jotka olemme hyödyntämispolitiikallamme sitoneet riippuvaisuuden liekaan. Samalla kuitenkin pidämme tarpeettomana selvittää, kuka pyysi ja minkälaista sekä saiko hän.

Toisaalla olemme hyvällä hinnalla kaupanneet paidan niiden yltä, joiden vaatettamisen oli tarkoitus olla hintasilppurinamme.

Olemme kerskakuluttaneet hyvällä omallatunnolla - niidenkin edestä, joiden kulutustottumuksia olemme kärkkäästi halveksimassa.

Olemme välinpitämättömyydellämme teettäneet tuhkaa ja tulikiveä niille, joiden toivo vihertää laavankin alta ja joiden perusilona on kuulua osaksi elämää.

Puhumme suureen ääneen ja kovalla kohulla sairauksista, jotka voisivat vahingoittaa meitä, mutta vaikenemme niistä miljoonista sairauteensa menehtyneistä, joita apumme ei tavoittanut, koska meillä oli liian kiire saada ylitsepursuava paljoutemme kulutetuksi ennen kuin uhkakuvamme toteutuisivat.

Olemme riistäneet kokonaisia kansoja maan rakoon, vaikka itse olemme olleet poraamassa heidän maansa täyteen reikiä - öljyn toivossa; olemme erottaneet perheenjäseniä toisistaan, koska heidän asuinsijojaan halkovan muurin poistaminen pudottaisi taloudellisen kasvumme riman ja kyseenalaistaisi hengellisen paremmuutemme.

Olemme vanginneet ja kuljettaneet ihmisiä salaisiin paikkoihin kidutettavaksi, jotta vapautuisimme kohtaamasta omia pelkojamme ja kollektiivisen sokeutemme voimaa.

Olemme näet sisäistäneet ehdollisuuden ja tuomion, mutta samalla ulkoistaneet oman pelastumisemme varmistelun.

Näin olemme valmistaneet uskonnollista sijaa muotopuolelle, jota kuuna päivänäkään emme nimeäisi jumalaksemme.

Sillä olemme kätkeneet henkisen yhteytemme avaimet ollaksemme Ikuiselle Itsellemme tavoittamattomissa.

Olemme hyväksyneet hyväksymättömän ja jättäneet hyväksymättä hyväksyttävän, mutta tyytyneet kummastelemaan kaoottisia näkymiä valintojemme peilissä.

Olemme käyttäneet suuria resursseja toistemme vakoilemiseen, mutta emme ole julkistaneet tiedusteluhavaintoja siitä, kuinka paljon salailua ja juonimista vakoiluohjelmamme teettävätkään.

Näine toiminemme emme ole käyttäneet paisuvaa teknologiaamme ruokavuoriemme siirtämiseen niiden luo, jotka ovat meidän hyvinvointimme vuoksi alakynnessä.

Sen sijaan olemme käyttäneet teknologiaamme asevoimiemme ja taistelukalustojemme siirtämiseen paikkoihin, joissa niiden avulla maksimoimme voitonpyyntimme kantaväestön ikeenalaisuudesta piittaamatta.

Ja samalla synnyttäneet lisää hätää sinne, missä sitä pitäisi poistaa.

Olemme näin peitonneet elinmahdollisuuksia niiltä, joilla on vähiten resursseja hengissäselviytymiseen - ja vain, koska heidän jalkojensa alla on kultaa, jonka olemme päättäneet omia itsellemme hinnalla millä hyvänsä.

Olemme ilmastoineet ja eristäneet planeettamme miltei tukehtumispisteeseen, vaikka samaan aikaan hapentuottajat - puut ja vihreys ympärillämme - kuolevat kohta käsiimme.

Vesimaailmamme kertoo meille karua sanomaansa tuhoutumisen kierteen eksponentiaalisuudesta, mutta emme myönnä olevamme populaatiomme ja ravintoketjumme tuhopäätteenä, sillä tieto lisäisi tuskaa sille, joka nauttii katoavaisuutensa unimaailmasta.

Olemme etsineet elinmahdollisuuksia kaukaisista galakseista, vaikka oman planeettaelomme monimuotoisuus on jäänyt arvoitukseksi, josta sadut kertovat lapsillemme.

Niille, joita lähetämme avaruuteen, annamme koulutuksen, jota heidän kehonsa eivät tarvitsisi säilyäkseen hengissä ja toimittaakseen kuljettimen virkaa aionien ajan. Samaan aikaan maksamme maltaita siitä, että itsemurhan tilaaminen kestäisi mahdollisimman kauan ja että muistomme vaaliminen altistaisi jälkipolvet palvomaan kuolevaisuutta.

Kouluissamme opetamme tapoja ajatella mahdollisimman yhdenmukaistetusti, vaikka luonto ympärillämme ilmaisee itseään harmoniana, jossa jokaisen elollisen perussävel kuuluttaa omaa totuuttaan.

Se, mitä on jäljellä suuruudestamme, on kaatopaikkojemme koko sisältö.

Se, missä on toivomme, odottaa toisenkinlaisten valintojemme ihmeinä tulemustaan.


 smitten
tallennettu
Mirjam
Vieras
« Vastaus #1 : 27.12.2005 14:15:42 »

niimpä.  santa_smiley
tallennettu
Riitta
Astroholisti
*****
Viestejä: 2899



Profiili
« Vastaus #2 : 31.12.2005 01:26:52 »

Juuri noin , jos pidat oksaa niin lintu tulee....
Olemmeko todellisia, vai haluammeko jotain itsellemme???
Terkkuja Diamond angel
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: